{"id":1236,"date":"2019-08-08T08:12:48","date_gmt":"2019-08-08T05:12:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1236"},"modified":"2020-02-15T10:28:40","modified_gmt":"2020-02-15T08:28:40","slug":"turun-linnan-turnajaisista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1236","title":{"rendered":"Turun linnan turnajaisista"},"content":{"rendered":"\n

Antti Ij\u00e4s<\/em><\/p>\n\n\n\n

Keskiaikaisen musiikin ja ruoanlaiton ohella er\u00e4s eniten harrastuneisuutta her\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 medievalismin muodoista on keskiaikaisten liikuntataitojen sek\u00e4 v\u00e4lineist\u00f6n rekonstruointi sek\u00e4 n\u00e4ihin perustuvat urheilulajit. N\u00e4iss\u00e4 merkeiss\u00e4 j\u00e4rjestettiin Turun linnan turnajaiset 11.\u201314.7.2019 jo nelj\u00e4tt\u00e4 kertaa. Tapahtuman j\u00e4rjesti Historiallisen ratsastuksen seura<\/a>. Turnajaisissa n\u00e4hdyt historialliset ratsastuslajit olivat jousting eli peitsitaistelu ja skill-at-arms eli aseenk\u00e4sittelyradan suorittaminen ratsain. Muita lajeja olivat historiallinen miekkailu eli HEMA ja Medieval Combat Sport eli ”buhurt”. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa esit\u00e4n muutamia hajanaisia huomiota kyseisist\u00e4 nykyaikaisista lajeista ja niiden historiallisesta taustasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ottelijat kohtaavat peitsitaistelussa lauantaina 13.7.2019. (Kuvaaja: Anita Geritz.)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Jousting eli peitsitaiselu<\/a> oli luonnollisesti turnajaisten kohokohta. Joustingissa ottelijat laukkaavat toisiaan vasten yritt\u00e4en rikkoa peitsens\u00e4 k\u00e4rjen vastustajan osuma-alueeseen, joka muodostuu yl\u00e4vartalon vasemmasta puolesta, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sen peitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kilvest\u00e4. Osumasta saa pisteen, peitsen rikkomisesta kaksi tai kolme pistett\u00e4; pistesakkoja jaetaan v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 askellajista, oman peitsen hallinnan menett\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, ettei n\u00e4yt\u00e4 kilpe\u00e4\u00e4n kunnolla.<\/p>\n\n\n\n

Toisin kuin peitsitaistelu, skill-at-arms<\/a> koostuu yksiselitteisesti yksil\u00f6- tai oikeammin yksitt\u00e4isen ratsukon suorituksista. War-sarjassa kilpaillaan suorittamalla haarniskassa ilman kyp\u00e4r\u00e4\u00e4 ja hansikkaita rata, jonka teht\u00e4v\u00e4t perustuvat sodassa vaadittavaan aseenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: peitsell\u00e4 poimitaan renkaita sek\u00e4 isket\u00e4\u00e4n vihollista markeeraavaa harjoitusmaalia (”quintain”) ja miekalla halkaistaan miehen p\u00e4\u00e4n korkeudelle asetettuja omenoita. Hunting 1 ja 2 -sarjoissa kilpaillaan ilman haarniskaa, ja teht\u00e4v\u00e4t ovat periaatteessa mets\u00e4stykseen liittyvi\u00e4 \u2013 peitsell\u00e4 muun muassa t\u00e4r\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kumoon villisikamaali \u2013 vaikka renkaiden poiminta ja omenoiden halkaisu ovat my\u00f6s mukana.<\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4miekkaturnaus oli Turun historiallisen miekkailun seuran<\/a> j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4. Turnaus perustui kukkulan kuningas -tyyppiseen j\u00e4rjestykseen, jossa kunkin ottelun voittaja j\u00e4\u00e4 keh\u00e4\u00e4n kuninkaaksi ottamaan vastaan seuraavan haastajan: sek\u00e4 kuninkaalla ett\u00e4 haastajalla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n viisi hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 kalkituilla miekoilla (pistot eiv\u00e4t ole sallittuja), joiden j\u00e4lkeen tutkitaan, kummalla on osumasta tullut liituj\u00e4lki korkeammalla; paras mahdollinen osuma on luonnollisesti keskell\u00e4 p\u00e4\u00e4lakea. Turnauksen toinen puolisko, jota en n\u00e4hnyt kunnolla, oli pudotuskilpailu. Historiallisessa miekkailussa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 varustus on nykyaikaisen miekkailuvarustuksen pohjalta historiallista miekkailua varten kehitetty\u00e4 mallia.<\/p>\n\n\n\n

