{"id":1068,"date":"2019-05-09T09:09:07","date_gmt":"2019-05-09T06:09:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1068"},"modified":"2019-05-09T09:09:10","modified_gmt":"2019-05-09T06:09:10","slug":"valoisa-keskiaika-2019-haastattelussa-georg-haggren","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1068","title":{"rendered":"Valoisa keskiaika 2019: haastattelussa Georg Haggr\u00e9n"},"content":{"rendered":"\n

Glossa my\u00f6nsi Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 29.3.2019 Dies Mediaevales -konferenssin<\/a> yhteydess\u00e4 Valoisa keskiaika -kunniamaininnan dosentti Georg Haggr\u00e9nille h\u00e4nen loistavasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n suomalaisen keskiajan arkeologian parissa. Haggr\u00e9n tunnetaan erityisesti asuinpaikkojen tutkimuksesta, esimerkiksi Suomen keskiajan talonpoikaisv\u00e4est\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4 valottaneesta Espoon Mankbyn kaivauksista, sek\u00e4 osastaan Uudenmaan asutus- ja viljelyhistoriaa mullistaneessa siitep\u00f6lytutkimuksessa. Haggr\u00e9nin monipuolisen ja poikkitieteellisen ty\u00f6n taustalla on h\u00e4nen vankka historiallinen ja arkeologinen osaamisensa ja perusteellinen keskiajan Suomen aineistojen hallinta. Haastattelussamme Haggr\u00e9n kertoo mm. uusimmasta projektistaan, mieleenpainuvimmista kaivausl\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ja keskiajan tuntemuksesta ja tutkimuksesta Suomessa t\u00e4n\u00e4\u00e4n:<\/em><\/p>\n\n\n\n

1. Miten p\u00e4\u00e4dyit opiskelemaan ja tutkimaan\narkeologiaa? Ja mik\u00e4 johdatti keskiajan pariin?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Olen aina ollut\nkiinnostunut menneisyydest\u00e4, sek\u00e4 arkeologian ett\u00e4 historian tutkimuksen\nkautta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta koetin aluksi valita varmemman polun ja l\u00e4hdin\nopiskelemaan tietotekniikkaa ja matematiikkaa. Parin vuoden j\u00e4lkeen totesin,\nett\u00e4 menneisyyden tutkimus on sittenkin oma alani. K\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 hetki oli,\nkun piti valita l\u00e4hdenk\u00f6 ensimm\u00e4isille arkeologisille kaivauksilleni vai\nvakit\u00f6ihin atk-alalle. Valinta osui kaivauksiin enk\u00e4 ole valintaa katunut. <\/p>\n\n\n\n

2. Mit\u00e4 teet\/tutkit t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 (tai\nseuraavaksi)?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4\nkirjoitamme koko ty\u00f6ryhm\u00e4n voimin kokoomateosta Raaseporin linnasta. Vuoden\nsis\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi saada ulos kirja, johon on koottu viimeisen\nvuosikymmenen aikana kertyneiden tutkimusten tuloksia. Aloitimme\nj\u00e4rjestelm\u00e4lliset kentt\u00e4ty\u00f6t ja muun tutkimuksen linnalla ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\njo vuonna 2008 Kaikkien aikojen Raasepori-hankkeen my\u00f6t\u00e4. Pitk\u00e4j\u00e4nnitteinen ty\u00f6\non yhteisen kirjamme lis\u00e4ksi l\u00e4hiaikoina tuottamassa kolme v\u00e4it\u00f6skirjaa. <\/p>\n\n\n\n

Hangon\nkes\u00e4yliopiston ja L\u00e4nsi-Uudenmaan maakuntamuseon kanssa kaivamme j\u00e4lleen\nkes\u00e4kuussa Raaseporissa. Arkeologiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita\nkaivauskursseille, joille voi ilmoittautua Hang\u00f6\nsommarunin<\/a> kautta.<\/p>\n\n\n\n

\"Ihmisi\u00e4
Kaivauskuva Hang\u00f6 sommaunin kurssilta Raaseporissa kes\u00e4ll\u00e4 2017.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

