{"id":145,"date":"2015-07-03T17:42:15","date_gmt":"2015-07-03T14:42:15","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=145"},"modified":"2015-07-17T11:37:40","modified_gmt":"2015-07-17T08:37:40","slug":"raastuvassa-roomassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=145","title":{"rendered":"Raastuvassa Roomassa"},"content":{"rendered":"<p class=\"western\"><em>Olli Lampinen-Enqvist<\/em><\/p>\n<p class=\"western\">Glossa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuosittain viidest\u00e4 kahdeksaan kuukausiesitelm\u00e4\u00e4, joissa keskiajan asiantuntijat esittelev\u00e4t omaa tutkimustaan. Helmikuun esitelm\u00e4ss\u00e4 24.2. apulaisprofessori (Turun yliopisto, TUCEMEMS) <b>Kirsi Salonen<\/b> puhui keskiajalla Roomassa k\u00e4sitellyist\u00e4 ruotsalaisista oikeustapauksista. Sacra Romana Rota, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Audientia Causarum Sacri Palatii, toimi Rooman kaupungin ja hiippakunnan alueella ensimm\u00e4isen asteen kirkollisena tuomioistuimena, mutta erityisen t\u00e4rke\u00e4 oli sen rooli katolisen kirkon korkeimpana tuomioistuimena, jolle saattoi valittaa paikallistason (eli muiden hiippakuntien) p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 kautta l\u00e4ntisen kristikunnan. Periaatteessa Rotan tuomiovaltaan kuuluivat kirkkoa ja papistoa koskevat asiat, mutta se k\u00e4sitteli my\u00f6s muita paavin t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mi\u00e4 oikeusjuttuja. Tuomioistuin toimi 1200-luvulta l\u00e4htien ja sijaitsi paavin kuuriassa.<\/p>\n<p class=\"western\">Salonen on tutkinut Rotan oikeustapausten kulkua, kestoa ja m\u00e4\u00e4ri\u00e4 <i>Manualia Actorum<\/i> -sarjan pohjalta. Sen materiaali on fragmentaarista eik\u00e4 siit\u00e4 p\u00e4\u00e4se kiinni tapausten yksityiskohtiin. Lyhyet merkinn\u00e4t yksitt\u00e4isist\u00e4 k\u00e4sittelykerroista eiv\u00e4t aina kerro edes jutun molempia osapuolia tai aihetta. Usein p\u00e4\u00e4t\u00f6kset keskiaikaisen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan palautettiin jutun lopuksi riitelij\u00f6ille, eik\u00e4 Rotalla ollut kiinnostusta niiden arkistoimiseen. Luokiteltavissa olevien prosessien perusteella voidaan kuitenkin sanoa, ett\u00e4 niist\u00e4 noin kahdeksankymment\u00e4 prosenttia koski virkariitoja. Lis\u00e4ksi k\u00e4siteltiin omaisuus- (14%) ja avioliittokiistoja (1%). Muita sekalaisia prosessityyppej\u00e4 oli noin 5%. Kiinnostava l\u00f6yt\u00f6 on, ett\u00e4 suurin osa prosesseista oli volyymiltaan pieni\u00e4: noin seitsem\u00e4\u00e4kymment\u00e4 prosenttia tapauksista k\u00e4siteltiin alle kymmenen kertaa, yleens\u00e4 vain kerrasta kolmeen. Riitaa oli mahdoton ratkaista kanonisen lain puitteissa n\u00e4in nopeasti, eli lyhyet prosessit kertovat kesken j\u00e4tetyist\u00e4 k\u00e4sittelyist\u00e4. Ilmeisesti oikeusistuinta siis k\u00e4ytettiin omien etujen ajamiseen ja vastapuolen pelotteluun, mutta vaivalloisesta prosessista luovuttiin, jos se ei tuottanut toivottuja tuloksia tai asia ratkesi muuten. Salonen arvioi, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuurian koneiston voitelu tuli helposti my\u00f6s kalliiksi toiveikkaalle k\u00e4r\u00e4j\u00f6itsij\u00e4lle.<\/p>\n<p class=\"western\">Ruotsalaisia tapauksia k\u00e4sitellyss\u00e4 materiaalissa oli kaksitoista. Ne noudattavat yleist\u00e4 jakaumaa tapausten tyypeiss\u00e4 ja prosessien kestoissa, vaikka otos ei olekaan tilastollisesti edustava. Koko maa on melko hyvin edustettuna, mutta suuremmista hiippakunnista tapauksia on enemm\u00e4n. Esimerkki lyhyest\u00e4 prosessista on Turun tuomiorovastin virkaa koskeva merkint\u00e4. Se on p\u00e4iv\u00e4tty 2.3.1493, eik\u00e4 siin\u00e4 ole kantajan tai vastaajan nime\u00e4. Tapauksen kontekstia voi vain arvailla. Samoihin aikoihin oli meneill\u00e4\u00e4n kiista er\u00e4\u00e4n Petrus Benedictin virkanimityksest\u00e4, jonka seurauksena koko Turun tuomiokapituli oli julistettu kirkonkiroukseen. Salosen mukaan onkin mahdollista, ett\u00e4 joku kuuli asiasta ja halusi riitauttaa tuomiorovastin viran saadakseen sen itselleen. Kovin tosissaan t\u00e4t\u00e4 kesken j\u00e4\u00e4nytt\u00e4, vajaavaisesti dokumentoitua prosessia ei kuitenkaan k\u00e4yty.