Medieval Combat Sport Finlandin<\/a> hallinnoima Medieval Combat Sport eli ”buhurt” piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kaksi eri lajia: ottelemisen yksi yht\u00e4 vastaan sek\u00e4 joukkueiden v\u00e4lisen ottelun. Yksi yht\u00e4 vastaan -ottelussa ottelijat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t pisteit\u00e4 ly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vastustajaa aseellaan; joukkueottelussa tarkoituksena on saada vastustaja kaadettua maahan, jolloin viimeisen\u00e4 pystyss\u00e4 oleva joukkue voittaa. Ottelut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tylpill\u00e4 aseilla koko vartaloa suojaavassa haarniskassa. Pistot ja iskut niskaan ovat kiellettyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Historiallisten\nlajien harrastajille suuri osa harrastamisen mielekkyydest\u00e4 ja merkityksest\u00e4\nsyntyy niiden koetusta historiallisesta autenttisuudesta. Historiallisten\ntaitojen henkiinher\u00e4tt\u00e4minen on siis p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n. Kun kisoja\nj\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n museoiden yhteydess\u00e4 ja niiden my\u00f6t\u00e4vaikutuksella, voidaan\nhistoriallinen autenttisuus n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s edellytyksen\u00e4 museolaissa el\u00e4mysten\ntarjoamisen lis\u00e4ksi mainitulle p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4lle vahvistaa ymm\u00e4rryst\u00e4 historiasta.<\/p>\n\n\n\n

Eniten\nhistoriallisuutta korostettiin molemmissa ratsastuslajeissa: peitsitaistelun\nsanottiin tapahtuvan historiallisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan, ja teht\u00e4v\u00e4ratojen olevan\nper\u00e4isin ”historiallisista manuaaleista”. Historiallisen\nratsastuksen seuran sivuilta ei l\u00f6ydy suoraa tietoa n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4, mutta\nseurassa harjoitellaan my\u00f6s kamppailutaitoja ratsain, mink\u00e4 l\u00e4hteiksi mainitaan\nnimelt\u00e4 Fiore dei Liberi (k. 1409 j\u00e4lkeen), Johannes Liechtenauer (floruit <\/em>1300-luvun\nlopulla) sek\u00e4 Portugalin kuningas Edvard I (1391\u20131438).<\/p>\n\n\n\n

1400-luvun\ntaitteessa toimineen Fiore dei Liberin Fior di battaglia <\/em>tunnetaan\nnelj\u00e4st\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta. Ensimm\u00e4inen editio Pisani-Dossi-suvun hallussa\nolleesta, sittemmin kadonneesta k\u00e4sikirjoituksesta otsikolla Flos\nduellatorum <\/em>ilmestyi 1902 Francesco Novatin toimittamana.\nOhjeistuksiltaan yksityiskohtaisempi ja siten t\u00e4rkein l\u00e4hde on kuitenkin\nk\u00e4sikirjoitus Los Angeles, J. Paul Getty Museum, Ludwig XV 13, joka l\u00f6ytyy\ndigitoituna sen\nomistavan museon sivuilta<\/a>. T\u00e4m\u00e4 ns. Gettyn-k\u00e4sikirjoitus on ilmestynyt\neditiona 2006 Massimo Malipieron toimittamana. Molempien mainittujen\nk\u00e4sikirjoitusten tekstit ovat ilmestyneet my\u00f6s vuonna 2002 Marco Rubbolin ja\nLuca Cesarin toimittamana. Molemmista laitoksista l\u00f6ytyv\u00e4t rinnakkaistekstit\nkolmannesta, fragmentaarisesta k\u00e4sikirjoituksesta New\nYork, Morgan Library & Museum, MS M.383<\/a>. Nelj\u00e4s, latinankielinen\nk\u00e4sikirjoitus (Pariisi,\nBNF, ms. lat. 11269<\/a>) on tullut laajempaan tietoisuuteen vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Peitsitaistelua Fiore dei Liberin teoksessa. Getty MS Ludwig XV 13 fol. 41r<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Fioren\nteos k\u00e4sittelee painia, kamppailua erilaisilla aseilla haarniskassa ja ilman\nsek\u00e4 kamppailua ratsain niin miekalla, peitsell\u00e4 kuin painiotteillakin.\nVarsinaista ratsastustekniikkaa ei juuri k\u00e4sitell\u00e4, ja ratsain k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n\nkamppailun konteksti on hieman vakavammassa kaksintaistelussa, jossa kyseeseen\ntulevat muun muassa vastustajan iskujen aktiivinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4inen, hy\u00f6kk\u00e4yksen\nkohdistaminen vastustajan hevoseen sek\u00e4 vastustajan vet\u00e4minen alas satulasta.<\/p>\n\n\n\n

