{"id":1154,"date":"2019-06-14T09:40:40","date_gmt":"2019-06-14T06:40:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1154"},"modified":"2019-06-14T09:40:41","modified_gmt":"2019-06-14T06:40:41","slug":"medieval-publishing-tietokanta-keskiajan-kirjallisuusverkostoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1154","title":{"rendered":"Medieval Publishing -tietokanta keskiajan kirjallisuusverkostoista"},"content":{"rendered":"\n

Lauri Leinonen, Iris Holmberg, Antti Lindgren, Lauri Marjam\u00e4ki, Anita Geritz, Samu Niskanen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/strong> (Lauri Leinonen, Samu Niskanen, Anita Geritz<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tarkoitti julkaista teos keskiajan Euroopassa? Miten kirjan julkaiseminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutui ennen kirjapainotaidon levi\u00e4mist\u00e4? Samu Niskasen johdolla vuonna 2017 k\u00e4ynnistynyt Medieval Publishing -tutkimushanke<\/a> paneutuu julkaisemiseen ja julkaisustrategioihin l\u00e4ntisess\u00e4 Euroopassa keskiajalla. Hankkeen yhten\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on tutkia keskiaikaisen julkaisun sosiaalisia konteksteja ja verkostoja kvantitatiivisesti. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen apuv\u00e4lineeksi hankkeessa on koostettu Database of Medieval Publishing Networks (DMPN) -tietokantaa. <\/p>\n\n\n\n

Tietokantaprojektin perimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena on luoda vapaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n digitaalinen tutkimusinstrumentti, jolla voidaan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tutkia tilastollisen p\u00e4tev\u00e4sti keskiajan kirjallisuusverkostojen rakenteita ja toisaalta tunnistaa hedelm\u00e4llisi\u00e4 tapauksia ruokkimaan tapaustutkimuksia. Tekstikorpus kattaa sellaiset latinankieliset kirjalliset teokset aikakaudelta 500\u20131500, joissa on omistuskirjoitus, maininta, ett\u00e4 teos on laadittu jonkin tahon tilauksesta, tai muuta julkaisuverkostoihin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa. Tietokantaan on pyritty ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki julkaisuun liittyv\u00e4t henkil\u00f6t, joita on mahdollista poimia teoksista itsest\u00e4\u00e4n tai sekund\u00e4\u00e4risist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4. Hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa, joka on nyt suurimmalta osin valmis, korpukseen liitet\u00e4\u00e4n Brittein saariin ja Irlantiin liittynyt latinankielinen relevantti kirjallisuus.<\/p>\n\n\n\n

Projektin v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Lauri Leinonen, tietokantaa ty\u00f6st\u00e4neet tutkimusavustajat Iris Holmberg, Antti Lindgren, Lauri Marjam\u00e4ki ja Anita Geritz sek\u00e4 projektin vastuullinen tutkija Samu Niskanen kertovat alla tarkemmin tietokannan synnyst\u00e4 ja kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1. Bibliografiasta tietokannaksi<\/strong> (Lauri Leinonen<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

Tietokannan rakennusvaiheessa moni asia vaati m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 ja suunnittelua. Hankkeessa\naloitettiin sosiaalisten verkostojen ker\u00e4\u00e4minen Ison-Britannian ja Irlannin\nalueen latinankielisest\u00e4 kirjallisuudesta, sill\u00e4 alueelta on saatavilla\nkaikkein kattavin luettelo keskiaikaisista kirjoittajista. Hanke sai t\u00e4m\u00e4n\nluettelon, Richard Sharpen A Handlist of\nthe Latin Writers of Great Britain and Ireland before 1540<\/em>, s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4\nmuodossa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 suoraan professori Sharpelta. Luettelon saamiseksi\ntietokannan ja tietojen lis\u00e4\u00e4misen kannalta kelvolliseen muotoon sit\u00e4 oli\nkuitenkin jatkojalostettava. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6muodossaan luettelo oli master-tiedosto, joka oli tarkoitettu painoon. Tiedot annettiin siis typografisine elementteineen sivuasettelun hierarkiaa noudattaen, ei niink\u00e4\u00e4n tietokannan kannalta suoraan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa. Kukin kirjoittaja oli luettelossa mainittu vain kerran lis\u00e4tietoineen, ja kirjoittajan alle oli listattu h\u00e4nen teoksensa niist\u00e4 annettavine tietoineen. Teoksia oli my\u00f6s ryhmitelty kirjottajien alla erin\u00e4isin v\u00e4liotsikoin alakategorioihin. Tietokantamuotoon muutettaessa oli tarpeen poimia erikseen omaan tauluunsa kirjoittajia koskevat tiedot, ja toiseen tauluun teoksia koskevat tiedot. Teosten yhteys kirjoittajiinsa oli kuitenkin s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4, ja samoin oli poimittava erin\u00e4isiss\u00e4 typografisissa elementeiss\u00e4, kuten v\u00e4liotsikoissa, annettu tieto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Esimerkki Sharpen Handlistista: Edmond Abingdonilainen ja yksi t\u00e4m\u00e4n teos tietoineen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Alusta alkaen oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sin t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n tekeminen olisi liian aikaaviev\u00e4\u00e4. Handlistin jalostamiseen tietokantamuotoon p\u00e4\u00e4tettiin siis soveltaa koneellista tekstinlouhintaa. Master-muotoisessa tiedostossa erin\u00e4iset typografiset elementit oli koodattu tekstin sis\u00e4\u00e4n erikoismerkein. Kaikki elementit eiv\u00e4t kuitenkaan toistuneet kaikkien auktorien ja teosten kohdalla, vaan poimittavat tietueet olivat hyvin eri muotoisia ja mittaisia. Typografinen koodaus helpotti tekstinlouhintaa jossain m\u00e4\u00e4rin, mutta tarkoitti my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 tekstinlouhinnan lis\u00e4ksi aineistosta oli siivottava huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4gej\u00e4 ja erikoismerkist\u00f6\u00e4 jotta siit\u00e4 saatiin lukukelpoista.<\/p>\n\n\n\n

