{"id":1350,"date":"2019-10-29T09:15:05","date_gmt":"2019-10-29T07:15:05","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1350"},"modified":"2019-10-29T09:15:07","modified_gmt":"2019-10-29T07:15:07","slug":"mielikuvituksen-keskiaika-idan-ja-lannen-valilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1350","title":{"rendered":"Mielikuvituksen keskiaika id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kendra Willson<\/em><\/p>\n\n\n\n

26.-27. syyskuuta\n2019 pidettiin Turun yliopistossa konferenssi otsikolla \u201dMedievalism between\neast and west\u201d. P\u00e4\u00e4j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli Reima V\u00e4lim\u00e4en johtama ty\u00f6ryhm\u00e4, jonka\nhanke \u201dMuinaiset kuningaskunnat ja Ven\u00e4j\u00e4n perustajat: pseudohistoria ja\nhistoriapolitiikka 2000-luvun Suomessa\u201d on saanut rahoitusta Emil Aaltosen\ns\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4 vuosille 2019-2021. <\/p>\n\n\n\n

Erilaisten medievalismien j\u00e4ljill\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Keskustelun\nkeski\u00f6ss\u00e4 oli keskiajan k\u00e4sitysten hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4minen ja politisointi.\nEsimerkkej\u00e4 oli poimittu eri ajoilta; painopiste oli kuitenkin nykyhetkess\u00e4 ja\nvarsinkin virtuaalimaailmassa \u2013 miten sosiaalinen media ja muu teknologia\nvaikuttaa k\u00e4sitysten jakamiseen ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n? Hankkeessa tutkitaan\nkieliteknologian avulla, miten tietyt tekstit ja aihelmat levi\u00e4v\u00e4t verkossa.\nAiheet ja k\u00e4sitykset ovat kuitenkin kulkeneet eri muodoissa jo kauan ennen\ninterneti\u00e4: Evan Wallace (University of Central Florida) toi esille\nyht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 nykyajan \u201dremix culture\u201d:n ja keskiajan k\u00e4sikirjoituskulttuurin\nv\u00e4lill\u00e4. Menneisyyden romantisointi ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4minen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole uusi\nilmi\u00f6: David Rollo (University of Southern California) j\u00e4ljitti Geoffrey Monmouthlaisen\nn\u00e4enn\u00e4ishistorian vastaanottoa keskiajalta nykyaikaan ja esitteli esimerkkej\u00e4\nArthur-myytin aiheiden esiintymisest\u00e4 tuoreissa elokuvissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mansa Musa, yksityiskohta vuoden 1375 katalaanikartasta. (L\u00e4hde)<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Andrew Elliott (University of Lincoln) erotti kahdenlaista medievalismia: toisaalta \u201dbanal medievalism\u201c eli ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 viittauksia menneisyyteen, jotka eiv\u00e4t vastaa mit\u00e4\u00e4n tarkkaa ajankohtaa ja toisaalta sekundaarinen medievalismi eli \u201dmeta-medievalism\u201d: k\u00e4sitykset, joita toistetaan niin usein, ett\u00e4 niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvin\u00e4 ja niit\u00e4 on vaikea haastaa. <\/p>\n\n\n\n

Yksi esimerkki sekundaarisesta medievalismista on eurooppakeskeisyys. Elliott kertoi, ett\u00e4 kun Northwestern yliopiston Block-museossa j\u00e4rjestettiin n\u00e4yttely \u201dCaravans of Gold\u201c, joka k\u00e4sitteli kauppareittej\u00e4 Afrikan ja Euroopan v\u00e4lill\u00e4 keskiajalla, monien mielest\u00e4 oli mahdotonta uskoa, ett\u00e4 maailman rikkain ihminen 1300-luvulla oli malilainen kuningas. My\u00f6s muslimimaailman vaikutus eurooppalaiseen kulttuuriin unohtuu usein. Geoffrey Sage (Louisville) esitti, miten arabiankielinen runouden laji muwashshah<\/em>, joka kehittyi Espanjassa 900-luvulla ja jonka olennainen piirre on voimakkaiden tunteiden suora ilmaisu, on vaikuttanut trubaduureihin ja my\u00f6hemmin romantiikkaan, vaikka n\u00e4it\u00e4 runoja on v\u00e4h\u00e4n tutkittu tai k\u00e4\u00e4nnetty ja tuskin tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Ihana, kamala keskiaika<\/h3>\n\n\n\n