Toinen mainittu l\u00e4hde, Johannes Liechtenauer, on mahdollisesti ollut elossa n. 1390, jolloin ensimm\u00e4inen h\u00e4nen oppejaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sikirjoitusl\u00e4hde (N\u00fcrnberg, Germanisches Nationalmuseum, Hs. 3227a) on tuotettu. Liechtenauer laati kamppailuoppinsa runomuodossa ”salaisilla sanoilla”, joihin h\u00e4nen seuraajansa ovat kirjoittaneet selityksi\u00e4. Tunnetuimpia l\u00e4hteit\u00e4 n\u00e4ille selityksille ovat k\u00e4sikirjoitukset Dresden, SLUB, C. 487<\/a> 1500-luvun alusta sek\u00e4 Rooma, Biblioteca dell’Academia Nazionale dei Lincei e Corsiniana, 44 A 8 vuodelta 1452. Kuten Fiore, Liechtenauer k\u00e4sittelee miekkailua ilman haarniskaa sek\u00e4 taistelua haarniskassa ja ratsain, mutta h\u00e4nen asevalikoimansa on hieman suppeampi. Ratsain kamppailun sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n p\u00e4tev\u00e4t samat huomiot kuin Fioreen.<\/p>\n\n\n\n

Turun linnan turnajaisissa ei kuitenkaan varsinaisesti taisteltu ratsain vaan tehtiin aseenk\u00e4sittelysuoritteita sek\u00e4 oteltiin peitsitaistelussa. Kumpaakin aihetta k\u00e4sittelee laajasti kolmas mainittu l\u00e4hde. Portugalin kuningas Edvard (Duarte) I kirjoitti Ksenofonin Hevostaidon <\/em>j\u00e4lkeen vanhimman s\u00e4ilyneen hevostaitoa koskevan oppaan, joka on s\u00e4ilynyt yhdess\u00e4 ainoassa k\u00e4sikirjoituksessa Pariisi, BNF, ma. port. 5 (fol. 99r alkaen)<\/a>. Editio princeps <\/em>ilmestyi 1842 J. I. Roqueten toimittamana; Jeffrey L. Forgengin englanninkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on ilmestynyt vuonna 2016. Teos k\u00e4sittelee yksityiskohtaisesti ratsastustekniikkaa sek\u00e4 aseiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 niin taistelussa kuin mets\u00e4styksess\u00e4 viitaten my\u00f6s turnajaisiin; teos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4kin yhden varhaisimmista maininnoista keskiaidasta, jonka k\u00e4ytt\u00f6 levisi Pyreneiden niemimaalta muualle Eurooppaan 1400-luvun aikana. Keskiaita teki kohtaamisesta ainakin hieman turvallisempaa, sill\u00e4 ratsut eiv\u00e4t voineet en\u00e4\u00e4 t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Aseenk\u00e4sittelyn tositilanteessa ei tarvitse tietenk\u00e4\u00e4n motorisesti juurikaan erota (yst\u00e4v\u00e4llismielisest\u00e4) kilpailutilanteesta. 1000-luvulta alkaen k\u00e4ytyjen turnajaisten juuret ovat ratsuv\u00e4en taistelussa, ja ne kokivat syd\u00e4nkeskiajalla muodonmuutoksen er\u00e4\u00e4nlaisesta sovitusta sodank\u00e4ynnist\u00e4 aateliston omaksi urheiluspektaakkeliksi. Sodank\u00e4ynnin ja sodank\u00e4yntiin perustuvan urheilun eriytymisen kautta kehittyi sotavarustuksen rinnalle my\u00f6s erityisi\u00e4 turnajaisvarusteita, joista varhaisimmat varmat tiedot ovat 1400-luvun alkupuolelta. Tylsi\u00e4 miekkoja ja tylppi\u00e4 peitsi\u00e4 k\u00e4ytettiin jo aikaisemminkin.<\/p>\n\n\n\n