Tekstinlouhinta suoritettiin Python-ohjelmointikielell\u00e4 kirjoitetulla louhintaskriptill\u00e4. Master-tiedosto muunnettiin ensin .txt-tiedostoksi ty\u00f6st\u00f6\u00e4 varten. Skripti kirjoitettiin siten, ett\u00e4 se k\u00e4vi rivi kerrallaan l\u00e4pi tekstitiedostoa, tunnisti tekstitiedostossa annettuja typografisia elementtit\u00e4gej\u00e4 ja tekstin tyyppej\u00e4, ja tunnistaen mist\u00e4 tiedosta oli kyse (elinvuodet, s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunta, jne.) poimi niist\u00e4 kunkin omaan sarakkeeseensa, aloittaen uudestaan milloin auktori tai teos vaihtui seuraavaan. Kullekin poimittavalle tietokent\u00e4lle (mm. uskonnollinen s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunta, elinvuodet) m\u00e4\u00e4ritettiin omat tunnistamistapansa. Auktoreille annettiin juokseva numerointi poiminnan yhteydess\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 auktorinumero annettiin my\u00f6s auktorin alle listatuille teoksille, oman teoskohtaisen numeron lis\u00e4ksi. Poiminnan yhteydess\u00e4 siivottiin my\u00f6s tekstistringej\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 t\u00e4geist\u00e4 ja erikoismerkeist\u00e4. Lopputuloksena skripti siis ajoi Handlistin tekstitiedostosta kaikki tiedot siistittyin\u00e4, muutti typografiset elementit tietokantamuotoon, jaotteli tiedot erillisiin sarakkeisiinsa, ja tallensi auktoreista ja teoksista poimitut tiedot omiin erillisiin tauluihinsa. Ajot tallennettiin .csv-tiedostoiksi.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ihin .csv-tauluihin kohdistettiin jatkojalostustoimenpiteit\u00e4. Esimerkiksi auktoreista annetut ammatti- ja elinpaikkatiedot poimittiin erillisiin tauluihinsa, siistittiin ja yhdistettiin, ja kullekin tietueelle annettiin oma uniikki tunnisteensa (juokseva numero). Occupation for Person \u2013taulussa henkil\u00f6n nimitietoihin yhdistettiin n\u00e4in poimittu ammatti ja toimipaikka. N\u00e4in saatiin yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 standardisoitua auktoreista poimitut lis\u00e4tiedot, ja toisaalta luotu malli mahdollisti sen, ett\u00e4 yhdelle henkil\u00f6lle voitiin liitt\u00e4\u00e4 useita eri ammatti- ja paikkatietoja eri ajoille. Samalla luotiin tulevaa k\u00e4sin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 poimintaa varten standardisoidut listat ammateista ja paikoista, joita voitaisiin liitt\u00e4\u00e4 uusiin lis\u00e4tt\u00e4viin henkil\u00f6ihin. Poimittavat tiedot tulisivat n\u00e4in kytketty\u00e4 suoraan tietokannan tauluihin, eik\u00e4 niit\u00e4 kirjattaisi vain tekstitietona yl\u00f6s. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Thomas Elmham Occupation for Person -taulukossa (vas. alhaalla): 1855, 51, 501 tarkoittaa, ett\u00e4 Thomas Elmham (henkil\u00f6 1855) toimi munkkina (ammatti 51) Pyh\u00e4n Augustinuksen luostarissa Canterburyssa (paikka 501).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ennen varsinaisen t\u00e4ytt\u00f6ty\u00f6kalun luomista hahmoteltiin tietokannan perusrakenne ja mit\u00e4 julkaisutapahtuma tietokannassa tulisi tarkoittamaan. Tiedoista oli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa eritelty mm. auktorit, teokset, ammatit, s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnat ja paikat. Lis\u00e4ksi luotiin rooli-taulu, jossa m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n miss\u00e4 roolissa henkil\u00f6 liittyy teoksen julkaisuun. Viimeisen\u00e4 luotiin Publication \u2013taulu, jossa yhdistet\u00e4\u00e4n yksil\u00f6ity henkil\u00f6 tietyss\u00e4 ammattinsa ja toimipaikassa tiettyyn rooliin kirjanjulkaisussa. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 ty\u00f6vaiheet tehtyin\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten toteutettiin Excel-ty\u00f6kalu. Excel\nvalikoitui alustaksi l\u00e4hinn\u00e4 toimintavarmuutensa vuoksi, sill\u00e4 sen voitiin\nodottaa toimivan kunkin kaikilla tietokoneilla ilman erillisi\u00e4\nohjelmistohankintoja. Tietokannan eri taulut siirrettiin Exceliin pohjaksi, ja\nt\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten koodattiin VBA-skriptill\u00e4 erin\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6kaluja, joilla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\nsai luotua uusia henkil\u00f6it\u00e4 tietokantaan, liitetty\u00e4 n\u00e4ille henkil\u00f6ille\nammatteja ja toimipaikkoja, yhdistetty\u00e4 luomansa henkil\u00f6-ammatti-paikka\n\u2013kombinaation k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4ns\u00e4 teokseen jossain roolissa.\nLis\u00e4toiminnallisuuksina k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle tehtiin ty\u00f6kaluja, joilla voi mm. lis\u00e4t\u00e4\ntietokantaan uusia ammatteja ja toimipaikkoja, muokata olemassa olevien\nhenkil\u00f6iden ammatti- ja toimipaikkatietoja, sek\u00e4 muokata tietokannan teosten\ntietoja. Kaikki tiedot pysyv\u00e4t standardisoituina ja omissa tauluissaan, ja ovat\nExcelist\u00e4 suoraan viet\u00e4viss\u00e4 tietokantaan, ja siell\u00e4 analysoitavissa ja\njatkojalostettavissa.<\/p>\n\n\n\n