Miksi juuri\nkeskiaika kiehtoo? Alexander Filyushkin (Pietarin yliopisto) ehdotti, ett\u00e4\nkiinnostus keskiaikaa kohtaan on monille eskapismia. Keskiajan \u201dbanaali\u201c kuva sekoitetaan\nfantasiamaailmaan. Monet fantasiakirjat, -elokuvat, -pelit jne. tapahtuvat\nkuvitellussa keskiaikamaisessa maailmassa. Jere Kyyr\u00f6 (Turun yliopisto) pohti,\nmillaisia mahdollisia tulkintoja etnisest\u00e4 ja uskonnollisesta identiteetist\u00e4\ntietokonepeli Crusader Kings II tarjoaa. <\/p>\n\n\n\n

Sirpa Aalto taas\nkorosti, ett\u00e4 keskiajan kuva voi my\u00f6s olla synkk\u00e4. \u201dKeskiaikainen\u201d tarkoittaa\nusein primitiivist\u00e4 ja v\u00e4kivaltaista, ihmisoikeuksien puutetta ja tiukkoja luokka-\nja sukupuolirajoja \u2013 mit\u00e4 jotkut toki saattavat pit\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisen\u00e4. Viime\naikoina on k\u00e4yty paljon keskustelua keskiajan ihanteen suhteesta\n\u00e4\u00e4rioikeistolaisliikkeisiin, jotka pahimmillaan voivat johtaa\nterroristihy\u00f6kk\u00e4yksiin. Konferenssissa viitattiin useasti Norjan Ut\u00f8yan vuoden\n2011 ja Uuden-Seelannin Christchurchin vuoden 2019 hy\u00f6kk\u00e4ysten tekij\u00f6iden\nidentifioitumiseen temppeliherroiksi. Marja Valtosen (Helsingin yliopisto)\nesitelm\u00e4 k\u00e4sitteli n\u00e4it\u00e4 esimerkkej\u00e4 temppeliherra-aiheesta rinnastaen ilmi\u00f6t\u00e4\nISIS:iin, jota samaten voi katsoa yrityksen\u00e4 palata keskiaikaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomen muinaiset kuninkaat \u2013 suomalainen vaihtoehtohistoria<\/h3>\n\n\n\n

Ajatus\nkadonneesta kulta-ajasta yhdistet\u00e4\u00e4n usein kansallisiin tai kulttuurisiin\nidentiteetteihin. Nykyp\u00e4iv\u00e4n kansojen kuvitellaan olleen aina olemassa.\nSuomessa laajasti levi\u00e4v\u00e4 vaihtoehtohistoriallinen hypoteesi on, ett\u00e4 Suomen\nalueella olisi ollut muinainen suomalainen valtakunta tai sivilisaatio ennen\nruotsalaisten tuloa. Toistuvia nimi\u00e4 keskustelussa olivat Jukka Nieminen, joka\nblogissaan ja kirjoissaan ahkerasti edustaa teoriaa muinaisesta suomalaisesta\nvaltakunnasta, sek\u00e4 Ior Bock, jonka yritykset l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Lemmink\u00e4isen temppeli ovat\nsaattaneet olla jonkinlaista esitystaidetta. <\/p>\n\n\n\n