Kuten ratsuv\u00e4en taistelussa, turnajaisten ytimess\u00e4 eiv\u00e4t olleet alkujaan yksitt\u00e4iset kaksintaistelut vaan ratsuv\u00e4en rynn\u00e4kk\u00f6. Muodostelmassa liikkumiseen viittaa mahdollisesti my\u00f6s turnajaisia merkitsevien sanojen pohjalla oleva latinan torneamentum, <\/em>joka on johdettu sanasta tornare <\/em>’k\u00e4\u00e4nty\u00e4’. My\u00f6s Konungs skuggsj\u00e1, <\/em>norjalainen ruhtinaspeili 1200-luvun puoliv\u00e4list\u00e4, mainitsee erikseen ritarin tarpeen kouluttaa ratsunsa k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n laukassa (Holm-Olsenin edition s. 58, rivit 39\u201340). T\u00e4st\u00e4 huolimatta ritarit taistelivat ja ottelivat toki my\u00f6s jalan. Peitsill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4vien kaksintaisteluden merkitys turnajaisissa alkoi kasvaa 1200-luvulta alkaen, ja ne saavuttivatkin lopulta sen keskeisen osan, joka niill\u00e4 viel\u00e4kin on mielikuvissa keskiaikaisista turnajaisista.<\/p>\n\n\n\n

Varsinaisista turnajaisista eli joukkuetaistelusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n usein nimityst\u00e4 m\u00eal\u00e9e. <\/em>Historiallisesti varsinaisten turnajaisten rinnalla esiintyi v\u00e4hemm\u00e4n muodollisia otteluita, joista k\u00e4ytettiin aikalaistermi\u00e4 buhurt. <\/em>Aikalaistermien osalta rajanveto ei kuitenkaan ole aina selke\u00e4\u00e4. Harrastuspiireiss\u00e4 nimityst\u00e4 ”buhurt” k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viitattaessa Medieval Combat Sportiin, vaikka joukkuetaistelua pidet\u00e4\u00e4n ilmeisesti t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa ”varsinaisena” buhurtina. Kilpailuformaatti ei suoranaisesti vastanne mit\u00e4\u00e4n tunnettua historiallista otteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. On tosin mainittava, ett\u00e4 haarniskojen historiallisuutta (ja painoa) korostettiin useampaan otteeseen, mutta itse kilpailumuodon historiallisuuteen viitattiin vain ohimennen.<\/p>\n\n\n\n

Koska\nedell\u00e4 viittasin kamppailukirjojen sis\u00e4ll\u00f6n yhteydess\u00e4 taisteluun haarniskassa,\non syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 Medieval Combat Sport ei simuloi haarniskassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4\nvakavaa taistelua: haarniska toimii ensisijaisesti kilpailijoiden\nsuojavarusteena samalla tavalla kuin amat\u00f6\u00f6rinyrkkeilij\u00f6iden kyp\u00e4r\u00e4 ja\nnyrkkeilyhanskat; taistelukent\u00e4ll\u00e4 ja kaksintaistelukeh\u00e4ss\u00e4 haarniska toimii\ntoki my\u00f6s suojavarusteena, mutta taistelijoiden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 se\nesimerkiksi pist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen aukoista.<\/p>\n\n\n\n

Yksityiskohtaisimmin historialliseen l\u00e4hdemateriaaliin paneutui Turun historiallisen miekkailun seura, jonka ohjelmaan merkityist\u00e4 esiintymisist\u00e4 kaksi olikin pyhitetty kyseisen harrastuksen esittelylle. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista l\u00e4hteist\u00e4 mainittiin t\u00e4rkeimm\u00e4ksi jo edell\u00e4 k\u00e4sitelty Fiore dei Liberi, vanhin tunnettu kamppailukirja 1300-luvun alusta eli Leeds, Royal Armouries, MS I.33<\/a> sek\u00e4 tarkemmin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4t\u00f6n sotilassapelin l\u00e4hde 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.<\/p>\n\n\n\n