3. Valoisa keskiaika -palkinnonjaon yhteydess\u00e4 tutkimusty\u00f6si sai erityist\u00e4 kiitosta mm. poikkitieteellisyydest\u00e4. Mik\u00e4 on sinusta ollut poikkitieteellisen tutkimuksen tekemisess\u00e4 parasta ja mik\u00e4 haastavinta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Historiantutkimus\nja arkeologia tarjoavat kaksi erilaista n\u00e4k\u00f6kulmaa menneisyyteen. Jos pakettiin\nlis\u00e4t\u00e4\u00e4n muita tieteenaloja, saadaan viel\u00e4 entist\u00e4 monipuolisempi kuva\nmenneisyydest\u00e4. Poikkitieteellinen tutkimus tuo aina uusia n\u00e4k\u00f6kulmia.\nEsimerkiksi arkeologian avulla saattaa pysty\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tien eteen p\u00e4in\numpikujasta, johon historiantutkimus on jonkin kysymyksen kohdalla juuttunut.\nPoikkitieteellisyyden avulla menneisyydest\u00e4 voidaan saada paljon\nkokonaisvaltaisempi kuva kuin yksin yhden tieteen ja sen l\u00e4hdeaineistojen\nkautta.<\/p>\n\n\n\n

Poikkitieteellisyydess\u00e4\non haasteensa, ja t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on, ett\u00e4 eri aloja yhdistett\u00e4ess\u00e4 ei unohdeta\nl\u00e4hdekritiikki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

4. Onko historian ja arkeologian lis\u00e4ksi jokin muu tieteenala ollut erityisesti avuksi omassa tutkimuksessasi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaksi hyvin erilaista luonnontieteiden alaa nousee mieleen. Ensinn\u00e4kin Teija Aleniuksen pitk\u00e4j\u00e4nteisten siitep\u00f6lytutkimusten kautta on ollut mahdollista avata j\u00e4rvien pohjasedimenttien tallettamaa asutus-, elinkeino- ja ymp\u00e4rist\u00f6historiaa. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on Lohjansaaren tutkimus, jossa pystyttiin ajoittamaan l\u00e4hikyl\u00e4n kiinte\u00e4n asutuksen synty vuoden 1100 tienoille ja edelleen siirtyminen maatalouden kannalta ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n kaksivuoroviljelykseen noin vuonna 1250. Ajoituksissa tarvittiin tietysti viel\u00e4 yht\u00e4 tieteenalaa eli fysiikkaa ja radiohiiliajoituksia. Toisen esimerkin tarjoavat lasin alkuaineanalyysit, joiden avulla saadaan selville lasin koostumus ja edelleen johtolankoja tuotantopaikasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
My\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisen asuinrakennuksen perustus Espoon Mankbyst\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

5. Mik\u00e4 on ollut yksi mieleenpainuvimmista\narkeologisista kaivauksista t\u00e4h\u00e4nastisen urasi aikana?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

On vaikea nostaa\nyht\u00e4 kaivausta. Pikemminkin voisin ottaa esille keskiaikaisen lasin l\u00f6ytymisen\nsielt\u00e4, mist\u00e4 ennakko-oletusten mukaan sit\u00e4 ei osattu odottaa. Ennen 1990-lukua\nlasia on kaivauksilla talletettu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Helsingin\nVanhassakaupungissa lasiastiat osoittautuivat vastoin odotuksia\nrunsaslukuisiksi l\u00f6yd\u00f6iksi. Turun Rettigin tontilta eli nykyisen Aboa Vetus\n& Ars Nova-museon perustamiseen johtaneilta kaivauksista l\u00f6ytyi yll\u00e4tt\u00e4en\nrunsaasti 1300-luvun lasia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
B\u00f6\u00f6mil\u00e4isen nauharuodepikarin pala (1300-luvun loppu\/1400-luvun alku), Raasepori. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Yll\u00e4tys oli\nmelkoinen, kun Turusta l\u00f6ytyneiden b\u00f6\u00f6mil\u00e4isten lasien kaltaista aineistoa\nl\u00f6ytyi my\u00f6s maaseudun kartanokohteilta ensin Perni\u00f6st\u00e4 ja sitten my\u00f6s\nsis\u00e4maasta S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en Jutikkalasta. Viel\u00e4 isompi yll\u00e4tys oli, kun\nyksinkertaisten keskiaikaisten lasipikarien palasia alkoi nousta esiin\nmaaseudun kyl\u00e4tonteilta Hangossa ja Espoon Mankbyss\u00e4. Ja nyt kannattaa\nmuistuttaa, ett\u00e4 varhaisin s\u00e4ilynyt kirjallinen maininta lasiastioista Suomessa\non vasta Nyyn\u00e4isten Anna-rouvan perukirjasta vuodelta 1549. <\/p>\n\n\n\n