<\/p>\n<p class=\"western\">Pidemm\u00e4st\u00e4 prosessista esimerkkin\u00e4 on Myn\u00e4m\u00e4en virkakiista. Ensimm\u00e4inen maininta prosessista on p\u00e4iv\u00e4tty 9.3.1491 ja viimeinen 14.12 samana vuonna. Yhteens\u00e4 merkint\u00f6j\u00e4 on nelj\u00e4toista. Turun piispa Konrad Bitzin kuolema kes\u00e4ll\u00e4 1489 aiheutti virkaj\u00e4rjestelyj\u00e4 tuomiokapitulissa: Maunu S\u00e4rkilahdesta tuli uusi piispa, ja h\u00e4nen entiset virkansa vapautuivat. Tuomiorovastin viran sai Laurentius Suurp\u00e4\u00e4, mutta Myn\u00e4m\u00e4en seurakunta ja tuomiokirkon Pyh\u00e4n ruumiin prebenda j\u00e4iv\u00e4t vapaiksi. Saksalainen virkojenmets\u00e4st\u00e4j\u00e4 Henricus Meyer tarttui tilaisuuteen, mutta Turussa ei haluttu nimitt\u00e4\u00e4 Meyeria kumpaankaan virkaan. Meyerin torjumiselle oli muodollisia perusteita: Myn\u00e4m\u00e4ki oli regaalipit\u00e4j\u00e4, jossa nimitykset vaativat kuninkaan suostumuksen, eik\u00e4 Meyer t\u00e4ytt\u00e4nyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kielivaatimuksia. Pyh\u00e4n ruumiin prebendan perustamisasiakirjassa puolestaan vaadittiin viranhaltijalta l\u00e4sn\u00e4oloa.<\/p>\n<p class=\"western\">Meyer l\u00e4hetti paaville kaksi anomusta 1489 ja 1490, mutta virkanimitys torpattiin Turussa. Niinp\u00e4 Meyer k\u00e4ynnisti Rota-prosessin. Verrattain pitk\u00e4st\u00e4 k\u00e4sittelyst\u00e4 huolimatta prosessi j\u00e4i kesken. Vanha historiankirjoitus on pit\u00e4nyt Meyeria Myn\u00e4m\u00e4en kirkkoherrana, mutta t\u00e4st\u00e4 ei ole vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Seuraava tunnettu maininta virasta on kev\u00e4\u00e4lt\u00e4 1500. Siit\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 ennen virkaa nyt tavoittelevaa Hans Braskia sit\u00e4 piti hallussaan muuan uppsalalainen klerkki Henricus Suare ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen henkil\u00f6, jolta puuttui asianmukaiset pappisvihkimykset. Yhdeks\u00e4\u00e4n vuoteen tuskin j\u00e4i aikaa Henricus Meyerin kaudelle.<\/p>\n<p class=\"western\">Esitelm\u00e4st\u00e4 k\u00e4vi hyvin ilmi toisaalta Sacra Romana Rotan merkitys kansainv\u00e4lisen\u00e4 toimijana, johon niin ulkopuoliset virantavoittelijat kuin paikallisetkin saattoivat vedota voittaakseen hiippakuntatason vastustuksen, ja toisaalta paikallistoimijoiden suuri vaikutusvalta p\u00e4\u00e4t\u00f6sten lopullisessa toimeenpanossa; kesken j\u00e4tettyjen prosessien yleisyys kertonee osaltaan kantajien realismista sitke\u00e4n vastarinnan edess\u00e4.<\/p>\n<p class=\"western\"><b>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/b><\/p>\n<p>Kirsi Salonen: <em>Kirkollisen oikeudenk\u00e4yt\u00f6n p\u00e4\u00e4l\u00e4hteill\u00e4. Sacra Romana Rotan toiminta ja sen oikeudellinen tausta my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla ja uuden ajan alun taitteessa<\/em>. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 221. Suomen kirkkohistoriallinen seura 2012.<\/p>\n<p>[really_simple_share]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olli Lampinen-Enqvist Glossa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuosittain viidest\u00e4 kahdeksaan kuukausiesitelm\u00e4\u00e4, joissa keskiajan asiantuntijat esittelev\u00e4t omaa tutkimustaan. Helmikuun esitelm\u00e4ss\u00e4 24.2. apulaisprofessori (Turun yliopisto, TUCEMEMS) Kirsi Salonen puhui keskiajalla Roomassa k\u00e4sitellyist\u00e4 ruotsalaisista oikeustapauksista. Sacra Romana Rota, viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Audientia Causarum Sacri Palatii, toimi Rooman kaupungin ja hiippakunnan alueella ensimm\u00e4isen asteen kirkollisena tuomioistuimena, mutta erityisen t\u00e4rke\u00e4 oli sen rooli katolisen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/145"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=145"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/145\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":193,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/145\/revisions\/193"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=145"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=145"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=145"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}