2. Tietokannan jatkojalostus<\/strong> (Iris Holmberg<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6mme l\u00e4ht\u00f6kohtana oli siis Excel-tiedosto, johon oli listattu 2430 brittil\u00e4ist\u00e4 tai Britanniassa vaikuttanutta keskiaikaista auktoria ja noin 5300 heid\u00e4n kirjoittamaansa teosta \u2013 monilla auktoreilla oli vain yksi teos, joillakuilla niit\u00e4 puolestaan oli useita kymmeni\u00e4. T\u00e4st\u00e4 listasta valitsimme haluamiamme auktoreita k\u00e4sitelt\u00e4viksi.<\/p>\n\n\n\n

Itse aloitin yleens\u00e4 auktorin k\u00e4sittelyn etsim\u00e4ll\u00e4 tietoa h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Koska yksi projektin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 on tutkia keskiaikaisten teosten julkaisun sosiaalisia konteksteja, olimme kiinnostuneita auktorien ammatillisesta toiminnasta, ja niinp\u00e4 jokaiselle auktorille oli mahdollista lis\u00e4t\u00e4 ammattiprofiileja. Ammattiprofiiliin kirjattiin parhaassa tapauksessa, miss\u00e4 virassa henkil\u00f6 oli toiminut, miss\u00e4 paikassa, min\u00e4 vuosina ja (uskonnollisen viran tapauksessa) miss\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnassa. Tarpeen tullen profiiliin saattoi lis\u00e4t\u00e4 muitakin tietoja, esim. kenen palveluksessa henkil\u00f6 oli ammattiaan harjoittanut. Alla olevassa kuvassa n\u00e4et esimerkkin\u00e4 Edmund Abingdonilaisen ammattiprofiilit, ensimm\u00e4isen\u00e4 Canterburyn arkkipiispaviran, jossa h\u00e4n toimi 1233\u20131240. Jos h\u00e4n olisi ollut jonkin s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan j\u00e4sen, tieto olisi voitu lis\u00e4t\u00e4 order<\/em>-sarakkeeseen. Aina kaikkia tietoja ei l\u00f6ytynyt \u2013 joskus jonkun auktorin tiedet\u00e4\u00e4n toimineen esim. dominikaanimunkkina, mutta meille ei ole s\u00e4ilynyt tietoa siit\u00e4, miss\u00e4 luostarissa ja min\u00e4 vuosina, ja t\u00e4ll\u00f6in add. info<\/em>– ja place<\/em>-sarakkeet oli j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tyhjiksi. Ammatillisten tietojen lis\u00e4ksi saatoimme lis\u00e4t\u00e4 tiedostoon muutakin tietoa auktorista, esimerkiksi syntym\u00e4- ja kuolinvuoden ja tietoja sukulaisuussuhteista muihin tietokannastamme l\u00f6ytyviin henkil\u00f6ihin. Tiedonhakuprosessissa kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat mm. Oxford Dictionary of National Biography<\/a><\/em> ja Wikipedia, ja kirkollisissa viroissa toimineiden auktorien kohdalla hy\u00f6dylliseksi osoittautui GCatholic<\/a>, johon on listattu mm. katolisten piispojen virkavuosia kautta aikojen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Edmond Abingdonilaisen ammattiprofiilit tietokannan Excel-k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4ss\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viety\u00e4ni tietokantaan perustiedot auktorista siirryin h\u00e4nen teostensa pariin. T\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4mme projektissa oli etsi\u00e4 tietoa teosten julkaisussa osallisina olleista henkil\u00f6ist\u00e4, kuten tilaajista, omistuksen kohteista ja suosittelijoista. Paras