{"id":107,"date":"2015-04-11T18:33:13","date_gmt":"2015-04-11T15:33:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?page_id=107"},"modified":"2019-02-19T17:03:22","modified_gmt":"2019-02-19T15:03:22","slug":"glossan-syntyhistoria","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?page_id=107","title":{"rendered":"Glossan syntyhistoria"},"content":{"rendered":"

Kirjoittanut Jeanette Lindblom<\/em><\/p>\n

Oli lokakuinen ilta vuonna 1995 muistaakseni jossain pieness\u00e4 ravintolassa Trabetzontissa Turkin Pohjoisrannikolla. Oli taas illallisten aika yhteispohjoismaisessa bysantinistiikan alan jatko-opiskelijoiden opintomatkalla, mutta v\u00e4syneen\u00e4 jo viikon kest\u00e4neeseen yhteispohjoismaiseen kanssak\u00e4ymiseen kolme meist\u00e4 suomalaisista osanottajista oli istahtanut v\u00e4h\u00e4n sivulla olevaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Allekirjoittaneen lis\u00e4ksi p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 olivat Mika Hakkarainen ja Markku Nikulin. Keskustelimme sit\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 puolitieteellisist\u00e4 asioista, ja puheenaiheeksi tuli my\u00f6s se, miten t\u00e4h\u00e4n asti keskiajantutkimus on jakautunut l\u00e4ntiseen ja it\u00e4iseen (bysantinistiikan) lohkoon, jotka harvoin tiet\u00e4v\u00e4t toistensa asioista paljoakaan, ik\u00e4\u00e4n kuin rautaesirippu olisi my\u00f6s jakanut Euroopan keskiajantutkimuksen kahtia. Toinen ongelma, jonka Mika Hakkarainen toi esille, oli ett\u00e4 Suomessa, varsinkaan Helsingin yliopistolla, ei yrityksist\u00e4 ja ideoista huolimatta viel\u00e4 siihen aikaan ollut mit\u00e4\u00e4n toimivaa keskiajan tutkimuksen kokonaista opetusohjelmaa. Illan mittaan keskustelu tuli yh\u00e4 innokkaammaksi, ja ilmaan tuli heitetty\u00e4 ajatus, ett\u00e4 eik\u00f6s asialle nyt voisi lopulta tehd\u00e4 jotain, jos v\u00e4h\u00e4n yritt\u00e4isi ja olisi aktiivinen. Ainakin voisi yritt\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 asiaa ja tarkastella mahdollisuuksia. P\u00e4\u00e4timme siis Suomeen palattuamme yritt\u00e4\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 joitakin alan nuoria tutkijoita keskustelemaan ideasta ja siit\u00e4, olisiko mahdollista yritt\u00e4\u00e4 saada aikaiseksi keskiajan tutkimuksen opetusohjelma Helsingin yliopistoon.<\/p>\n

Sanottu ja tehty. Marraskuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4vn\u00e4 1995 saatiin ker\u00e4tty\u00e4 kahdeksan tutkijaa ensimm\u00e4iseen tapaamiseen kahvila Engelin takahuoneesseen. Pari muuta kokousta seurasi ja aikaiseksi saatiin hahmotelma ja ehdotus keskiajantutkimuksen poikkitieteelliselle opetusohjelmalle Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan.<\/p>\n

Mika Hakkarainen oli jo aluksi ehdottanut, ett\u00e4 opintokokonaisuusidean tueksi olisi hyv\u00e4 perustaa yhdistys, joka pystyisi paremmin viem\u00e4\u00e4n asioita eteen p\u00e4in, ja jolla olisi enemm\u00e4n painoarvoa kuin ryhm\u00e4ll\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 nuoria tutkijoita. My\u00f6s t\u00e4t\u00e4 ideaa tuettiin, ja rinnakkain opintokokonaisuusehdotuksen ty\u00f6st\u00e4misen kanssa valmisteltiin my\u00f6s uuden yhdistyksen perustamista. Niinp\u00e4 jo helmikuun 16. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1996 pidettiin Glossan perustava kokous. Allekirjoittanut sai kunnian toimia yhdistyksen ensimm\u00e4isen\u00e4 puheenjohtana noina j\u00e4nnitt\u00e4vin\u00e4 alkuvuosina.
\nUuden yhdistyksen nimikysymys oli tietenkin tuottanut jonkinlaista tuskaa. Koska perusideana oli mahdollisimman laaja ja kokonaisvaltainen keskiaikan\u00e4kemys, joka voisi ker\u00e4t\u00e4 saman katon alle koko Eurooppaa koskevaa keskiaikatutkimusta, haluttiin keksi\u00e4 nimi, joka toimisi sek\u00e4 latinaksi ett\u00e4 kreikaksi. Muistaaksen se lopulta oli Derek Fewster, joka keksi Glossa-nimen, joka siis t\u00e4ytti t\u00e4m\u00e4n vaatimuksen ja samalla symboloi hyvin keskiaikatutkimusta. Kun sitten pari vuotta my\u00f6hemmin (vuoden 1998 alusta) alettiin toimittaa j\u00e4senlehte\u00e4 oli tietenkin luonnollista antaa t\u00e4lle nimen Glossae.<\/p>\n

