{"id":1036,"date":"2019-03-26T07:31:29","date_gmt":"2019-03-26T05:31:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1036"},"modified":"2019-03-26T07:42:30","modified_gmt":"2019-03-26T05:42:30","slug":"naishistoriaa-keskiajan-ruotsista-ja-reformaatioajan-saksasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1036","title":{"rendered":"Naishistoriaa keskiajan Ruotsista ja reformaatioajan Saksasta"},"content":{"rendered":"\n

Kirsi Kanerva ja Anita Geritz<\/em><\/p>\n\n\n\n

Naishistoriaa voi l\u00e4hesty\u00e4 monenlaisella l\u00e4hdeaineistolla ja kysymyksenasettelulla. Naisten aseman historian ja naisiin kohdistuneiden asenteiden lis\u00e4ksi tutkijat ovat esimerkiksi kiinnitt\u00e4neet huomiota sellaisiin naistoimijoihin ja -kirjoittajiin, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet historiankirjoituksessa v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle, sek\u00e4 siihen, miten menneet naiset itse kuvasivat omaa toimintaansa. Seuraavassa tarkastellaan l\u00e4hemmin paria my\u00f6h\u00e4iskeskiajan naishistoriaa k\u00e4sitellytt\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimusta, joiden antia on kuultu aiemmin my\u00f6s Glossan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 naishistorian teemaillassa \u201dFemale Agency in Late Medieval and Early Modern Europe\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Charlotte Cederbom: naistoimijat oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 1350-1450<\/h3>\n\n\n\n

Helsingin\nyliopistosta v\u00e4itellyt Charlotte Cederbom on tarkastellut tutkimuksessaan\noikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 Ruotsin valtakunnassa vuosina 1350-1450 keskittyen erityisesti\navioituneiden naisten toimintamahdollisuuksiin. Cederbomin tutkimus on\nperustunut laajalle l\u00e4hdeaineistolle, jonka pohjalta h\u00e4n on vertaillut ja\ntutkinut sek\u00e4 lainkirjainta ett\u00e4 varsinaista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maunu Eerikinpojan maaseutualueita koskeva maanlaki (erotuksena kaupunginlaista) tuli voimaan vuonna 1350. Se oli ensimm\u00e4inen koko valtakunnan kattava laki ja pohjautui p\u00e4\u00e4osin It\u00e4-G\u00f6\u00f6tanmaan sek\u00e4 Upplannin maakuntalaeille. Tutkittuna ajanjaksona Ruotsissa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edunvalvontaj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa edunvalvoja\/huoltaja, m\u00e5lsman<\/em>, huolehti naisten edustamisesta n\u00e4iden suorittaessa erilaisia oikeustoimia, esimerkiksi heid\u00e4n myydess\u00e4, vuokratessa tai lahjoittaessa omaisuuttaan. (Sana m\u00e5lsman<\/em> voidaan joissain yhteyksiss\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 puhemieheksi, erityisesti silloin, kun m\u00e5lsman<\/em> toimi toisen miehen lukuun. T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 valta ei siirtynyt pois, vaikka toinen puhuikin toisen puolesta.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva Maunu Eerikinpojan maanlain k\u00e4sikirjoituksesta (Ruotsin kansalliskirjasto).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

M\u00e5lsman<\/em>-j\u00e4rjestelm\u00e4 siirtyi maanlakin It\u00e4-G\u00f6\u00f6tanmaan maakuntalaista. Ainoat maininnat m\u00e5lsmanista<\/em> ja miehest\u00e4 naisen holhoojana ovatkin etel\u00e4ss\u00e4 g\u00f6\u00f6tanmaalaisissa laeissa, kun taas pohjoisemmassa, Sveanmaan alueella, johon my\u00f6s Uplanti kuului, termi\u00e4 ei laeissa esiintynyt. Sveanmaan alueen laeissa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnettu j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa miespuolinen holhooja olisi toiminut naisen edustajana. Vaikka Uplannin maakuntalaki ei tuntenutkaan m\u00e5lsman<\/em>-termi\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, Maunu Eerikinpojan maanlakiin t\u00e4m\u00e4 termi sis\u00e4llytettiin. Lain mukaan vaimon edustajana toimi t\u00e4m\u00e4n aviomies, vaikkakin avioliiton solmineet naiset olivat t\u00e4ysivaltaisia ja oikeudenk\u00e4yntikelpoisia. Aviomies edusti vaimoaan oikeusjutuissa ja hallitsi omaa ja vaimonsa maaomaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Cederbomin\ntutkimus on osoittanut muun muassa sen, ett\u00e4 naisten mahdollisuudet tehd\u00e4\noikeustoimia poikkesivat usein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 laki saneli. Avioliiton\nsolmineet naiset saattoivat edustaa itse\u00e4\u00e4n k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 ja osallistua\noikeudenk\u00e4ynteihin, vaikkakin naiset osallistuivat oikeusprosesseihin\nhuomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin miehet. Naisten toimijuuden aste vaihteli kuitenkin\nmuun muassa sen mukaan, millaisesta oikeustoimesta oli kyse. Perinn\u00f6n ollessa\nkyseess\u00e4 naisia oli toimijoina paljon. Avioliitto statuksena oli naisille\nt\u00e4rke\u00e4. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yd\u00f6s Cederbomin tutkimuksissa oli se, ett\u00e4 vaimot\nolivat aktiivisempia toimijoita kuin lesket, vaikka tutkimuksissa on usein\nkorostettu nimenomaan leskien mahdollisuutta tehd\u00e4 omaisuutta koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\nja oikeustoimia. Panttaamisen osalta naiset olivat harvoin toimijoina. Miehet\nhoitivat t\u00e4llaisissa tapauksissa usein naisen omaisuutta t\u00e4m\u00e4n puolesta.<\/p>\n\n\n\n