l\u00e4hde t\u00e4llaisille tiedoille oli moderni editio, jossa tietoja oli mahdollista poimia sek\u00e4 alkuper\u00e4istekstist\u00e4 ett\u00e4 ediittorin teosta esittelev\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4. Usein jouduimme kuitenkin turvautumaan v\u00e4hemm\u00e4n kattaviin tiedonl\u00e4hteisiin: joskus ainoa olemassa oleva editio oli per\u00e4isin 1800-luvulta (n\u00e4in vanhoissa editioissa annettiin tyypillisesti paljon v\u00e4hemm\u00e4n tutkimustietoa kuin uudemmissa), joskus teksti oli saatavilla painettuna mutta ei editoidussa muodossa, ja jotkin teokset olivat olemassa vain k\u00e4sikirjoituksina tai eiv\u00e4t olleet s\u00e4ilyneet lainkaan. S\u00e4ilym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 teoksia emme tietenk\u00e4\u00e4n kyenneet k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n, mutta muissa tapauksissa lis\u00e4simme tietokantaan kaikki l\u00f6yt\u00e4m\u00e4mme julkaisutiedot.<\/p>\n\n\n\n

Editioita on moneen junaan. <\/strong>Keskityimme ty\u00f6ss\u00e4mme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n editoituja teoksia, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat k\u00e4sikirjoituksia paremmin saatavilla ja helpompia lukea. Vanhat l\u00e4hdesarjat kuten Patrologia Latina<\/a><\/em>, Rolls Series<\/em> ja Monumenta Germaniae Historica<\/a><\/em> olivat kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 ne sis\u00e4lsiv\u00e4t paljon teoksia ja l\u00f6ytyiv\u00e4t helposti Kansalliskirjaston hyllyilt\u00e4 tai digitoituina. Uudemmat kriittiset editiot olivat v\u00e4lill\u00e4 hankalammin saatavissa \u2013 Kansalliskirjaston kaukopalvelusta oli editioiden l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja hankkimisessa paljon apua. (AG<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Thomas Elmhamin Henrik V:n el\u00e4m\u00e4kerran tiedot Excel-k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4ss\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t esimerkkin\u00e4 Thomas Elmhamin Henrik V:n el\u00e4m\u00e4kerran tiedot: Elmham on merkitty auktoriksi, teos on omistettu Walter Hungerfordille, ja John Somerset on toiminut arvostelijana. Jos julkaisuun osallistuneet henkil\u00f6t eiv\u00e4t olleet valmiiksi tietokannassa, lis\u00e4simme heid\u00e4t ja heid\u00e4n ammattiprofiilinsa. Se, ett\u00e4 meill\u00e4 on tiedossamme n\u00e4inkin monta Henrik V:n el\u00e4m\u00e4kerran julkaisuun osallistunutta henkil\u00f6\u00e4, on melkoista ylellisyytt\u00e4, sill\u00e4 valtaosasta listallamme olleita teoksia meille ei ole s\u00e4ilynyt mink\u00e4\u00e4nlaisia julkaisutietoja. Joskus julkaisuun liittyv\u00e4t henkil\u00f6t eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olleet tunnettuja historiallisia henkil\u00f6it\u00e4, vaan meid\u00e4n oli lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tietokantaan esimerkiksi \u201dJohn\u201d, jonka henkil\u00f6llisyydest\u00e4 ei tiedet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, tai jopa nimet\u00f6n \u201dyst\u00e4v\u00e4\u201d, jolle auktori oli omistanut teoksensa.<\/p>\n\n\n\n

