{"id":1376,"date":"2019-11-11T13:51:35","date_gmt":"2019-11-11T11:51:35","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1376"},"modified":"2019-11-11T13:56:26","modified_gmt":"2019-11-11T11:56:26","slug":"romaaneja-keskiajasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1376","title":{"rendered":"Romaaneja keskiajasta"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Jasmina Ollikainen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Tuskin mik\u00e4\u00e4n muu aikakausi kiinnostaa kaunokirjallisuuden kirjoittajia ja lukijoita yht\u00e4 paljon kuin keskiaika. Keskiaika on n\u00e4hty synkk\u00e4n\u00e4 ja mystisen\u00e4 ajanjaksona, ja niinp\u00e4 se on ollut innostava l\u00e4ht\u00f6kohta niin kansallisromantiikalle kuin uudemmallekin fantasialle. Kaikkien tuntema Game of Thrones on hakenut innoituksensa juuri sotaisista viikingeist\u00e4 ja linnanneidoista ynn\u00e4 muusta keskiaikaan liittyv\u00e4st\u00e4. Itse en ole t\u00e4t\u00e4 sarjaa erityisen tiiviisti seurannut tai lukenut, mutta aikoinaan minuun vaikutuksen teki Umberto Econ dekkarimainen romaani, <em>Ruusun nimi<\/em>, joka kertoo italialaisen luostarin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 1300-luvun Italiassa. <\/p>\n\n\n\n<p>Keskiajan innoittamia fantasiakirjat pit\u00e4v\u00e4t pintansa, mutta\nmy\u00f6s realistisempi kerronta vaikuttaa olevan suosittua. Itse kiertelen\nkirjakauppoja ja kirjamessuja ja selailen mielell\u00e4ni juuri t\u00e4m\u00e4n aihepiirin\nromaaneja. Seuraavaksi esittelen muutaman kirjan, jotka ovat ilmestyneet t\u00e4n\u00e4\nvuonna. En ole niit\u00e4 viel\u00e4 lukenut, mutta takakansiensa ja muun niist\u00e4\nkuulemani perusteella ne vaikuttavat eritt\u00e4in varteen otattavilta kirjoilta. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignright is-resized\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/IMG_20191025_132229-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1377\" width=\"210\" height=\"256\"\/><figcaption>Kuva: Jasmina Ollikainen<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><strong>Seppo Sarasp\u00e4\u00e4: Kaulahopeiden taru <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ivalolaisen Seppo Sarasp\u00e4\u00e4n romaani <em>Kaulahopeiden taru<\/em>\nkertoo 1100-luvusta. Orja nimelt\u00e4 Karri haaveilee vapaudesta ja saavuttaakin\nsen. H\u00e4n p\u00e4\u00e4see mukaan taisteluihin, mutta joutuu kamppailemaan uuden\nkristillisen vakaumuksensa ja soturinroolinsa v\u00e4lill\u00e4. &nbsp;Kirja on saanut innoituksensa kaulahopeista, jotka\nkirjailija on itse l\u00f6yt\u00e4nyt Nanguniemest\u00e4 vuonna 2003. <\/p>\n\n\n\n<p>Kaulahopeiden taru on yksi monista my\u00f6h\u00e4israutakaudesta kertovista kirjoista, joita viime vuosina on julkaistu. Teoksen on kustantanut Karisto ja sit\u00e4 saa ainakin Suomalaisesta kirjakaupasta. <\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignleft is-resized\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Screenshot_20191029-121241_01-662x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1378\" width=\"210\" height=\"512\"\/><figcaption>Kuva: Into Kustannus<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><strong>Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Gotlannin\npiru<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Virolaiskirjailija Indrek Hargla on kotimaassaan suosittu kirjailija\nja keskittynyt erityisesti dekkarien kirjoittamiseen. H\u00e4nen teoksistaan on\nsuomennettu juurikin kuusiosainen sarja, joka sijoittuu 1400-luvun Tallinnaan.\nSiin\u00e4 rikoksia selvitt\u00e4\u00e4 apteekkari nimelt\u00e4 Melchior. <\/p>\n\n\n\n<p><em>Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru<\/em> on t\u00e4m\u00e4n sarjan\nkuudes osa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa apteekkarin omakin henki on uhattuna, kun salaper\u00e4isen\nGotlannin pirun kerrotaan saapuneen Tallinnaan. &nbsp;Kuusi hopeasolkea johdattavat apteekkarin piispan\npalatsille Tartoon. Lis\u00e4ksi h\u00e4n saa tiet\u00e4\u00e4 poikansa liittyneen salamurhaajien\nkiltaan. <\/p>\n\n\n\n<p>Suomeksi kirjan on kustantanut Into Kustannus oy ja kirjaa saa muun muassa sen nettisivuilta.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.karisto.fi\/sivu\/tuote\/kaulahopeiden-taru\/2522617\">https:\/\/www.karisto.fi\/sivu\/tuote\/kaulahopeiden-taru\/2522617<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Indrek_Hargla\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Indrek_Hargla<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed-wordpress wp-block-embed is-type-wp-embed is-provider-into-kustannus\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"akakbwwGkw\"><a href=\"https:\/\/kauppa.intokustannus.fi\/kirja\/apteekkari-melchior-ja-gotlannin-piru\/\">Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru<\/a><\/blockquote><iframe title=\"&#8221;Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru&#8221; &#8212; Into Kustannus\" class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" src=\"https:\/\/kauppa.intokustannus.fi\/kirja\/apteekkari-melchior-ja-gotlannin-piru\/embed\/#?secret=akakbwwGkw\" data-secret=\"akakbwwGkw\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p><em>Jasmina Ollikainen on kirjailija ja historian opiskelija Helsingin yliopistosta. Keskiajan lis\u00e4ksi h\u00e4nt\u00e4 kiinnostaa erityisesti antiikki ja Suomen esihistoria. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jasmina Ollikainen Tuskin mik\u00e4\u00e4n muu aikakausi kiinnostaa kaunokirjallisuuden kirjoittajia ja lukijoita yht\u00e4 paljon kuin keskiaika. Keskiaika on n\u00e4hty synkk\u00e4n\u00e4 ja mystisen\u00e4 ajanjaksona, ja niinp\u00e4 se on ollut innostava l\u00e4ht\u00f6kohta niin kansallisromantiikalle kuin uudemmallekin fantasialle. Kaikkien tuntema Game of Thrones on hakenut innoituksensa juuri sotaisista viikingeist\u00e4 ja linnanneidoista ynn\u00e4 muusta keskiaikaan liittyv\u00e4st\u00e4. Itse en ole t\u00e4t\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[59,1],"tags":[82,84,78,83],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1376"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1376"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1411,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1376\/revisions\/1411"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}