{"id":1322,"date":"2019-10-14T08:58:08","date_gmt":"2019-10-14T05:58:08","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1322"},"modified":"2019-10-14T08:58:42","modified_gmt":"2019-10-14T05:58:42","slug":"keskiajan-myytit-murtuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1322","title":{"rendered":"Keskiajan myytit murtuvat"},"content":{"rendered":"\n

Karolina Kouvola<\/em><\/p>\n\n\n\n

Keskiaikaan liitet\u00e4\u00e4n arkipuheessa erilaisia myyttej\u00e4: haarniskat vaikeuttivat taistelemista, yksin\u00e4isen naisen uhkana oli tulla poltetuksi noitana ja inkvisitio rypi sadistisuudessaan. Yleisess\u00e4 keskustelussa pime\u00e4\u00e4n keskiaikaan viitataan yleens\u00e4 silloin, kun halutaan viitata jollain tavalla huonoon, vanhanaikaiseen tai muutoin ep\u00e4kelpoon seikkaan tai asiantilaan, sill\u00e4 keskiaikahan oli tunnetusti ep\u00e4tieteellist\u00e4 ja ep\u00e4inhimillist\u00e4 aikaa. Vai oliko? <\/p>\n\n\n\n

\"Jaakko
Jaakko Tahkokallio ja Reima V\u00e4lim\u00e4ki keskustelevat Tahkokallion kirjasta Tieteiden talolla 9.10.2019.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lokakuisena\niltana Tieteiden talolla historioitsijat Jaakko Tahkokallio ja Reima V\u00e4lim\u00e4ki\nk\u00e4\u00e4riv\u00e4t hihansa ja ryhtyiv\u00e4t keskiajan myyttien murtamiseen. Tahkokallio on\nvastik\u00e4\u00e4n julkaissut keskiajan myyttej\u00e4 tutkivan teoksen Pime\u00e4 aika: kymmenen myytti\u00e4 keskiajasta<\/em><\/a> <\/em>(Gaudeamus) ja Reima V\u00e4lim\u00e4ki johtaa tutkimusprojektia Muinaiset kuningaskunnat ja Ven\u00e4j\u00e4n perustajat: pseudohistoria ja\nhistoriapolitiikka 2000-luvun Suomessa<\/em><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Alkusys\u00e4ys Tahkokallion kirjaan tuli jo h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimuksensa aikana. Usein tutkijat kohtaavat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin yleistyksi\u00e4 kertoessaan tutkimusaiheestaan, ja my\u00f6s Tahkokalliolle esitettiin hyvinkin stereotyyppisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kysymyksist\u00e4 yksi yleisimmin esitetyist\u00e4 oli \u201cnoh, olikos se keskiaika nyt niin pime\u00e4?\u201d V\u00e4it\u00f6ksens\u00e4 j\u00e4lkeen Tahkokallio ryhtyi pohtimaan omiakin ennakkok\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n keskiajasta, joita h\u00e4nell\u00e4 oli ollut perusopintojensa alussa. Kustantamon edustajan kehotuksesta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tarttua kyn\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in sai alkunsa keskiajan myyttej\u00e4 murtava teos. <\/p>\n\n\n\n

Kirjassa on\nesitelty kymmenen keskiaikaan liittyv\u00e4\u00e4 myytti\u00e4, mutta jotain keskiaikaan\nliitetyist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4 nykyaikana kertoo se, ett\u00e4 alun perin myyttej\u00e4 oli\nkaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Joitakin myyttej\u00e4 yhdistettiin toisiinsa. N\u00e4in k\u00e4vi myyteille,\nettei keskiajalla olisi ollut yksil\u00f6llisyytt\u00e4 tai lapsuutta. Taiteeseen\nliittyv\u00e4t kysymykset kiinnostivat my\u00f6s kirjoittajaa, mutta lopulta h\u00e4nen t\u00e4ytyi\nmy\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei tied\u00e4 aiheesta tarpeeksi ja taidehistoriaan itsens\u00e4 sis\u00e4lle\nlukeminen olisi lopulta vaatinut kohtuuttoman paljon lis\u00e4perehtymist\u00e4.\nJoihinkin aiheisiin, kuten seksiin liittyviin asenteisiin kirkossa ja sen\nulkopuolella, olisi ollut vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa, mutta toisaalta\nkeskiaikaan liitetyist\u00e4 mielikuvista puhuttaessa n\u00e4m\u00e4 aiheet ovat kuitenkin\naina aivan pinnan alla.<\/p>\n\n\n\n