3. Tiedonkeruun haasteet<\/strong> (Antti Lindgren<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
John Talbot esittelee teoksensa Margareeta Anjoulaiselle.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Datan ker\u00e4\u00e4minen ei aina tietenk\u00e4\u00e4n ollut niin suoraviivaista, kuin voisi\ntoivoa. Erityisesti henkil\u00f6nnimet osoittautuivat ajoittain hieman\nongelmallisiksi. Ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina yksinkertaista yhdist\u00e4\u00e4 eri l\u00e4hteiden\nsamaa henkil\u00f6\u00e4 koskevia tietoja toisiinsa, jos henkil\u00f6n etunimi esiintyy\nuseassa eri muodossa. Esimerkkin\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraavaa: Haymo, Haimo,\nAimo, Aimon, Aemon ja Aimone. Lis\u00e4ksi esimerkiksi meid\u00e4n tiedoissamme esiintyv\u00e4\nIohannes Scotus Eriugena kulkee my\u00f6s nimell\u00e4 John Scott. Kyseiset esimerkit\neiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole niit\u00e4 kaikista hankalimpia, mutta kuvaavat tilannetta\nhyvin. Erisnimien kirjoitusasut saattoivat vaihdella jo k\u00e4sitelt\u00e4vien tekstien\nalkuper\u00e4isen\u00e4 kirjoitusaikana, mink\u00e4 lis\u00e4ksi soppaa sekoittavat viel\u00e4\nnykytutkimuksessa k\u00e4ytettyjen nimimuotojen alueelliset ja ihan vain tutkijoiden\npreferenssien erot.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s ammattinimikkeet ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 aiheutti ajoittain ongelmia. Usein\ntilanne saattoi olla se, ett\u00e4 k\u00e4siin saatavissa oleva tutkimustieto totesi\nhenkil\u00f6n vaikkapa opettaneen Oxfordissa. Projektiin liittyv\u00e4n tiedonkeruun\nkannalta kyseinen tieto on hieman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen, yliopistossa tapahtuvaan\nopettamiseen kun kuitenkin liittyy useampikin eri ammattinimike \u201dopettajasta\u201d\n\u201dprofessoriin\u201d. Lis\u00e4ksi joitain virkanimikkeit\u00e4 saatettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 editioissa\nja tutkimuskirjallisuudessa anakronistisesti ja viitata henkil\u00f6\u00f6n\nammattinimikkeell\u00e4, jota ei varsinaisesti ollut viel\u00e4 olemassa alkuper\u00e4isen\ntekstin kirjoitushetkell\u00e4. T\u00e4llaiset tilanteet \u2013 etenkin jos kyseess\u00e4 olevat\nammattinimikkeet olivat olennaisessa osassa julkaisutoiminnassa \u2013 vaativat\ntiedonker\u00e4\u00e4j\u00e4lt\u00e4 perusteellisempaa paneutumista aiheeseen ja ajoittain my\u00f6s\nvalistuneeseen arvioon perustuvia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kolmantena ja julkaisutoiminnan kolmansiin osapuoliin olennaisimmin\nliittyv\u00e4n\u00e4 ongelmakohtana mainittakoon sanan \u201ddedikaatio\u201d ymm\u00e4rt\u00e4minen. Usein\nk\u00e4sittelemiemme tekstien toimittajat ja tutkijat pitiv\u00e4t l\u00e4hes mit\u00e4 tahansa\ntekstiss\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4 mainintaa kolmannesta osapuolesta dedikaationa. Meid\u00e4n\nty\u00f6mme osalta asia ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen ja moni dedikaation\nkohde muuttuikin matkan varrella esimerkiksi tilaajaksi tai tarkastajaksi.\nLis\u00e4ksi joskus ediittorit p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t tekstit jollekulle dedikoiduiksi\nesimerkiksi julkaisuajankohdan tai paikan perusteella ilman, ett\u00e4 itse\ntekstiss\u00e4 on mit\u00e4\u00e4n mainintaa asiasta. My\u00f6s t\u00e4llaisissa tilanteissa\ntaustatutkimuksen tekeminen, jotta tiedot saataisiin tietokantaan tarkasti ja\noikein, saattoi vaatia aikaa ja kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

