{"id":1115,"date":"2019-05-06T09:00:36","date_gmt":"2019-05-06T06:00:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1115"},"modified":"2019-05-06T09:15:46","modified_gmt":"2019-05-06T06:15:46","slug":"keltanokat-kriisikonferenssissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1115","title":{"rendered":"Keltanokat kriisikonferenssissa"},"content":{"rendered":"\n<p><i>Milla Kalliola, Salla Salmela ja Terhi Niitti<\/i><\/p>\n\n\n\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin 14. kertaa ymp\u00e4ri Suomea ja maailmaa yhteen kokoava keskiajantutkimuksen konferenssi Dies Mediaevales. Konferenssiavustajien Dies Mediaevales starttasi torstaiaamuna, kun ensimm\u00e4iset vierailijat &#8211; puhujavieraat sek\u00e4 innokkaat kuulijat &#8211; alkoivat saapua Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen ovista sis\u00e4\u00e4n. Tapahtuma alkoi puolen p\u00e4iv\u00e4n aikoihin Professori Outi Merisalon tervetulotoivotuksella sek\u00e4 aloituspuheella. Alvar Aallon suunnittelema kohoava luentosali oli jo t\u00e4yttynyt vierailijoista. T\u00e4m\u00e4n vuoden teemana oli kriisit keskiajan kontekstissa. Voisiko keskiajan tutkimukselle olla osuvampaa aihetta! T\u00e4st\u00e4 varmasti l\u00f6ytyisi sanottavaa, sill\u00e4 ah, keskiaika, tuo ikuisten ja loppumattomien kriisien pes\u00e4ke!<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Dies-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1116\" width=\"498\" height=\"374\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Dies-1.jpg 640w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Dies-1-300x225.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 498px) 100vw, 498px\" \/><figcaption><em>Albrecht Classen, \u201dCrises of Spirituality in the Late Middle Ages\u201d. (Kuva: Susanna Niiranen)<\/em><br><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Seuraavaksi puheenvuoro j\u00e4tettiin tapahtuman ensimm\u00e4iselle keynote-puhujalle, Albrecht Classenille Tucsonin yliopistosta Arizonasta. H\u00e4n avasi konferenssin luennollaan aiheesta \u201dCrises of Spirituality in the Late Middle Ages\u201d, joka valotti keskiajan kriisien luonnetta ennen uskonpuhdistuksen aikaa &#8211; tieteellisen tiedon lis\u00e4\u00e4ntyminen toi tullessaan paradigman muutoksen, mihin luonteenomaisena kuuluu haparointi ennen uuden paradigman asettumista. <\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4iv\u00e4n aikana muutama sessio keskittyi vahvasti arkeologiaan ja mieleen j\u00e4i\nerityisesti Teija Alangon ja Kim Krappalan esitys Konsulinnan kaivauksista\nTurussa \u2013 kaivauksien makrofossiilianalyysi kun osoitti kasviston olleen jo\nvarhain enemm\u00e4n kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6lle kuin maaseudulle tyypillist\u00e4. Er\u00e4s meist\u00e4\ninnostuikin kovasti arkeologiasta konferenssin aikana ja intoutui pohtimaan\nmahdollisia urapolkuja!<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright is-resized\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Dies-2-2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1122\" width=\"324\" height=\"431\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Dies-2-2.jpg 480w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Dies-2-2-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 324px) 100vw, 324px\" \/><figcaption><em>Janne Harjula, &#8221;Runes, Letters and Signs&#8221;.  <br>(Kuva: Susanna Niiranen) <\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Perjantai alkoi aurinkoisissa merkeiss\u00e4 Seminaarinm\u00e4en m\u00e4ntyjen katveessa. Konferenssi siirtyi Seminarium-rakennukseen, miss\u00e4 vanhassa juhlasalissa p\u00e4iv\u00e4n aloitti keynote-puhuja Janne Harjula Turun yliopistosta aiheella \u201dRunes, Letters and Signs: Expanding Conceptions of Written Communication in Medieval Finland.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi erityisen hyvin mieleen j\u00e4\u00e4neist\u00e4 esitelmist\u00e4 oli Harri Hihnalan\npseudohistoriallista kirjoittelua k\u00e4sittelev\u00e4 puheenvuoro. H\u00e4nen\nmielenkiintonsa on etenkin Suomen muinaista kuningaskuntaa ja muinaisia\nkuninkaita k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 pseudohistoriallisessa kirjoittelussa. <\/p>\n\n\n\n<p>Hihnalan mukaan internetiss\u00e4 esiintyy paljon materiaalia, joka saattaa p\u00e4\u00e4llisin puolin vaikuttaa historiankirjoitukselta, mutta onkin tosiasiassa sepitetty\u00e4. Vaarana t\u00e4ss\u00e4 tietenkin on, ett\u00e4 harjaantumaton lukija ei erota n\u00e4it\u00e4 toisistaan ja rakentaa k\u00e4sityksens\u00e4 historiasta harhaanjohtavan tiedon varaan. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuten Hihnalakin esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n totesi, internetiss\u00e4 levi\u00e4v\u00e4 pseudohistoriallinen kirjoittelu her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, kuinka historiankirjoituksen tulisi siihen vastata. Tutkijoiden olisikin hyv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja tuoda tutkimustuloksiaan laajemmin suuren yleis\u00f6n tietoon. Tosin kuten esitelm\u00e4n j\u00e4lkeisess\u00e4 keskustelussa nousi esille, esimerkiksi tiedett\u00e4 popularisoivan kirjallisuuden kirjoittamiselle on vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 aikaa ett\u00e4 rahoitusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun p\u00e4iv\u00e4n sessiot olivat ohi, oli aika jakaa Glossa ry:n <a href=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?page_id=45\">valoisa keskiaika -palkinto<\/a>, joka t\u00e4n\u00e4 vuonna my\u00f6nnettiin Georg Haggr\u00e9nille. My\u00f6hemmin siirryttiin Aalto Museolle, jossa j\u00e4rjestettiin konferenssi-illallinen ja miss\u00e4 meit\u00e4 ilahduttivat my\u00f6s Minja Niiranen sek\u00e4 Pekka Toivanen keskiaikaisella musiikilla. Saimme my\u00f6s nauttia runsaasta keskiaikaisesta menusta, johon kuului muun muassa possun poskea ja kylke\u00e4 inkiv\u00e4\u00e4rikastikkeessa sek\u00e4 uunipaahdettua leiv\u00e4ll\u00e4 gratinoitua naurista ja palsternakkaa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/20190329_162954-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1125\" width=\"525\" height=\"394\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/20190329_162954-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/20190329_162954-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/20190329_162954-768x576.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 525px) 100vw, 525px\" \/><figcaption>Georg Haggr\u00e9n aloittamassa kiitospuhettaan, vasemmalla Glossa ry:n puheenjohtaja Kirsi Kanerva. (Kuva: Anita Geritz)<br><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Lauantaiaamu alkoi Virpi M\u00e4kisen keynotella \u201cOverwhelming insecurity: The problem and solutions of migration in late medieval and early modern intellectual history\u201d. Sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4simme kuulemaan tohtorikoulutettavien v\u00e4it\u00f6skirjojen esittelyt. Ensimm\u00e4iset kaksi alustusta olivat molemmat taidehistorian alalta ja keskittyiv\u00e4t keskiajan kirkkojen sein\u00e4maalauksien kuvastoihin mm. hybridien muodossa. Kolmas ja viimeinen alustuksista keskittyi poliittisen ajattelun syntyyn 1100-luvulla. Ty\u00f6paja tarjosi tohtorikoulutettaville kommentteja sek\u00e4 ev\u00e4it\u00e4 jatkoon kokeneilta tutkijoilta. Alustukset, joita saimme kuulla, vaikuttivat lupaavilta ja saamme varmasti tulevaisuudessa lukea mielenkiintoiset tutkimukset kaikilta kolmelta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensikertalaiselle konferenssin kokeminen, sek\u00e4 kuuntelijana ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4, oli mieleenpainuva kokemus. Vaikka hyvin usein kuuleekin laajalle levinneest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 keskiaika olisi vain yht\u00e4 sekasortoa, kriisi\u00e4, likaa, inkvisitiota, ruttoa ja noitavainoja, olivat omat n\u00e4kemyksemme keskiajasta valoisammat jo ennen konferenssia. Sen sijaan ep\u00e4ilyksi\u00e4 her\u00e4ttiv\u00e4t kriisit teemana. Ainakin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uutisointi mediassa tuntuu keskittyv\u00e4n varsin negatiivisiin asioihin ja pelkonamme olikin, ett\u00e4 konferenssi jatkaisi teemallaan t\u00e4t\u00e4 polkua. Kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 kohtaa keltanokkainen konferenssik\u00e4vij\u00e4 sai yll\u00e4tty\u00e4 positiivisesti. Keskiajan kriisit valottivat aikalaisten maailmankuvaa ja ajan henke\u00e4 mit\u00e4 parhaimmalla tavalla &#8211; ja loppujen lopuksi esitelmien painopiste oli kriisien sijaan niiden ratkaisemisessa. Ja ratkaisuja niihin toden totta l\u00f6ytyikin! Opimme muun muassa miten keskiajan Islannissa tapahtui kuolinsyyntutkinta (Kirsi Kanerva) \u2013 ainakin er\u00e4\u00e4n islantilaisen saagan Snorri osasi verist\u00e4 lunta maistamalla p\u00e4\u00e4tell\u00e4 oliko haava kuolettava vai ei! \u2013, miten luostareissa suhtauduttiin lukemiseen pelastuksen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimintana (Leena Enqvist) sek\u00e4 miten keskiajalla torjuttiin kriisej\u00e4 maagisin artefaktein ja loitsuin (Lauri Ockenstr\u00f6m).<\/p>\n\n\n\n<p><em>Opiskelijat Milla Kalliola, Salla Salmela ja Terhi Niitti toimivat konferenssiavustajina Dies Mediaevalesissa 2019. Samaten konferenssissa avustanut Heidi Suurkaulio on kirjoittanut kokemuksestaan ja oppimastaan Ramus Virensin blogissa, lue juttu <a href=\"https:\/\/ramusvirens.home.blog\/2019\/04\/15\/historianopiskelijana-dies-mediaevalesissa\/\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>!<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Milla Kalliola, Salla Salmela ja Terhi Niitti Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestettiin 14. kertaa ymp\u00e4ri Suomea ja maailmaa yhteen kokoava keskiajantutkimuksen konferenssi Dies Mediaevales. Konferenssiavustajien Dies Mediaevales starttasi torstaiaamuna, kun ensimm\u00e4iset vierailijat &#8211; puhujavieraat sek\u00e4 innokkaat kuulijat &#8211; alkoivat saapua Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen ovista sis\u00e4\u00e4n. Tapahtuma alkoi puolen p\u00e4iv\u00e4n aikoihin Professori Outi Merisalon tervetulotoivotuksella sek\u00e4 aloituspuheella. Alvar Aallon [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1115"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1115"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1115\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1138,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1115\/revisions\/1138"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}