Feodalismi toimii\nhyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten tiettyyn rajattuun maantieteelliseen alueeseen,\naikaan tai ilmi\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 seikka yhdistet\u00e4\u00e4n koskemaan kokonaista aikakautta.\nYleist\u00e4minen tapahtuu yleens\u00e4 kouluopetuksen tai tieteen yleisesitysten my\u00f6t\u00e4,\njoissa t\u00e4ytyy tiivist\u00e4\u00e4 laajoja kokonaisuuksia. Keskiaika on ajanjaksona hyvin\nlaaja alkaen 700-luvulta ja jatkuen 1400-luvulle, joten v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikki\nalueelliset ja ajalliset variaatiot eiv\u00e4t mahdu kattok\u00e4sitteen alle\nyleiskieless\u00e4. Mutta jotta keskiajasta voidaan puhua, tarvitaan kaikille\ntuttuja yleisk\u00e4sitteit\u00e4. Kuten Tahkokallio tiivisti, historia on merkitt\u00e4v\u00e4\nyhteiskunnallisesti vain silloin, kun ihmiset voivat l\u00e4hesty\u00e4 sit\u00e4 jollain\ntavoin, ja siihen tarvitaan yleisk\u00e4sitteit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Keskiajan\nsynkistymiseen on saattanut vaikuttaa tutkimus itsess\u00e4\u00e4n. My\u00f6h\u00e4iskeskiajan\ntutkijat ovat kirjoittaneet maailmanlopun meiningeist\u00e4 klassikkoteoksiksi\nj\u00e4\u00e4neit\u00e4 kokonaisesityksi\u00e4, yhten\u00e4 kuuluisimmista Johan Huizingan Keskiajan\nsyksy <\/em>(1919). <\/em>Vaikka n\u00e4m\u00e4 varhaiset yleisesitykset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t suoranaisia\ntutkimuksellisia virheit\u00e4, niiden merkitys mielikuvien muokkaajana on ollut\nsuuri.Toisaalta my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla muodostuivat jo renessanssin\nensimm\u00e4iset piirteet, joten rutosta ja taloudellisesta ahdingosta huolimatta\nkaikki toivo ei ollut viel\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajallakaan menetetty.<\/p>\n\n\n\n

\"Ihannoivasti
1800-luku oli sek\u00e4 synkkien ett\u00e4 ruusuisten keskiaikakuvien aikaa. Kuva Leon Gauti\u00e9rin teoksesta La chevalerie<\/em> (1895).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Keskiaikaan\nliittyv\u00e4t mielikuvat saivat alkunsa 1800-luvulla, kun mm. nationalistiseen\nkuvastoon etsittiin kunkin maan historiasta uljaita esikuvia. Esimerkiksi\nJeanne D\u2019Arc nostettiin ranskalaisuuden esitaistelijaksi. <\/p>\n\n\n\n

Oikeastaan koko\nkeskiajasta ei paljoa puhuttu keskiaikana <\/em>ennen 1800-lukua. Kirkon ja\ntieteen v\u00e4linen vuoropuhelu n\u00e4htiin tuolloin hyvin polarisoituneena. Ajatus\nlitte\u00e4st\u00e4 maasta, jolla vanhoilliset kirkonmiehet pelottelevat uteliasta,\nihmiskuntaa eteenp\u00e4in viev\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4 edustavaa Kolumbusta ennen t\u00e4m\u00e4n\nmerimatkaa l\u00e4nteen, sai suuren suosion ja j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n yleiseen k\u00e4sitykseen\nkeskiajan takaperoisuudesta. Keskiajan kirkko n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4\nkurjistavana ja rajoittavana tekij\u00e4n\u00e4, vaikka todellisuudessa keskiajan\nkatolinen kirkko ei pyrkinyt saamaan yksitt\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 hallintaansa eik\u00e4\nsill\u00e4 olisi ollut siihen keinojakaan. <\/p>\n\n\n\n