4. Kirjanjulkaisun roolit<\/strong> (Lauri Marjam\u00e4ki<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

Julkaisuun osallistuneita henkil\u00f6it\u00e4 luokitellaan tietokannassa 17:n eri\nroolin mukaisesti. Keskeisimmiksi n\u00e4ist\u00e4 muodostuivat projektin kuluessa 1)\nkirjoittaja, 2) omistuksen kohde (dedicatee<\/em>),\n3) tilaaja (komissioija, commissioner<\/em>),\n4) henkil\u00f6, jolle tai jota vastaan julkaisu kohdistuu (addressee<\/em>), 5) sensori tai my\u00f6s institutionaalinen kriitikko (censor<\/em>), ja 6) suosittelija (commendator<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Guillaume Fichet omistaa Rhetorica-teoksensa Valoisin Yolandelle.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Julkaisutietoja saataessa perustapaus oli yksinkertainen omistus tai\ntilaus. Usein t\u00e4llaiset perustapauksetkin saattoivat olla hankalia sik\u00e4li,\nettei ollut helppoa erottaa tilausta omistuksesta tai vet\u00e4\u00e4 rajaa aidon\ntilausty\u00f6n ja retorisen, kirjoittajan kristillist\u00e4 vaatimattomuutta korostavan\nmotiivin v\u00e4lille (’pidin teoksen kirjoittamista mahdottomana omalle\nmit\u00e4tt\u00f6myydelleni, mutta en olisi tohtinut vastustaa pyynt\u00f6\u00e4nne’).  Esimerkiksi 1200\u2013luvun sisterssil\u00e4ismunkki ei\nsaanut ryhty\u00e4 kirjoitusty\u00f6h\u00f6n ilman apottinsa ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4.\nSiksi teoksen ”tilaajan” mainitseminen voi olla my\u00f6s puhtaasti\nbyrokraattinen muodollisuus. <\/p>\n\n\n\n

Toisaalta omistukseen liittyi usein my\u00f6s toive, ett\u00e4 lukija tarpeen\nvaatiessa korjaisi teokseen sis\u00e4ltyv\u00e4t ep\u00e4kohdat: toimisi tekstin kriitikkona\ntai sensorina. Esimerkiksi Adam Dryburghilainen omistaa Dryburghin\npremonstratenssiveljest\u00f6lle mm. De\ntriplici genere contemplationis<\/em> -teoksensa. Pitk\u00e4n omistuskirjeens\u00e4 lopuksi\nh\u00e4n kehottaa velji\u00e4\u00e4n korjaamaan (emendare<\/em>)\nehdottomasti kaikki kohdat, joissa h\u00e4n ei ole ilmaissut itse\u00e4\u00e4n ”niin kuin\npit\u00e4\u00e4” (aliter quam dici debuit<\/em>).\nT\u00e4ss\u00e4 voi siis ajatella veljien tai ehk\u00e4 erityisesti luostarin apotin toimineen\nsek\u00e4 julkaisun omistuksen kohteena ett\u00e4 teoksen sensorina, joskin pelk\u00e4n Adamin\nmuotoilun pohjalta emme voi tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, muutettiinko teksti\u00e4\nylemm\u00e4n tahon toimesta tai toivomuksesta. ”Sensorin” kategoria\ntarkoittaa siis sek\u00e4 t\u00e4t\u00e4 retorista mahdollisuutta, joka l\u00e4henee ennemminkin\nkriitikon tointa, ett\u00e4 byrokraattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa munkkien kirjoitusten\ntuli k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntansa sis\u00e4inen sensuuri. N\u00e4in voidaan jokseenkin\nluotettavasti kuvata hyvin erilaisten aikakausien, instituutioiden yms.\ntoimintaa yhtenevin luokitteluin. <\/p>\n\n\n\n

Tietokantaan sis\u00e4ltyvien kirjeiden vastaanottajat luokiteltiin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti addressee<\/em>-otsakkeen alle. Toisaalta t\u00e4h\u00e4n kategoriaan on luettu my\u00f6s ’vastustajat’, joille teosta ei konkreettisesti ole osoitettu, mutta joihin sen syntyminen ja julkaistuksi tuleminen kuitenkin oleellisesti liittyy. Muita rooleja tietokannassa ovat k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, sihteeri, vastaanottaja (ilman omistusta tms.), kustantaja, painattaja, keskustelukumppani dialogimuotoisessa tekstiss\u00e4, toimittaja\/ediittori, kopioija, aineiston ker\u00e4\u00e4j\u00e4 ja muu julkaisuun osallistunut. N\u00e4ist\u00e4 rooleista kustantaja ja painattaja esiintyv\u00e4t 1400- ja 1500\u2013lukujen inkunaabeleissa ja varhaisissa painatteissa, jotka yleens\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon ensi k\u00e4den metatietoa. Keski- ja uuden ajan vaihteessa julkaisuun osallistuneiden henkil\u00f6iden, n\u00e4iden joukossa erityisesti suosittelijoiden, m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousee, sill\u00e4 humanististen yhteyksien korostamiseksi teoksiin on usein kasattu runsain m\u00e4\u00e4rin omistus- tai ylistysrunoja ja -puheita eri oppineilta.<\/p>\n\n\n\n