Fiore dei Liberin osalta n\u00e4htiin erilaisia harjoituksia tikarilla, miekalla ja varsikirveell\u00e4. Tikarin osalta n\u00e4htiin muun muassa tikarihy\u00f6kk\u00e4yksen torjuntaa seuraava k\u00e4silukko eli mezana ligadura <\/em>(Gettyn-k\u00e4sikirjoitus fol. 10v, alh. vas.<\/a>), miekkailusta n\u00e4htiin puolestaan pistoja vastaan teht\u00e4v\u00e4t scambiar de punta <\/em>(fol. 26v, ylh. vas.<\/a>) ja romper de punta<\/em> (fol. 26v, alh. vas.<\/a>), miekanriisto tor di spada lo sourano <\/em>(fol. 30r, alh.<\/a>) sek\u00e4 punta falsa <\/em>puolustuksineen (fol. 27v, ylh.<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puolustus ja jatkotekniikka pistoa vastaan, Getty MS Ludwig XV 13 fol. 26v (alh.)<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kuten todettua, toiseksi l\u00e4hteeksi mainittu k\u00e4sikirjoitus I.33, joka k\u00e4sittelee miekkaa ja kupurakilpe\u00e4, on vanhin tunnettu eurooppalainen kamppailukirja. Teos on ilmestynyt Franck Cinaton ja Andr\u00e9 Surprenantin toimittamana editiona 2009, ja teoksen kanssa pisimp\u00e4\u00e4n ty\u00f6skennelleen Jeffrey L. Forgengin toimittama tekstilaitos ilmestyi kolmannen kerran korjattuna laitoksena vuonna 2018. Kyseisen l\u00e4hteen oppeja esiteltiin n\u00e4yt\u00f6sottelussa, jossa ei ilmeisesti kuitenkaan erikseen pyritty mallintamaan k\u00e4sikirjoituksessa n\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 liikesarjoja.<\/p>\n\n\n\n

Edellisten, keskiaikaisten asetekniikoiden lis\u00e4ksi n\u00e4htiin my\u00f6s my\u00f6hempien aikojen sotilassapelin harjoitteluun pohjautuvaa keppitaistelua (single<\/em> stick<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

Itse miekkailukisan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen todettiin perustuvan l\u00f6yh\u00e4sti historiallisiin kilpailumuotoihin (Facebookista: ”Kisan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat yhdistelm\u00e4 vanhoja eurooppalaisia turnauksia muutamin modernein muutoksin”). Formaatti perustuu Matt Galasin tutkimuksiin belgialaisten miekkailukiltojen toiminnasta. Joka tapauksessa kyseinen kisamuoto on jokseenkin kaukana siit\u00e4 kamppailullisesta kontekstista, jota varten Fiore tai Liechtenauer teoksensa kirjoittivat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Peitsitaistelussa kilpailijat ratsastivat t\u00e4ysiss\u00e4 haarniskoissa ja hevoset komeisiin loimiin puettuina. (Kuvaaja: Anita Geritz.)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lopuksi muutamia havaintoja katsojan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ratsastuslajit vetosivat yleis\u00f6\u00f6n ja my\u00f6s vetiv\u00e4t yleis\u00f6\u00e4 ilmiselv\u00e4sti eniten. Kyse tuskin oli siit\u00e4, ett\u00e4 paikalle olisi eksynyt merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 peitsitaistelun aktiivisia seuraajia. Suosio johtui luultavasti paitsi hevosista, my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 kilpailijat olivat ratsuineen persoonia, joihin yleis\u00f6 loi jonkinlaisen yhteyden: ihmiset kannustivat paitsi altavastaajia eli kilpailijoita, joilla oli ongelmia hevosensa kanssa, my\u00f6s luonnollisesti suomalaisia kilpailijoita.<\/p>\n\n\n\n