Sirpa Aalto\n(Oulun yliopisto) kertoi, miten suomalaisessa vaihtoehtohistoriassa usein\nviitataan islantilaisiin saagoihin, joiden kuvitellaan kertovan muinaisista\nsuomalaisista kuninkaista. Saagoissa mainitut Finnakonungar<\/em> ovat kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti olleet saamelaisten\np\u00e4\u00e4llik\u00f6it\u00e4.  Vanhemmissa\nsaagak\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 Finnr<\/em> on usein\nk\u00e4\u00e4nnetty \u201dsuomalainen\u201d, vaikka se viittaa useimmiten saamelaisiin, eik\u00e4 konungr<\/em> aina tarkoita kuningasta sanan varsinaisessa\nmerkityksess\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n (esim. arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t) ei osoita siihen, ett\u00e4 Suomen\nalueella olisi ollut valtiomainen j\u00e4rjest\u00e4ytynyt yhteiskunta ennen Ruotsin\nvallan laajenemista it\u00e4\u00e4n. Saagat ovat luonteeltaan sekoitus fiktiota ja faktaa\nja useimmat on kirjoitettu satoja vuosia tapahtuma-ajan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Kendra Willson\n(Turun yliopisto) kertoi Suomen kadonneista riimukivist\u00e4. Huhut tai tarinat\nh\u00e4vinneist\u00e4 riimukivist\u00e4 ovat yksi keino selitt\u00e4\u00e4 riimukivien puutetta\nSuomesta. T\u00e4ss\u00e4kin yhteydess\u00e4 kielikiista on n\u00e4kyviss\u00e4, sill\u00e4 riimukirjoitusten\nv\u00e4h\u00e4isyyden on joskus ehdotettu osoittavan, ettei Suomessa ollut\nruotsinkielist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 viikinkiajalla. Toisaalta suomen- ja ruotsinkieliset\nkirjoittajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samankaltaisia strategioita: sek\u00e4 Ahvenanmaan\nmaakunta-arkeologi Matts Dreijer ett\u00e4 edell\u00e4 mainittu Jukka Nieminen kertovat\ntarinoita kadonneista riimukivist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viralliset historiat ja keskiaikakuvat Unkarissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Sz\u00e9kesfeh\u00e9rv\u00e1rin Mausoleumin freskossa korostetaan vallan jatkumoa keskiajalta 1900-luvulle. (Wikipedia)<\/a> <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomessa vaihtoehtohistorian\nkirjoittajat asettavat itsens\u00e4 usein viranomaisia ja virallista historiaa\nvastaan: v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Museovirasto ja yliopistot salaavat tietoa Suomen\nmenneisyydest\u00e4. Joissakin Euroopan maissa taas hallituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen\nmuistipolitiikka on ollut viime aikoina kansainv\u00e4lisen tiedeyhteis\u00f6n kritiikin\nkohteena, esim. Unkarissa ja Puolassa. Siell\u00e4 vastakkainasettelu on enemm\u00e4n\nhallituksen ja oppilaitosten v\u00e4lill\u00e4. Hallitseva k\u00e4sitys Unkarin historiasta on\nmuuttunut usean kerran viimeisen vuosisadan aikana. Andrea Kocsis (Cambridgen\nyliopisto) kertoi, miten Sz\u00e9kesfeh\u00e9rv\u00e1r, keskiajan kuninkaiden kruunaus- ja\nhautauspaikka, on saanut eri merkityksi\u00e4 Unkarin virallisessa historiassa eri\naikoina 1900-luvun alkupuolella. Paikkaa on my\u00f6s fyysisesti muokattu \u2013\nrakennuksia purettu ja uusia rakennettu \u2013 muuttuvien tulkintojen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sergei Zhuraviev\n(Ven\u00e4j\u00e4n tiedeakatemia, Moskova) kertoi Ven\u00e4j\u00e4n historiapolitiikasta. Neuvostoliiton\nromahdettua sen virallisen historiapolitiikan perustelut katosivat, eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n\nfederaatiolla nyky\u00e4\u00e4n ole virallista historiapolitiikkaa. Eri tasavalloissa ja\nalueilla kerrotaan ja kirjoitetaan omien alueiden historiaa, jotka saattavat\nolla kesken\u00e4\u00e4n tai federaation linjan kanssa ristiriidassa. Ven\u00e4j\u00e4n\nhistoriankirjoitus esim. oppikirjoissa on ollut ven\u00e4l\u00e4iskeskeinen. Miten olisi\nmahdollista ottaa v\u00e4hemmist\u00f6t huomioon ja luoda kattavampi kokonaiskuva Ven\u00e4j\u00e4n\nhistoriasta? Toinen ongelma on, ett\u00e4 useat valtiot \u201dkilpailevat\u201d tietyist\u00e4\nhistorian osista. Olivatko rusit ven\u00e4l\u00e4isten, ukrainalaisten, valkoven\u00e4l\u00e4isten\nvai kaikkien n\u00e4iden esi-isi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Eugene Rostovtsev\n(Pietarin yliopisto) pyrki tunnistamaan ja kartoittamaan toisaalta\nhistoriallisia henkil\u00f6it\u00e4, tapahtumia jne. joista on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 yksimielisyytt\u00e4\nja toisaalta sellaisia, joista on ristiriitaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Mit\u00e4 aiempi\ntapahtuma on, sit\u00e4 enemm\u00e4n siit\u00e4 on konsensusta. Ven\u00e4l\u00e4isten historioitsijoiden\npiireiss\u00e4 \u201dpakeneminen muinais-Ven\u00e4j\u00e4lle\u201d tarkoittaa keskittymist\u00e4 1800- tai\n1900-lukuja varhaisempiin, v\u00e4hemm\u00e4n kiistanalaisiin ajanjaksoihin. <\/p>\n\n\n\n

