Jeanette Lindblom
Glossa – Keskiajan tutkimuksen seura ry perustettiin vuonna 1996. Puheenjohtajien muistoja -sarjassa seuran entiset puheenjohtajat muistelevat sattumuksia 20-vuotisen historian varrelta.
Oli yhteispohjoismainen Bysanttia tutkivien jatko-opiskelijoiden kurssi Turkissa lokakuussa 1995. Kahden viikon intensiivisen kiertelyn, katselun ja yhteisolon jälkeen joukko suomalaisia tutkijaopiskelijoita oli lopulta sortunut luonteenomaiseen vetäytymiseen omaan nurkkapöytään yhtenä viimeisistä ravintolailloista. Viikkojen ”skandinaviskan” jälkeen keskustelu nurkkapöydässä aaltoili nyt leppoisasti suomen kielellä ja jostain syystä tuli puheeksi, että Suomeen, tai ainakin Helsingin yliopistoon, pitäisi saada oppiaineita ylittävä keskiajan tutkimusta edistävä opintokokonaisuus.
Mika Hakkarainen, joka tunsi ihmisiä ja oli perehtynyt vähän kaikkeen, tiesi kertoa, että tällaista ideaa kyllä oli pohdittu piireissä jo vuosia ilman, että mitään konkreettista oli saatu aikaiseksi. Vähäelkeisesti hän totesi, että olisihan se hyvä saada toteutumaan. Impulsiivisena rannikkoalueella kasvaneena suomenruotsalaisena hokesin, että mitäs tässä, emmekö me sitten voitaisi ryhtyä tuumasta toimeen ja yrittää saada pyörät pyörimään. Järkevänä ja asiaa jo miettineenä Mika totesi, että paras tapa viedä asiaa eteenpäin olisi perustaa yhdistys, joka toimisi kollektiivisena ja virallisempana painostusryhmänä ja lobbarina.
Päästyämme takaisin Suomeen kutsuimme koolle ryhmän asiasta kiinnostuneita keskusteluihin, suunnitteluun ja uuden yhdistyksen alullepanemiseen. Rinnakkain selvitettiin yhdistyksen perustamista ja laadittiin Helsingin yliopistolle ehdotelma keskiajan tutkimuksen opintokokonaisuudesta. Jotta asiat edistyisivät, lupauduin pitämään pöytäkirjaa kahvila Engelin takahuoneessa pidetyistä keskusteluistamme, kirjoittamaan koulutusohjelman hahmotelmat puhtaaksi sekä selvittämään, mitä tarvittiin yhdistyksen perustamiseksi. No, siinä se sitten oli. Kun on liian aktiivinen ja innokas, niin muut ehdottavat puheenjohtajaksi, ja siten minusta tuli perustettavan yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.
Alku oli varsin vaatimaton; 16. helmikuuta 1996 Glossan perustamisasiakirjan allekirjoitti muistaakseni kahdeksan henkilöä. Pian kuitenkin muita liittyi joukkoomme ja myös toiminta esitelmätilaisuuksineen, retkineen ja jäsentiedotteineen lähti käyntiin. Yhdistyksen perustamisen ja rekisteröinnin jälkeen ensimmäisiä tehtäviä oli myös viedä eteenpäin ehdotus laitoksia ylittävän keskiajan tutkimuksen opintokokonaisuuden perustamisesta Helsingin yliopistoon.
Alun perin lähestyttiin neljää Helsingin yliopiston silloista laitosta, mutta kun sana hankkeesta levisi, psykologinen efekti otti ohjakset käsiinsä. Kukaan ei halunnut jäädä ulkopuolelle, ja lumivyöryn lailla monet muutkin laitokset ilmoittivat kiinnostuksensa todeten vähän närkästyneesti, että onhan heilläkin keskiaikaan liittyvää opetusta eikä heitä voida jättää suunnitelmien ulkopuolelle. Asiat alkoivat edetä nopeasti ja keväällä pidettyjen kokousten jälkeen jo syksyllä 1997 Helsingin yliopiston opinto-oppaaseen ilmestyi tieto tieteenalat ylittävästä keskiajan tutkimuksen opintokokonaisuudesta.
Vauhdikkaan alun jälkeen varsinainen toteutus siirtyi yliopistolle. Byrokratia teki tehtävänsä, tehokkuus jonkin verran laantui ja alku oli hiukan sekava. Olimme kuitenkin saavuttaneet yhden tavoitteistamme. Kokemus myös opetti, että pitää vain rohkeasti uskaltaa esittää ideoita ja yrittää viedä asioita aktiivisesti eteenpäin. Onnistuimme Glossan myötä noin puolessatoista vuodessa siinä, mitä muut olivat vuosikaudet pohtineet ilman tulosta. Ja siitä olen hyvin ylpeä.
Suurin ylpeyteni on kuitenkin, että sain olla mukana auttamassa alkuun yhdistyksen, josta sittemmin kasvoi valtakunnallinen tekijä. Tyypilliseen nurinkuriseen tapaani en noussut rivijäsenestä puheenjohtajaksi, vaan aloitin puheenjohtajana, kunnes parin vuoden jälkeen katsoin, että oli muiden aika astua ruoriin. Siirryin varapuheenjohtajaksi ja sitten hallituksen jäseneksi, samalla kun seurasin miten toiminta kehittyi uusien innokkaitten ja osaavien tekijöiden jatkaessa aloitettua työtä. Glossae-lehti perustettiin, oltiin mukana kehittämässä Dies Medievales -kokoontumiset, ja keskiajan tutkijat ja opiskelijat verkostoituivat yli yliopistorajojen. Nyttemmin rivijäsenenä seuraan mielikseni miten yhdistys on kasvattanut ikää ja kokemusta. Glossa on mukana edesauttamassa, että keskiajan tutkimuksen pitkä perinne Suomessa jatkuu virkeänä ja on myös ottanut omat askeleensa digitaaliseen nykypäivään.
Kirjoittaja toimi Glossan puheenjohtajana vuosina 1996–1999.