Romanttiset\nmielikuvat ihannoidusta ritariudesta ovat muuttuneet vajaassa kahdessasadassa\nvuodessa mudassa ry\u00f6miv\u00e4\u00e4n, moraaliltaan kyseenalaiseen Game of Thrones<\/em>-ritariin.\n2010-luvun tuottama keskiaikafiktio nojaa aikaisempaa enemm\u00e4n kyynisyyteen ja\nironiaan, sek\u00e4 n\u00e4kemykseen siit\u00e4, ett\u00e4 ideologioiden taakse pyrit\u00e4\u00e4n\npiilottamaan jotakin p\u00e4iv\u00e4nvaloa kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Kuitenkin keskiaikaisen\nritariuden takana oli tavoite luoda ihanteita, joilla pystyttiin paremmin\ns\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n sodan aiheuttamaa henkist\u00e4 kuormitusta. Ritarius on k\u00e4sitteen\u00e4\nmonitahoinen ja se on puettu eri aikakausina erilaisiin ideologisiin\nvaatteisiin kuvastamaan kunkin aikakauden mielialoja.<\/p>\n\n\n\n

Keskiaikaa\nk\u00e4sitteleviss\u00e4 yleistyksiss\u00e4 on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 kaksi asiaa: suhteellisuus\nja keskiajan vaikutus nykyisin arvostettavina pidettyihin asioihin. Keskiajalla\nvallinnutta oletettua kurjuutta on usein liioiteltu suhteessa antiikkiin tai\nuudenajan alkuun. Kuitenkin Euroopan v\u00e4est\u00f6 oli esimerkiksi 1800-luvun alussa\nhyvin heikosti ravittua verrattuna keskiaikaan, mik\u00e4 vaikutti elinik\u00e4\u00e4n ja\nimmunologiaan. Lis\u00e4ksi monilla meid\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n arvostamillamme asioilla, kuten\nyksil\u00f6noikeuksilla ja tieteell\u00e4, on keskiajalla luotu pohja. <\/p>\n\n\n\n

Keskiaika on melkoisen v\u00e4heksytty ajanjakso siihen n\u00e4hden, mit\u00e4 oikeasti pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tapahtui ja miten paljon se on vaikuttanut nykyaikaan. Ehk\u00e4p\u00e4 jatkossa voisimme puhua keskiajasta neutraalimmin, heijastamatta siihen niin paljoa oman aikakautemme toiveita ja pelkoja?<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

TM Karolina Kouvola on v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana uskontotieteen oppiaineessa Helsingin yliopistossa. H\u00e4nen tutkimusaiheenaan ovat Suomen rannikkoalueen ruotsinkieliset tiet\u00e4j\u00e4t. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Karolina Kouvola Keskiaikaan liitet\u00e4\u00e4n arkipuheessa erilaisia myyttej\u00e4: haarniskat vaikeuttivat taistelemista, yksin\u00e4isen naisen uhkana oli tulla poltetuksi noitana ja inkvisitio rypi sadistisuudessaan. Yleisess\u00e4 keskustelussa pime\u00e4\u00e4n keskiaikaan viitataan yleens\u00e4 silloin, kun halutaan viitata jollain tavalla huonoon, vanhanaikaiseen tai muutoin ep\u00e4kelpoon seikkaan tai asiantilaan, sill\u00e4 keskiaikahan oli tunnetusti ep\u00e4tieteellist\u00e4 ja ep\u00e4inhimillist\u00e4 aikaa. Vai oliko? Lokakuisena iltana Tieteiden talolla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,59],"tags":[66,70,71,61,64,67,73,62,65,72],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1322"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1322"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1322\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1344,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1322\/revisions\/1344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}