Kun\nmiehille omaisuus oli enemm\u00e4nkin vallan ty\u00f6kalu, k\u00e4yttiv\u00e4t naiset sit\u00e4\nl\u00e4heistens\u00e4 hyv\u00e4ksi, esimerkiksi tekem\u00e4ll\u00e4 lahjoituksia yst\u00e4ville,\nperheenj\u00e4senille tai kirkolle. Avioliitossa olevilla naisilla oli my\u00f6s\nmahdollisuus vaikuttaa omaan maaomaisuuteensa eli heill\u00e4 oli mahdollisuus\nhy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 omistivat.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka\nnaiset eiv\u00e4t esiintyneetk\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin miehet, ei\nt\u00e4m\u00e4 ollut seurausta m\u00e5lsman<\/em>-j\u00e4rjestelm\u00e4n omaksumisesta. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei\ntodenn\u00e4k\u00f6isesti omaksuttu G\u00f6\u00f6tanmaan pohjoispuolella ennen kuin seuraavina\nvuosisatoina, eik\u00e4 n\u00e4in ollen n\u00e4yt\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Ruotsissa olisi Cederbomin\ntarkastelemana ajankohtana ollut jonkinlaista yhten\u00e4ist\u00e4 m\u00e5lsman<\/em>-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.\nK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 naisilla oli pohjoisessa osassa valtakuntaa hieman laajemmat\nmahdollisuudet toimia kuin Ruotsin etel\u00e4osassa el\u00e4neill\u00e4 naisilla.<\/p>\n\n\n\n