Inkunaabelit <\/strong>l\u00f6ytyiv\u00e4t useimmiten netist\u00e4 digitoituna, mm. Bayerische StaatsBibliothekin<\/a><\/em> ja Early English Books Onlinen<\/a><\/em> kokoelmista. Teoksen kustantajan, painajan, dedikaation ja lukuisten suosittelijoiden lis\u00e4ksi teoksella saattoi olla viel\u00e4 erikseen julkaisijansa tai toimittajansa, joka oli avustanut auktoria teoksen saattamisessa julkaisuun. Moni teos oli julkaistu useana painoksena, joiden v\u00e4liss\u00e4 esimerkiksi dedikaation kohde saattoi muuttua \u2013 t\u00e4m\u00e4 ei tosin ollut ennenkuulumatonta, sill\u00e4 k\u00e4sikirjoituksinakin teoksia julkaistiin joskus useaan otteeseen. (AG<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

5. Tuhat vuotta julkaisemista<\/strong> (Anita Geritz<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4simme t\u00e4ss\u00e4 projektissa k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n teoksia valtavan laajalta\najanjaksolta ja on kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4, miten kirjallisen kulttuurin muutokset\nsek\u00e4 laajemminkin muuttuva historiallinen konteksti n\u00e4kyv\u00e4t tietokantaan\nsy\u00f6tetyiss\u00e4 julkaisutiedoissa. Jonkin verran t\u00e4st\u00e4 sai tuntumaa jo k\u00e4sin tekstej\u00e4\nl\u00e4pik\u00e4ydess\u00e4, mutta tietokantamuoto tulee mahdollistamaan aivan uudenlaisen\ntavan l\u00e4hesty\u00e4 n\u00e4it\u00e4 teoksia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Edward Soppeth, Geoffroi Pierren De uita ac moribus atque panis miraculo S. Nicholai de Tollentino comoedia, <\/em>Lontoo: Pynson ?1510. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kirjapainojen levi\u00e4minen ja vakiintuminen 1400- ja 1500-luvuilla oli yksi suuri muutos, joka heijastui selv\u00e4sti k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4mme aineistoon. Julkaisuihin liittyvi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 oli painettuna julkaistujen teosten kohdalla yht\u00e4kki\u00e4 runsaasti aiempaa enemm\u00e4n \u2013 tai ainakin heist\u00e4 oli s\u00e4ilynyt paljon enemm\u00e4n tietoja. Dedikaatioista ja monista suosituksista hahmottuu lukijalle aiempaa helpommin oppineita yst\u00e4v\u00e4piirej\u00e4, jotka suosittelivat toistensa teoksia ja joskus julkaisivat kirjoja yhteistuumin (tai vaihtoehtoisesti lukijoista kiivaasti kilpaillen!). <\/p>\n\n\n\n

Monet muutkin historialliset tapahtumat ja ilmi\u00f6t heijastuivat k\u00e4sittelemiss\u00e4mme teoksissa. Erilaisia teologisia ja kirkollisia kiistoja pulpahteli pinnalle kautta keskiajan, ja tietysti reformaatio n\u00e4kyi vahvasti 1500-luvun alun aineistossa, joka viel\u00e4 kuului tietokannan piiriin. Yliopistolaitoksen nousu, skolastiikka ja uudet luonnonfilosofiset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset synnyttiv\u00e4t uudenlaisia teoksia, kuten disputaatioita, luentojen tiivistelmi\u00e4 ja Aristoteleen kommentaareja. Uusien s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntien joukosta nousi lukuisia tuotteliaita kirjoittajia. N\u00e4iden lis\u00e4ksi keskiajan loppua kohden kohtasimme yh\u00e4 useammin ensisijaisesti maallisissa hallinnollisissa teht\u00e4viss\u00e4 toimivia kirjoittajia. Naiskirjoittajia oli aineistossamme hyvin v\u00e4h\u00e4n \u2013 k\u00e4sittelin puolen vuoden aikana ainoastaan yhden, 700-luvulla el\u00e4neen nunna Hugeburcin.<\/p>\n\n\n\n