Helmikuun 1996 aikana j\u00e4seniksi tietenkin liittyiv\u00e4t ne noin 15 alkuinnokasta nuorta tutkijaa, jotka jo olivat tavalla tai toisella olleet mukana opintokokonaisuuteen liittyviss\u00e4 keskusteluissa ja suunnitteluty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ihan alkuvaiheessa mukana olleet ja j\u00e4seniksi liittyneet olivat mm. Julia Burman, Mika Hakkarainen, Tuomas Heikkil\u00e4, Arja Karivieri, Dan Lindholm, Samu Niskanen, Marianna Niukkanen, Karim Peltonen, Mikko Piippo, Heikki Saros, Erkki Sironen, Hanna-Riitta Toivanen, Ville Vuolanto, ja Johanna Vuolasto. Yhdistys kasvoi nopeasti, lis\u00e4\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 tuli jatkuvasti, ja jo vuoden lopussa sill\u00e4 oli 64 j\u00e4sent\u00e4. Samanaikaisesti tapahtui nopeaa kehityst\u00e4 opetusohjelman suhteen.
\nAlunperin ajateltiin, ett\u00e4 nelj\u00e4 laitosta Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa voisivat osallistua keskiajan opintokokonaisuuteen, ja suunnattiin ehdotus historian, arkeologian, taidehistorian, ja klassillisen filologian laitoksille. Jo huhtikuussa 1996 ryhm\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4 suhteellisen yksityiskohtainen ehdotus 40 opintoviikon sivuainekokonaisuudeksi l\u00e4hetettiin kyseisille laitoksille sek\u00e4 yliopiston rehtorille ja humanistisen tiedekunnan dekaanille. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ehdotus sai lev\u00e4t\u00e4 kes\u00e4n yli, mutta heti syksyll\u00e4 keskustelu nostettiin taas esille. Professori Matti Klinge\u00e4 pyydettiin idean mentoriksi, ja ensimm\u00e4isten yliopiston laitosten v\u00e4listen keskustelujen kokoonkutsujaksi. Ensimm\u00e4inen yliopistolla k\u00e4yty kokous oli 18.12.1996 ja t\u00e4ll\u00f6in oli mukana jo kuusi laitosta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kivet alkoivat py\u00f6ri\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ja syntyi er\u00e4\u00e4nlainen maanvy\u00f6ry. Yht\u00e4kki\u00e4 kaikki laitokset, joilla oli v\u00e4h\u00e4nkin keskiaikaan liittyv\u00e4\u00e4 aihetta, halusivat osallistua ja olivat melkein n\u00e4rk\u00e4styneet koska heit\u00e4 ei oltu otettu huomioon jo aikaisemmiin suunnittelussa. Keskiajantutkimuksen opintokokonaisuudesta oli tullut suosittu ja kaikki halusivat olla mukana hankkeessa. 11.2.1997 pidetyss\u00e4 kokouksessa jo kymmenen laitoksen edustajat olivat l\u00e4sn\u00e4, kuten my\u00f6s yliopiston opetussihteeri ja usea alan tutkija. Nyt paljon laajempi laitosedustus tietenkin nostatti kritiikki\u00e4 Glossan alkuper\u00e4issuunnitelmaa kohti, joka huomioi vain nelj\u00e4n laitoksen opetusta suunnitelmassaan. Mutta ehdotusta kuitenkin pidettiin tarpeeksi hyv\u00e4n\u00e4 alustana jatkokehittely\u00e4 varten. T\u00e4ss\u00e4 helmikuun kokouksessa valittiin johtoryhm\u00e4 opintokokonaisuudelle, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli laatia mahdollisia kursseja ja tehd\u00e4 kirjallinen ehdotus humanistiselle tiedekunnalle opintokokonaisuuden perustamisesta. Opetusohjelman kehitt\u00e4minen siirtyi periaatteessa t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in pois Glossalta yliopistoty\u00f6ryhm\u00e4n k\u00e4siin. mutta t\u00e4rkeint\u00e4 oli ett\u00e4 prosessi oli l\u00e4hteneet k\u00e4yntiin ja py\u00f6r\u00e4t n\u00e4yttiv\u00e4t nyt py\u00f6riv\u00e4n omaa vauhtiaan. Glossa oli joka tapauksessa koko idean alkuunpanijana heti yhdistyksen alkuvaiheessa osoittanut olevansa varteenotettava tekij\u00e4, jota alettiin huomata ja huomioida yliopistoympyr\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Ehti\u00e4kseen mukaan syyslukukauden lukuvuoden 1997 – 1998 opintovaatimuksiin keskiajantutkimuksen opitokokonaisuusehdotus oli j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tiedekunnalle viimeist\u00e4\u00e4n 10.3.1997. Meid\u00e4n glossalaisten ihmeeksemme asia meni helmikuisen kokouksen j\u00e4lkeen hurjaa vauhtia eteen p\u00e4in, ja opetuskokonaisuus saatiin alustavasti k\u00e4yntiin jo syksyll\u00e4 1997, eli alle kaksi vuotta idean alkuun panneesta alustavasta keskustelusta pieness\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 turkkilaisessa ravintolassa.<\/p>\n