Sini Mikkola: naiskirjoittajia reformaatioajan Saksassa<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Argula von Grumbach, muotokuvamitali (Germanisches Nationalmuseum, N\u00fcrnberg).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sini Mikkola on k\u00e4sitellyt v\u00e4it\u00f6skirjassaan Martti Lutherin (1483\u20131546) teksteiss\u00e4\u00e4n ilment\u00e4mi\u00e4 mies- ja naisk\u00e4sityksi\u00e4. Glossan naishistorian teemaillassa Mikkola tarkasteli l\u00e4hemmin naisten toimijuutta kirjoittajina 1500-luvun Saksassa. Illan aikana Mikkola nosti k\u00e4sittelyss\u00e4\u00e4n esille useita reformaation ensimm\u00e4iseen sukupolveen kuuluneita merkitt\u00e4vi\u00e4 naisia, jotka ottivat kirjoituksillaan kantaa reformaatioon mutta jotka suomalaisessa tutkimuksessa ovat j\u00e4\u00e4neet suhteellisen tuntemattomiksi. N\u00e4ist\u00e4 esimerkiksi Argula von Grumbach (n. 1492\u20131554\/7) kirjoitti kahdeksan pamflettia, jotka kiersiv\u00e4t Saksassa. Argula von Grumbach kuului aatelistoon ja h\u00e4n kirjoitti pamflettinsa itse, mutta ei saanut kannustusta kirjoittamiseen miehelt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Muita Mikkolan esille ottamia naiskirjoittajia olivat esimerkiksi Katharina Sch\u00fctz Zell (1498\u2013n. 1562?), jonka aviomies oli ensimm\u00e4isi\u00e4 evankelisia pappeja ja tuki vaimonsa kirjoittamista. Katharina Sch\u00fctz Zell julkaisi tekstej\u00e4\u00e4n yli 30 vuoden ajan. Caritas Pirckheimerin (1467\u20131532) veli taas oli Lutherin seuraaja, mutta luostarin abbedissana Caritas itse koki Lutherin uudistukset uhkana ja kritisoi niit\u00e4 esimerkiksi pamflettina julkaistussa kirjeess\u00e4\u00e4n. Dorothea von Mansfell (1493\u20131578) kirjoitti h\u00e4nkin itse. H\u00e4n kirjoitti my\u00f6s \u201dl\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4\u201d eli parantamiseen liittyvi\u00e4 tekstej\u00e4 ja oli yksi niist\u00e4 monista saksalaisista aatelisnaisista, jotka tunnettiin parantajina. Dorothea tunnettiin valmiudestaan auttaa ihmisi\u00e4 sosiaalisesta ja uskonnollisesta taustasta riippumatta, ja h\u00e4n my\u00f6s tarjosi neuvojaan kirjeitse Martti Lutherille, joka k\u00e4rsi p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryist\u00e4 ja huimauksesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Caritas Pirckheimerin muistomerkki N\u00fcrnbergiss\u00e4<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Reformaatiota kommentoineista kirjoittajista esimerkiksi Katharina Sch\u00fctz Zell hy\u00f6dynsi usein teksteiss\u00e4\u00e4n Raamatun sitaatteja puolustaessaan uskoaan, ja perusteli Raamatun kohtiin vetoamalla omaa oikeuttaan toimia ja esitt\u00e4\u00e4 kantansa. Kirjoittavat naiset tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 heid\u00e4n piti oikeuttaa toimintansa, ja Raamatun auktoriteetin valossa naisten toimijuus oli hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4. Naiset my\u00f6s k\u00e4yttiv\u00e4t heihin yhdistetty\u00e4 \u201dheikkoutta\u201d retorisena puolustuksena vetoamalla esimerkiksi siihen, miten ’heikoista tulee vahvoja ja vahvoista heikkoja’. Heikkouteen viittaaminen oli itsess\u00e4\u00e4nkin retorinen keino \u2013 kirjoittajan korostunut n\u00f6yryys ja omiin vajavaisuuksiinsa viittaaminen oli monissa tekstilajeissa yleist\u00e4. Kuitenkin naisten ajateltiin 1500-luvulla usein todella olevan miehi\u00e4 heikompia ja v\u00e4hemm\u00e4n \u00e4lykk\u00e4it\u00e4, joten naiskirjoittajien piti erityisesti pohtia, miten kuvasivat toimintaansa kirjoittajina.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainittu Katharina Sh\u00fctz Zell ei teksteiss\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4tellyt itse\u00e4\u00e4n, mutta Mikkola toi my\u00f6s esille, etteiv\u00e4t naiskirjoittajat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suoneet muille naisille samaa oikeutta kirjoittaa ja esitt\u00e4\u00e4 uskontoa koskevia n\u00e4kemyksi\u00e4. Sen sijaan he saattoivat katsoa itse olevansa erityistapauksia ja toimivansa Jumalan erityisest\u00e4 armosta. Caritas Pirckheimer ja Dorothea von Mansfell vetosivat paitsi Jumalan armoon, my\u00f6s omaan ik\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja kokemukseensa. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sosiaalinen status ja verkostot olivat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa siin\u00e4, mik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritti naisten toimijuuden rajoja ja mahdollisuuksia. Aatelistoon kuuluvilla naisilla oli luonnollisesti keskim\u00e4\u00e4rin paremmat mahdollisuudet osallistua reformaatiota koskevaan keskusteluun kuin muilla naisilla jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n senkin vuoksi, ett\u00e4 he hallitsivat kirjoitustaidon \u2013 sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 heill\u00e4 oletettavasti my\u00f6s oli aikaa t\u00e4llaisiin kirjoitusteht\u00e4viin. Reformaation alkuajat olivat verrattain suotuisaa aikaa maallikko- ja naiskirjoittajille. Kun kirkon institutionalisoituminen eteni ja evankelinen liike stabilisoitui 1500-luvulla, naiset ja heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 joutuivat j\u00e4lleen taka-alalle.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Charlotte Cederbomin ja Sini Mikkolan v\u00e4it\u00f6skirjat ovat avoimesti luettavissa verkossa: <\/p>\n\n\n\n

Cederbom, Charlotte. 2017. The Legal Guardian and Married Women: Norms and Practice in the Swedish Realm 1350-1450<\/em>. Helsinki: Helsingin yliopisto. https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/229242<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mikkola, Sini. 2017. \u201cIn Our Body the Scripture Becomes Fulfilled\u201d: Gendered Bodiliness and the Making of the Gender System in Martin Luther\u2019s Anthropology (1520\u20131530)<\/em>. Helsinki: Helsingin yliopisto. https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/228638<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva ja Anita Geritz Naishistoriaa voi l\u00e4hesty\u00e4 monenlaisella l\u00e4hdeaineistolla ja kysymyksenasettelulla. Naisten aseman historian ja naisiin kohdistuneiden asenteiden lis\u00e4ksi tutkijat ovat esimerkiksi kiinnitt\u00e4neet huomiota sellaisiin naistoimijoihin ja -kirjoittajiin, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet historiankirjoituksessa v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle, sek\u00e4 siihen, miten menneet naiset itse kuvasivat omaa toimintaansa. Seuraavassa tarkastellaan l\u00e4hemmin paria my\u00f6h\u00e4iskeskiajan naishistoriaa k\u00e4sitellytt\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimusta, joiden antia on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1036"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1036"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1036\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1053,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1036\/revisions\/1053"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1036"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1036"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1036"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}