Kati Parppei\n(It\u00e4-Suomen yliopisto) kertoi Kulikovon taistelun asemasta Ven\u00e4j\u00e4n historiassa\nkautta aikojen. Taistelu tapahtui vuonna 1380, mutta l\u00e4hteet ovat per\u00e4isin\n1400- ja 1500-luvuilta. Kertomusta on koristeltu ja romantisoitu 1500-luvun\nkuluessa sen ajan agendojen mukaan. Taistelun oletetusta tapahtumapaikasta on\ntullut matkakohde, vaikka arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t eiv\u00e4t viittaa siihen, ett\u00e4 siell\u00e4\nolisi ollut niin iso taistelu kuin kerrotaan. Nykyajan pseudohistoria ei\nyleens\u00e4 keksi vaihtoehtoisia tulkintoja Kulikovon taistelusta, sill\u00e4\nmytologisointi on tapahtunut jo 1500-luvulla. <\/p>\n\n\n\n

Suuntaviivoja hyv\u00e4\u00e4n historiantutkimukseen<\/h3>\n\n\n\n

Projektiesittelyss\u00e4\u00e4n\nV\u00e4lim\u00e4ki kysyi, mik\u00e4 ero on pseudohistorialla ja huonolla historiantutkimuksella?\nHarrastajahistoria ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pseudohistoriaa, eik\u00e4 hankkeessa haluta\nv\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki ammattilaiset ja vain ammattilaiset harjoittavat \u201doikeaa\u201d\nhistoriantutkimusta. V\u00e4lim\u00e4en mukaan pseudohistorian olennainen piirre on\nsalaliittoteorioiden yleisyys. L\u00e4hteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n valikoidusti ja\nvanhentuneisiin l\u00e4hteisiin viitataan ep\u00e4kriittisesti tai ottamatta huomioon\nkontekstia.<\/p>\n\n\n\n

On tavallista erottaa ns. medievalismi eli keskiajan vastanotto ja sen tutkiminen varsinaisesta keskiajan tutkimuksesta. Kuitenkin keskiajan tutkijoina osallistumme menneisyyden vastaanottoon ja vaikutamme populaarikulttuurissa ilmeneviin k\u00e4sityksiin ja kuviin. Historia oppiaineena on syntynyt valtioiden muodostumisen ja kansallisliikkeiden tarpeisiin, joten se on aina ollut poliittinen. Konferenssissa korostettiin, ett\u00e4 keskiajan tutkijoilla on velvollisuus kertoa hyvi\u00e4 tarinoita, jotka p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t kilpailussa pseudohistorian kanssa ja pyrki\u00e4 vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin yleis\u00f6 kaipaa vastauksia. Lis\u00e4ksi meid\u00e4n tulee olla tietoisia siit\u00e4, miten oma toimintamme voi tulla tulkituksi ja k\u00e4ytetyksi. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kendra Willson on tutkija Turun yliopistossa, joka on kiinnostunut mm. Suomen suhteesta skandinaaviseen riimukulttuuriin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Lis\u00e4lukemista ja -kuunneltavaa:<\/h4>\n\n\n\n