Teokset olivat pituudeltaan, muodoltaan ja julkaisutavaltaan moninaisia \u2013 julkaisuajankohdan lis\u00e4ksi teoksen tyyppi vaikutti paljon siihen, oliko tilaus- tai omistustietoja odotettavissa. Teologisten ja filosofisten tutkielmien ja historiankirjojen lis\u00e4ksi tietokannasta l\u00f6ytyy esimerkiksi k\u00e4sikirjoja, kirjeit\u00e4, saarnoja, jopa k\u00e4rkev\u00e4n runokilpailun (englanniksi flyting<\/em>) tuotoksia. Itse\u00e4ni ilahduttivat erityisesti mm. s\u00e4\u00e4p\u00e4iv\u00e4kirja 1300-luvulta ja lintukirja 1500-luvulta.<\/p>\n\n\n\n

Kiinnostavaa oli my\u00f6s huomata konkreettisesti, kuinka kansainv\u00e4list\u00e4 ja\nliikkuvaa Euroopan kirjoja tuottava oppineisto on ollut keskiajalla ja\nvarhaisella uudella ajalla: keskityimme Englantiin liittyviin kirjoittajiin,\nmutta heit\u00e4 l\u00f6ytyi ymp\u00e4ri Eurooppaa muuttamassa opintojen ja virkojen per\u00e4ss\u00e4\ntai poliittisten levottomuuksien tielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

6. Yhteenveto<\/strong> (Samu Niskanen<\/em>)<\/p>\n\n\n\n

Koska keskiajan (samoin kuin antiikin) tutkimuksen raskain ongelma on laajasti kattavien tilastollisten aineistojen puute, projektiamme karakterisoi todellinen potentiaali. Ratkaisevaa on, ett\u00e4 kirjallisia verkostoja koskevat perustiedot ovat sek\u00e4 suhteellisen yhteismitallisia ett\u00e4 kattavia ajallisesti ja paikallisesti. Toisin sanoen 700-luvun Neustriassa annettuja komissioita voidaan vertailla vastaaviin 1400-luvun Napolissa. T\u00e4llainen l\u00e4hdetilanne on harvinaislaatuinen. Aineisto my\u00f6s kattaa poikkeuksellisen laajasti eliitin yhteenliittymi\u00e4 kirjallisuuden, hengellisyyden, talouden ja hallinnon saroilla, niin ett\u00e4 siin\u00e4 esiintyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki tutkimusperiodin keskeiset intressiryhm\u00e4t. Kirjallisten omistusten ja komissioiden varassa voidaan tarkastella sosiaalisia ja institutionaalisia jatkumoita ja murroksia l\u00e4pi keskiajan Euroopan. <\/p>\n\n\n\n

Suurten historiallisten linjojen n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 kyseisell\u00e4 periodilla sivistyksellinen painopiste siirtyi v\u00e4hitellen pois luostareista kaupunkeihin ja kirjallinen kulttuuri sai aiempaa sekulaarimpia piirteit\u00e4. Sosiaalinen moninaistuminen oli elimellinen osa prosessia. Kirjailijoiden verkostojen sosiaaliset rakenteet peilailevat t\u00e4t\u00e4 syv\u00e4llist\u00e4 muutosta, joka kerrannaisvaikutuksineen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 nykyaikaa. Tietokannan avulla voimme selvitt\u00e4\u00e4 ajallisesti ja maantieteellisesti laajemmin kuin koskaan ennen keskiaikaisten verkostojen rakenteellisia jatkumoita ja muutoksia.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Database of Medieval Publishing Networks (DMPN) -tietokannan ensimm\u00e4isen vaiheen viimeistely jatkuu. Tietokanta on tarkoitus julkaista aikanaan digitaalisesti vapaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Medieval Publishing -hankkeen kotisivut l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4: https:\/\/www.helsinki.fi\/en\/researchgroups\/medieval-publishing\/<\/a><\/em>. Medieval Publishingin sisarprojekti, Suomen Akatemian rahoittama Authorial Publishing in Early Medieval Europe (c. 400-1000) alkaa 1.9.2019. Projektiin palkataan kaksi tohtoritutkijaa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 tarkoitti julkaista teos keskiajan Euroopassa? Miten kirjan julkaiseminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutui ennen kirjapainotaidon levi\u00e4mist\u00e4? Samu Niskasen johdolla vuonna 2017 k\u00e4ynnistynyt Medieval Publishing -tutkimushanke paneutuu julkaisemiseen ja julkaisustrategioihin l\u00e4ntisess\u00e4 Euroopassa keskiajalla. Hankkeen yhten\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on tutkia keskiaikaisen julkaisun sosiaalisia konteksteja ja verkostoja kvantitatiivisesti. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen apuv\u00e4lineeksi hankkeessa on koostettu Database of Medieval Publishing Networks (DMPN) -tietokantaa. <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[56,57,55,58],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1154"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1154"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1154\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1234,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1154\/revisions\/1234"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1154"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1154"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1154"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}