Huonoiten t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 n\u00e4ytti menestyv\u00e4n historiallinen miekkailu. Ottelut olivat lyhyit\u00e4, ja niit\u00e4 seurasi pitk\u00e4hk\u00f6 osumien vertailu, jonka j\u00e4lkeen k\u00e4vi ilmi, kumpi oli voittaja. Medieval Combat Sportissa puolestaan oli selv\u00e4\u00e4 molemmissa ottelulajeissa, kumpi oli voitolla: h\u00e4vi\u00e4j\u00e4 oli se, joka otti silmin n\u00e4hden enemm\u00e4n iskuja vastaan, tai joukkue, joka saatiin ensin kumoon. Sama p\u00e4ti my\u00f6s jousting- ja skill-at-arms -kisoissa, joissa suoritukset olivat yleis\u00f6n tulkittavissa, ja lis\u00e4j\u00e4nnityst\u00e4 syntyi lyhyest\u00e4 odotuksesta ennen lopullisten pisteiden julistamista. Oma osuutensa oli luultavasti my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 historiallisessa miekkailussa k\u00e4ytettiin nykyaikaisia miekkailuvarusteita historiallisen n\u00e4k\u00f6isten haarniskojen sijaan, mik\u00e4 tosin selitettiin sill\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ei ole historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4minen vaan se, ett\u00e4 ”tekeminen” on historiallista.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Antti Ij\u00e4s<\/em><\/strong> tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa Helsingin yliopistossa 1300-luvun alussa latinaksi kirjoitetun miekkailuoppaan kielest\u00e4 ja genrest\u00e4. Tutkimuksen vaiheita voi seurata blogissa <\/em>Studia Dimicatoria<\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Editioita ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n

  • Cinato, Franck & Andr\u00e9 Surprenant (toim. & k\u00e4\u00e4nt.). Le Livre de l’Art du Combat. Liber de arte dimicatoria. <\/em>CNRS editions 2009.<\/li>
  • Forgeng, Jeffrey L. (k\u00e4\u00e4nt.). The Book of Horsemanship by Duarte I of Portugal. <\/em>The Boydell Press 2016.<\/li>
  • Forgeng, Jeffrey L. (toim. & k\u00e4\u00e4nt.). The Medieval Art of Swordsmanship. Royal Armouries MS I.33. <\/em>Royal Armouries 2018.<\/li>
  • Hagedorn, Dierk (toim. & k\u00e4\u00e4nt.). Peter von Danzig. Transkription und \u00dcbersetzung der Handschrift 44 A 8. <\/em>VS-Books 2008.<\/li>
  • Halla-aho, Hilla (k\u00e4\u00e4nt.). Ksenofon. Hevostaito. <\/em>Tammi 2003.<\/li>
  • Holm-Olsen, Ludvig (toim.). Konungs skuggsi\u00e1. <\/em>Norr\u00f8ne tekster nr. 1. Kjeldeskriftfondet 1983.<\/li>
  • Malipiero, Massimo (toim.). Il Fior di battaglia di Fiore dei Liberi da Cividale. <\/em>Ribis 2006.<\/li>
  • Novati, Francesco (toim.). Flos duellatorum. <\/em>Instituto italiano d’arti grafice. 1902.<\/li>
  • Roquete, J. I. (toim.). Leal conselheiro, o qual fez Dom Duarte, […] seguido do Livro da ensinanca de bem cavalgar toda sella. <\/em>J. P. Aillaud 1842.<\/li>
  • Rubboli, Marco & Luca Cesari (toim.). Flos duellatorum. Manuale di arte del combattimento del XV secolo. <\/em>Il Cerchio 2002.<\/li>
  • Wierschin, Martin (toim.). Meister Johann Liechtenauers Kunst des Fechtens.<\/em> M\u00fcnchener Texte und Untersuchungen zur deutschen Literatur des Mittelalters 13. C. H. Beck 1965.<\/li><\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Antti Ij\u00e4s Keskiaikaisen musiikin ja ruoanlaiton ohella er\u00e4s eniten harrastuneisuutta her\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 medievalismin muodoista on keskiaikaisten liikuntataitojen sek\u00e4 v\u00e4lineist\u00f6n rekonstruointi sek\u00e4 n\u00e4ihin perustuvat urheilulajit. N\u00e4iss\u00e4 merkeiss\u00e4 j\u00e4rjestettiin Turun linnan turnajaiset 11.\u201314.7.2019 jo nelj\u00e4tt\u00e4 kertaa. Tapahtuman j\u00e4rjesti Historiallisen ratsastuksen seura. Turnajaisissa n\u00e4hdyt historialliset ratsastuslajit olivat jousting eli peitsitaistelu ja skill-at-arms eli aseenk\u00e4sittelyradan suorittaminen ratsain. Muita lajeja olivat historiallinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1236"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1236"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1531,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1236\/revisions\/1531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}