Tietenkin opetusohjelman kanssa seurasi paljon syntykipuja, eik\u00e4 se ehk\u00e4 toteutunut niin kuin olimme juuri syntyneen Glossan puitteissa toivoneet ja haaveilleet, mutta ainakin se syntyi. Koko prosessi antoi hienon tunteen siit\u00e4 ett\u00e4 kyll\u00e4 asioita voi saada aikaiseksi, jos vain viitsii olla aktiivinen ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 niiden puolesta. Itsest\u00e4\u00e4n tietenk\u00e4\u00e4n ei mik\u00e4\u00e4n tapahdu, mutta jos tosissaan yritt\u00e4\u00e4, voi saada jopa suuren yliopiston kankeat byrokraattiset rattaat liikkumaan ja olla edesauttamassa uuden syntymist\u00e4 ja kehittymist\u00e4.<\/p>\n

Ent\u00e4 vastaperustettu Glossa-yhdistys? Se jatkoi omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, ensin intressiryhm\u00e4n\u00e4 ja ainej\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 Helsingin yliopiston piiriss\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4en esitelm\u00e4tilaisuuksia ja retki\u00e4. Mutta kun Dies Mediaevales -seminaarien yhteydess\u00e4 huomattiin, ett\u00e4 tarvetta ja kiinnostusta valtakunnalliselle j\u00e4rjest\u00f6lle oli olemassa, niin Glossa tarjoutui (jo olemassa olevana keskiajan tutkimuksen j\u00e4rjest\u00f6n\u00e4) laajentumaan koko maata kattavaksi keskiajan tutkimuksen foorumiksi ja valtakunnalliseksi keskiajantutkimuksen yhdistykseksi, tietenkin pyrkien aktiivisesti yhteisty\u00f6h\u00f6n toisten jo olemassa olevien keskiaikaan liittyvien erikoisalojen yhdistysten kanssa. Aktiivisten, tehokkaitten ja p\u00e4tevien jatkajien johdosta meid\u00e4n alussa mukana olleiden alullepanemamme pieni Glossa on n\u00e4in kymmenen vuoden ajan kasvanut varteenotettavaksi toimijaksi maamme tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 ja keskiajantutkimuksen \u00e4\u00e4nenkantajaksi maassamme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittanut Jeanette Lindblom Oli lokakuinen ilta vuonna 1995 muistaakseni jossain pieness\u00e4 ravintolassa Trabetzontissa Turkin Pohjoisrannikolla. Oli taas illallisten aika yhteispohjoismaisessa bysantinistiikan alan jatko-opiskelijoiden opintomatkalla, mutta v\u00e4syneen\u00e4 jo viikon kest\u00e4neeseen yhteispohjoismaiseen kanssak\u00e4ymiseen kolme meist\u00e4 suomalaisista osanottajista oli istahtanut v\u00e4h\u00e4n sivulla olevaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Allekirjoittaneen lis\u00e4ksi p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 olivat Mika Hakkarainen ja Markku Nikulin. Keskustelimme sit\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":32,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/107"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=107"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":973,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/107\/revisions\/973"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/32"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}