Ruotsin puolella\nsilm\u00e4ni levisiv\u00e4t, kun Nyk\u00f6pingin \u00c5krokenin kaivauksilta l\u00f6ytyi 1200-luvun\nv\u00e4rik\u00e4st\u00e4 lyijylasia ja j\u00e4lleen Tukholman Slussenilla, kun kaupungin aiemmin\ntuntemattoman keskiaikaisen esikaupungin alueelta l\u00f6ytyi korkealaatuista\nitalialaista lasia 1300-luvulta. Raaseporista lasipikarien paloja toki osasi\nodottaa, mutta se ei ole v\u00e4hent\u00e4nyt iloa, kun niit\u00e4 on tullut vastaan.<\/p>\n\n\n\n

6. Mik\u00e4 kirja on vaikuttanut sinuun tutkijana\nsuuresti?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Erwin Baumgartnerin ja Ingeborg Kruegerin keskiaikaisesta lasista kokoama ”Phoenix aus Sand und Glas” (1988). Kirja on n\u00e4yttelyjulkaisu, joka aikoinaan mullisti k\u00e4sityksen keskiaikaisesta lasista. Olin onnekas, kun satuin olemaan oikeaan aikaan interreilaamassa ja p\u00e4\u00e4sin helposti poikkeamaan Baselissa, jossa kyseinen n\u00e4yttely oli. Kuinka ollakaan tiiliskiven kaltainen kirja kulki loppumatkan ajan rinkan t\u00e4ytteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

7. Glossan toive on ollut Valoisa keskiaika\n-palkinnon yhteydess\u00e4 tuoda esille sit\u00e4, ettei keskiaika ole ”pime\u00e4”\nvaan kiinnostava aikakausi, jonka tuntemusta tarvitaan my\u00f6s nykyp\u00e4iv\u00e4n\nymm\u00e4rt\u00e4miseksi. Oletko huomannut muutoksia siin\u00e4, mit\u00e4 keskiajasta Suomessa\najatellaan? Ent\u00e4 oletko viime aikoina t\u00f6rm\u00e4nnyt johonkin yleiseen k\u00e4sitykseen,\njota haluaisit tarkentaa tai korjata?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kiinnostus\nkeskiaikaan p\u00e4\u00e4si 1980-1990-luvuilla my\u00f6t\u00e4tuuleen ja tilanne on ilahduttavasti\ns\u00e4ilynyt. Keskiaika on jatkuvasti paljon enemm\u00e4n ”in” kuin moni muu\naikakausi. Silti yh\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4 k\u00e4sityksiin pime\u00e4st\u00e4 ja takapajuisesta keskiajasta.\nIk\u00e4vint\u00e4 on, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n yh\u00e4 osassa koulukirjoja. Osa\nhistoriankirjojen tekij\u00f6ist\u00e4 kaipaisi kovasti valaistusta keskiajan osalta.<\/p>\n\n\n\n

8. Olet tutkimuksen lis\u00e4ksi tehnyt t\u00e4rke\u00e4\u00e4\nopetusty\u00f6t\u00e4 ja ved\u00e4t seminaaria maisteri- ja jatko-opiskelijoille Helsingin\narkeologian laitoksella. Mink\u00e4 neuvon antaisit opiskelijalle, joka on\nkiinnostunut Suomen keskiajan arkeologiasta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kannattaa hyp\u00e4t\u00e4\nmukaan keskiajan arkeologian pariin ja muistaa, ett\u00e4 hedelm\u00e4llisin tutkimus on\nnykyisin yleens\u00e4 poikkitieteellist\u00e4. Tutkittavaa riitt\u00e4\u00e4 valtavasti.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Haastateltava Georg Haggr\u00e9n toimii keskiajan arkeologian dosenttina Helsingin yliopistolla. S\u00e4hk\u00f6postihaastattelun toimitti Anita Geritz. Lis\u00e4\u00e4 tietoa Valoisa keskiaika -kunniamaininnasta l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Glossa my\u00f6nsi Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 29.3.2019 Dies Mediaevales -konferenssin yhteydess\u00e4 Valoisa keskiaika -kunniamaininnan dosentti Georg Haggr\u00e9nille h\u00e4nen loistavasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n suomalaisen keskiajan arkeologian parissa. Haggr\u00e9n tunnetaan erityisesti asuinpaikkojen tutkimuksesta, esimerkiksi Suomen keskiajan talonpoikaisv\u00e4est\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4 valottaneesta Espoon Mankbyn kaivauksista, sek\u00e4 osastaan Uudenmaan asutus- ja viljelyhistoriaa mullistaneessa siitep\u00f6lytutkimuksessa. Haggr\u00e9nin monipuolisen ja poikkitieteellisen ty\u00f6n taustalla on h\u00e4nen vankka historiallinen ja arkeologinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1068"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1068"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1068\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1139,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1068\/revisions\/1139"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1068"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1068"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1068"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}