{"id":1385,"date":"2019-11-01T12:20:07","date_gmt":"2019-11-01T10:20:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1385"},"modified":"2020-01-30T13:59:32","modified_gmt":"2020-01-30T11:59:32","slug":"elavat-kuolleet-pakanauskomusten-ja-kristinuskon-risteymassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1385","title":{"rendered":"El\u00e4v\u00e4t kuolleet pakanauskomusten ja kristinuskon risteym\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Petra Uusimaa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Syksyn pimeys ja synkkyys ovat jo pitk\u00e4\u00e4n merkinneet el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman v\u00e4lisen rajan h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4. Siksi Kirsi Kanervan luento el\u00e4vist\u00e4 kuolleista islantilaisissa saagoissa 22.10. Oulun p\u00e4\u00e4kirjastolla sattui otolliseen aikaan, vietet\u00e4\u00e4nh\u00e4n 2.11. pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Vaikka nykyisilt\u00e4\u00e4n pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 on kristillinen juhla, on sen takana pitk\u00e4 kuoleman ja kuolleiden muistelun perinne, joka on l\u00e4sn\u00e4 viel\u00e4 nykyisess\u00e4 perinteess\u00e4kin. Kuten Kanerva luennossaan nostaa esille, pime\u00e4t vuoden- ja vuorokauden ajat olivat yleens\u00e4 aikaa, jolloin kuolleiden ajateltiin nousevan ja l\u00e4htev\u00e4n vaeltelemaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. El\u00e4viin kuolleisiin liittyvi\u00e4 uskomuksia on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 islantilaisesta keskiaikaisesta saagakirjallisuudesta, jotka ovat toimineet pohjana my\u00f6s Kirsi Kanervan tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4v\u00e4t kuolleet olivat harvoin hyv\u00e4ntahtoisia, vaan yleens\u00e4\nniit\u00e4, jotka olivat kuolleet vihaisina tai joiden maanp\u00e4\u00e4llisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli\nj\u00e4\u00e4nyt jotain ratkaisematta. Islantilaisten saagojen el\u00e4v\u00e4t kuolleet olivat\nkaukana nykyajan zombeista, jotka vaeltelevat dystooppisissa todellisuuksissa\ntiedottomina ja suurimmaksi osaksi m\u00e4d\u00e4ntynein\u00e4. Islannissa el\u00e4v\u00e4t kuolleet\nolivat tunnistettavissa ja heihin yleens\u00e4 viitattiin entisell\u00e4 nimell\u00e4 juuri\ntunnistettavuutensa puolesta. Heid\u00e4n ruumiinsa eiv\u00e4t olleet m\u00e4d\u00e4ntyneit\u00e4, ja\nheill\u00e4 oli t\u00e4ysi tietoisuus ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, vaikka he eiv\u00e4t usein avanneetkaan\nsuutaan puhuakseen. El\u00e4vill\u00e4 kuolleilla oli usein voimia, jotka erottivat\nheid\u00e4t tavallisista tallaajista. Usein ainoastaan urheat ja voimakkaat sankarit\npystyiv\u00e4t taistelemaan heit\u00e4 vastaan. Pelkoa lis\u00e4si my\u00f6s uskomus siit\u00e4, ett\u00e4\nel\u00e4v\u00e4t kuolleet pystyiv\u00e4t levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tauteja kosketuksen voimalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4 sitten sai kuolleet nousemaan haudoistaan? Yleens\u00e4 kyse\noli ihmisist\u00e4, jotka olivat kuolleet vihaisina. Vihan ajateltiin s\u00e4ilyv\u00e4n\nruumiissa er\u00e4\u00e4nlaisena elinvoimana siihen asti, kunnes liha l\u00e4htee pois luiden\np\u00e4\u00e4lt\u00e4. Keskeisi\u00e4 eroja el\u00e4viin kuolleisiin liittyv\u00e4\u00e4n perinteeseen on my\u00f6s se,\nett\u00e4 el\u00e4v\u00e4t kuolleet valitsivat itse kuolemanj\u00e4lkeisen hortoilun sen sijaan,\nett\u00e4 he olisivat siell\u00e4 rangaistuksen takia. Oli my\u00f6s ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t\nvoineet uskomusten mukaan nousta kuolleista, kuten \u201dheikkomieliset\u201d naiset ja\nlapset, sek\u00e4 itsemurhaajat.<\/p>\n\n\n\n<p>Saagoissa on my\u00f6s tarinoita, joissa yleens\u00e4 jumalat\nher\u00e4ttiv\u00e4t eloon kuolleita saadakseen itselleen tietoa, jota vain kuolleet ovat\nonnistuneet saamaan. Joskus pakanajumalat her\u00e4ttiv\u00e4t eloon kokonaisia\nsotajoukkoja. Samankaltaisia mainintoja on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s eurooppalaisesta\nperinteest\u00e4. Joitakin mainintoja on my\u00f6s tavallisista ihmisist\u00e4, jotka ovat\nher\u00e4tt\u00e4neet kuolleita eloon. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa el\u00e4v\u00e4t kuolleet ovat yleens\u00e4\njollain tavalla kironneet eloon her\u00e4tt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuinka todellisia olivat keskiaikaisten islantilaisten pelot el\u00e4vist\u00e4 kuolleista? Saagoja ei voida pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin todenmukaisina l\u00e4htein\u00e4, vaikka ne antavatkin viitteit\u00e4 siit\u00e4, mihin islantilaiset uskoivat. Kanerva osoittaa kuitenkin luentonsa lopussa, ett\u00e4 on olemassa jonkinlaista pohjaa ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 keskiajan Islannissa todellakin pel\u00e4ttiin kuolleiden nousua haudoista. Esimerkiksi annaaleissa on merkint\u00f6j\u00e4 kummittelusta ja kuolleiden kuljeskelusta seudulla. On my\u00f6s l\u00f6ydetty hautoja, joissa luurankojen p\u00e4\u00e4lle on aseteltu kivi\u00e4 niin etteiv\u00e4t he p\u00e4\u00e4sisi nousemaan haudasta. <\/p>\n\n\n\n<p>Yleisin saagoissa esiintyvist\u00e4 ennakoivista tavoista, joilla\nest\u00e4\u00e4 kuolleista nouseminen, liittyiv\u00e4tkin hyvin usein hautaamiseen. Kuolleen\ntuijotusta t\u00e4ytyi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, joten erityisesti ruumiiden silm\u00e4t oli peitett\u00e4v\u00e4\njollain. Ajateltiin my\u00f6s esimerkiksi, ett\u00e4 veden l\u00e4helle hautaaminen\nneutraloisi pahuutta. El\u00e4vien kuolleiden tappaminen oli hieman hankalampaa ja\nsiihen tarvittiin voimaa. Kanerva huomautti oivallisesti, ett\u00e4 nuorten miesten\ntaistelu el\u00e4vi\u00e4 kuolleita vastaan voidaan n\u00e4hd\u00e4 initiaatioriittin\u00e4. Hyvin usein\nsaagoissa esiintyv\u00e4t sankarit olivat aviottomia, is\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tai muuten vaikeassa\nasemassa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n, ja el\u00e4vien kuolleiden tappaminen toimi n\u00e4in er\u00e4\u00e4nlaisena\nstatuksen kohottamisena.<\/p>\n\n\n\n<p>Islanti k\u00e4\u00e4ntyi kristinuskoon vuonna 1000 yleisk\u00e4r\u00e4jien\np\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4, mutta kuten esimerkiksi Suomessa, kansanusko eli rinta rinnan\nvirallisen uskonnon kanssa. Katoliset tahotkaan eiv\u00e4t kielt\u00e4neet sit\u00e4\nmahdollisuutta, etteiv\u00e4tk\u00f6 kuolleet voisi nousta haudoistaan. Gregorius Suuri\noli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi pyhimykset saattoivat nousta kuolleista, ja\nsaagoissa on joitain mainintoja pyhimysten tai pappien eloon her\u00e4\u00e4misest\u00e4. My\u00f6s\nhagiografioissa, jotka vaikuttivat Kanervan mukaan islantilaisiin saagoihin,\noli mainintoja kuolleista her\u00e4\u00e4miseen, joten el\u00e4v\u00e4t kuolleet eiv\u00e4t olleet\nt\u00e4ysin tuntemattomia eurooppalaisiin perinteisiink\u00e4\u00e4n. El\u00e4vien kuolleiden\nyhteydess\u00e4 Islannissa my\u00f6s puhuttiin mahdollisesta sielun saastumisesta tai\njopa riivauksesta, jotka lienev\u00e4t kristinuskon vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Luento oli varmasti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pintaraapaisu islantilaiseen saagakirjallisuuteen, mutta se avasi keskiaikaista kulttuuria alueelta, johon en ole aikaisemmin tutustunut muuten kuin mainintoina. Erityisen mielenkiintoiseksi koin kristinuskon ja alkuper\u00e4isuskon riste\u00e4miskohdat; olen tutustunut suhteellisen paljon hagiografioihin ja keskiaikaiseen kirkkoon, mutta pakanallisiksikin kutsutut uskomukset ovat j\u00e4\u00e4neet hyvin v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Uskoisin, ett\u00e4 luennon aihe saisi my\u00f6s historiaa v\u00e4hemm\u00e4n tuntevan ihmisen kiinnostumaan yleens\u00e4 hieman tuntemattomammasta aikakaudesta. Keskiaika n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ankarasti kaavoihin kangistuneen kristinuskon dominoimana, mutta t\u00e4m\u00e4 luento osoittaa ilman muuta sen, ett\u00e4 kyse on paljosta muustakin.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p><em>Petra Uusimaa on tieteiden ja aatteiden historian maisterivaiheen opiskelija Oulun yliopistosta. Uusimaa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 parhaillaan pro gradu -tutkielmaa keskiaikaisista naispyhimyksist\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Petra Uusimaa Syksyn pimeys ja synkkyys ovat jo pitk\u00e4\u00e4n merkinneet el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman v\u00e4lisen rajan h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4. Siksi Kirsi Kanervan luento el\u00e4vist\u00e4 kuolleista islantilaisissa saagoissa 22.10. Oulun p\u00e4\u00e4kirjastolla sattui otolliseen aikaan, vietet\u00e4\u00e4nh\u00e4n 2.11. pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Vaikka nykyisilt\u00e4\u00e4n pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4 on kristillinen juhla, on sen takana pitk\u00e4 kuoleman ja kuolleiden muistelun perinne, joka on l\u00e4sn\u00e4 viel\u00e4 nykyisess\u00e4 perinteess\u00e4kin. Kuten [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[8,81,40,42,19],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1385"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1385"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1385\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1471,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1385\/revisions\/1471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1385"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1385"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1385"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}