Hilkka-Liisa Vuori
Keskiaikaisessa birgittalaisliturgiassa, Cantus sororumissa, laulettiin joulun aiheisia lauluja joka torstai. Sisarten liturgiassa oli viikoittainen rytmi. Jokaisella viikon päivällä oli rukoushetkissä oma teemansa. Sunnuntaina muistettiin Pyhää Kolminaisuutta ja Mariaa Jumalan ajatuksissa. Maanantain teema olivat enkelit ja enkelten ilo Mariasta. Tiistaina kunnioitettiin matriarkkoja, patriarkkoja ja menneitä profeettoja. Keskiviikko oli Marian syntymän päivä. Torstain teemana oli Kristuksen syntymä ja Marian äitiys. Perjantaina rukoushetkien laulujen sisältönä oli kärsimys – Kristuksen kuolema ja Marian myötäkärsimys. Lauantaisin liturgisissa lauluissa juhlittiin Jeesuksen ylösnousemusta ja Marian taivaaseen ottamista. Tämän viikoittaisen kaavan mukaan jokainen torstai oli joulun muistumaa. Jokainen torstai oli sisarten liturgiassa Kristuksen syntymän juhla.
Hetkipalvelusten lauluja yksittäisen päivän rukoushetkissä on kaikkiaan noin 30. Näistä tarkastelemme lähemmin kahta torstain laulua. Matutinumin, aamun rukoushetken suuret responsoriot ovat musiikillisesti polveilevaa laulettua mietiskelyä. Sisaret lauloivat joka aamu kolme suurta responsoriota. Torstain suurista responsorioista erikoisin on päivän toinen suuri responsorio Videte miraculum. Laulu on klassikko gregoriaanisessa ohjelmistossa.
Responsum. Videte miraculum. Mater Domini concepit, Virgo virile ignorans consorcium. Stans onerata nobili onere Maria et Matrem se letam cognovit, qui se nescit uxorem. Versus. Hec speciosum forma pre filiis, hominum castis concepit visceribus, et benedicta in eternum Deum nobis protulit, et hominem. Stans onerata.
R. Katsokaa ihmettä. Herran Äiti hedelmöittyi neitsyenä tuntematta yhteyttä mieheen. Seisoen kallisarvoisella taakalla kuormitettuna Maria huomaa olevansa iloinen äiti, joka ei tiedä olevansa vaimo. V. Hedelmöittyessään hän alkoi tavallisten lasten sijasta kantaa puhtaissa sisuksissaan kaunismuotoista ihmislasta, ja ikuisesti siunattuna hän synnytti meille Jumalan ja ihmisen. Seisoen. (Suom. Teivas Oksala.)
Gregoriaanisissa eli keskiaikaisissa latinankielisissä liturgisissa lauluissa usein pyritään ilmaisemaan sekä sävelmän että tekstin avulla yhtenäistä tunnelmaa eli moodia. Videte miraculum on modaalisesta laulusta mainio esimerkki. Tekstin sisältö on varsin erikoinen, voisi jopa sanoa vaikeasti ymmärrettävä, mysteerinen. Laulun sävelmä on autenttinen e-moodi, eli järjestyksessä III moodi, jonka usein katsotaan liittyvään erityisesti meditaation ja mysteerin ilmaisemiseen. Laulun sävelkulut ovat mutkikkaita ja tuntuvat jopa paikoin epäjohdonmukaisilta. Laulajan näkökulmasta tekstin mysteerisyys on saatu ilmaistua musiikin kielellä, tai toisin sanoen musiikin monimutkaisuus kuvastaa tekstin sisällön vaikeaa aihetta.
Toinen esimerkki torstain lauluista on pieni benedicamus- eli siunaus-laulu. Sisarten viikkoliturgiassa viikon jokaiselle päivälle on erilainen benedicamus-laulu. Laululle on tyypillistä kaksiosaisuus. Alkuosan sisältö on siunaus päivän teemaan liittyen ja jälkiosan teksti on aina Deo dicamus gratias – Kiittäkäämme Jumalaa! Torstain laulun sisältö kuvaa Jeesus-vauvaa äidin rinnoilla. Tekstissä on huomattava määrä l- ja m-konsonantteja ja sävelmässä hellää keinuntaa. Laulun tunnelma on sekä sävelmältä että kielen äänteiltä tuutulaulun tuntuinen. Moodi on järjestyksessä II, plagaalinen d-moodi, joka usein liittyy Maria-aiheisiin lauluihin.
Benedicamus devotis mentibus sugenti humillime puellule virgineas mamillas, immenso Domino. Deo dicamus gratias.
Siunatkaamme nöyrin mielin häntä, joka imee mitä nöyrimmän nuoren naisen neitseellisiä rintoja, häntä, joka on ääretön Herra. Kiittäkäämme Jumalaa! (Suom. Teivas Oksala).
Cantus sororumin laulut ovat valtava rikkaus. Kyseessä on noin 210 laulua, joita naiset ovat birgittalaisluostareissa, kuten Naantalin luostarissa, keskiajalla laulaneet. Laulujen lisäksi sisaret resitoivat joka aamu kolme lukukappaletta, joista oheinen pieni kappale on osa pyhän Birgitan runoilemaa lukukappaletta, joka johdatteli sisarten ajatukset lauluun Videte miraculum ja meidän ajatuksemme joulun maailmaan.
17 O, quantum appropinquauit hec nauis, scilicet corpus virginis, desiderantissimo portui, idest Dei Patris mansioni, quando Gabriel adueniens ait: ”Aue, gracia plena”. 18 O, quam honeste sine viri cooperacione suum Filium Pater Virgini commendauit, quando angelo ipsa respondit: ”Fiat michi secundum verbum tuum.” 19 Confestim namque in vtero virginis humanitati fuit vnita diuinitas, factusque est homo et filius virginis Deus verus, Filius Dei Patris. (Sermo Angelicus).
17. Oi, kuinka lähelle tulikaan tämä laiva, tarkoittaen Neitsyen ruumista, kaivattua satamaa, tarkoittaen Isä Jumalan asuinsijoja, silloin kun Gabriel lähestyi häntä sanoen: ”Terve armoitettu”. 18. Oi, kuinka kunniallisesti uskoi Jumala Poikansa hänen hoitoonsa ilman ihmisen myötävaikutusta, kun hän vastasi enkelille: ”Tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan.” 19. Neitsyen kohdussa yhdistyi heti jumalainen ja inhimillinen luonto, ja tosi Jumala, Jumalan Isän Poika, tuli ihmiseksi ja Neitsyen pojaksi.
Oheisten laulujen sanat ja nuotit löytyvät lähteistä:
Cantus sororum -laulukirja, transkriptiot Tuomo Pulkkinen, toim. Hilkka-Liisa Vuori. Vox Silentii ja Katolinen tiedotuskeskus, Katolinen kirkko Suomessa 2015.
Neitsyt Marian yrttitarhassa – Birgittalaissisarten matutinumin suuret responsoriot. Sibelius-Akatemia. Studia Musica 47, 2011.
CD: Nox lucis – Valon yö. Joululauluja keskiajalta (Proprius 2006).
CD: Videte miraculum. Birgittalaissisarten lauluja Naantalin luostarista (Proprius 2002).
Kirjoittaja on birgittalaisesta liturgiasta väitellyt musiikin tohtori ja opettaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusikki ja urut -aineryhmässä.