{"id":1470,"date":"2020-01-30T15:03:30","date_gmt":"2020-01-30T13:03:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1470"},"modified":"2020-01-31T13:32:41","modified_gmt":"2020-01-31T11:32:41","slug":"ihminen-ja-ymparisto-keskiajan-italiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1470","title":{"rendered":"Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6 keskiajan Italiassa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6historia on viime vuosikymmenin\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nyt paljon kiinnostusta. Ilmasto, sen muutokset ja vaikutukset ihmisyhteis\u00f6ihin on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ajankohtainen aihe, joka osaltaan inspiroi tutustumaan luonnon ja ihmisten vuorovaikutussuhteisiin my\u00f6s menneisyydess\u00e4. Glossan ja SCISMA-projektin<\/a> j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4illassa 11.12.2019 perehdyttiin keskiajan Italian ymp\u00e4rist\u00f6historiaan Suomessa vierailleen tutkija Edward M. Schoolman<\/strong>in \u201dTransforming the Italian Landscape in the Middle Ages: Humans, Climate, and Crisis\u201d<\/strong> -esitelm\u00e4n kautta.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastohistorian isoista linjoista ymp\u00e4rist\u00f6historiaan<\/h3>\n\n\n\n

Keskiajan\nilmastohistoria jaetaan kolmeen aikakauteen. My\u00f6h\u00e4isantiikin pieni j\u00e4\u00e4kausi<\/strong>\nalkoi tulivuorenpurkauksesta 536 ja jatkui noin 660-luvulle asti. Ilmasto\nkylmeni rajusti; 540-luku oli kylmin vuosikymmen reilusti yli kahteentuhanteen\nvuoteen. 950-luvulla alkoi ns. keskiajan l\u00e4mmin kausi<\/strong>, joka jatkui\n1200-luvun puoliv\u00e4liin saakka. Noin 1270-1350-luvuilta eteenp\u00e4in ilmasto-olot\ntaas kylmeniv\u00e4t, mist\u00e4 alkoi 1850-luvulle asti kest\u00e4nyt pieni j\u00e4\u00e4kausi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetty esimerkkikuvaaja: my\u00f6h\u00e4isantiikin pienen j\u00e4\u00e4kauden l\u00e4hteet kartalla (B\u00fcntgen\/Myglan\/Kirdyanov 2016<\/a>).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Menneist\u00e4\nilmastonmuutoksista voidaan saada tietoa erilaisista l\u00e4hteist\u00e4, kuten tutkimalla\nj\u00e4\u00e4kairausn\u00e4ytteit\u00e4, puiden vuosirenkaita tai tippukivien kiviainesta. Ilmaston\nkeskeisimm\u00e4t muuttujat ovat l\u00e4mp\u00f6tilan ja sadem\u00e4\u00e4rien vaihtelut: Euroopassa\nilmasto on yleens\u00e4 vaihdellut kylm\u00e4n ja kostean tai kuuman ja kuivan v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastohistoriassa\nollaan tyypillisesti kiinnostuneita suurista alueista \u2013 mantereista tai koko\nmaapallosta \u2013 ja keskiarvoista. Mittauksia ker\u00e4t\u00e4\u00e4n laajalti ymp\u00e4ri maailmaa ja\ntuloksista pyrit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n kokonaiskuva ilmaston tilasta eri aikoina.<\/p>\n\n\n\n

Mutta miten muutokset\nilmastossa ovat vaikuttaneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n? Miten eri ekosysteemit\novat historian saatossa muuttuneet? Millaisia vuorovaikutuksia ihmisten ja\nymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 menneisyydest\u00e4 l\u00f6ytyy? Vahvimmat vastaukset n\u00e4ihin\nkysymyksiin l\u00f6ytyv\u00e4t Schoolmanin mukaan paikalliselta tasolta. Siin\u00e4 miss\u00e4 ilmastohistoria<\/strong>\nkeskittyy kokonaiskuvaan, pureutuu ymp\u00e4rist\u00f6historia<\/strong> tietyn alueen\nymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin. Keskiajalla ihminen ei juuri vaikuttanut ilmastoon,\nmutta ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n k\u00e4denj\u00e4lki n\u00e4kyy.<\/p>\n\n\n\n

Schoolman tutkimusryhmineen tutki kahden Keski- ja Etel\u00e4-Italian j\u00e4rven l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 luonnontieteellisi\u00e4 ett\u00e4 historiallisia menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Molemmilta alueilta on s\u00e4ilynyt jonkin verran kirjoitettuja l\u00e4hteit\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi tutkittiin j\u00e4rvenpohjan\u00e4ytteit\u00e4. J\u00e4rvenpohjan kerroksiin j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 siitep\u00f6ly\u00e4 analysoimalla on mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 sen ymp\u00e4rist\u00f6n kasvisto eri vuosikymmenin\u00e4. N\u00e4ytteet paljastivat suuria ja v\u00e4lill\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 muutoksia, joissa ihmisen toiminta oli keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ihminen muokkaa maisemia<\/h3>\n\n\n\n

500-luvun loppu ja 600-luvun alku oli Euroopassa ilmaston puolesta kylm\u00e4\u00e4 ja karua aikaa. Italiassa n\u00e4htiin rajuja tulvia, jotka muuttivat jokien kulkua ja soistivat alueita. Samalla k\u00e4rsittiin sodista ja ruttoepidemioista. Yleiskuva aikakaudesta j\u00e4\u00e4 herk\u00e4sti synk\u00e4ksi, ja mielikuvaa perin pohjin kriisiytyneest\u00e4 Italiasta vahvistaa esimerkiksi Gregorius Suuren kuvaus kaupunkien ja maaseudun autioitumisesta lombardien tultua Italiaan 500-luvun lopussa (Dialogit<\/em> 3.38).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sikoja tammimets\u00e4ss\u00e4. Flaamilaisesta 1500-luvun k\u00e4sikirjoituksesta<\/a> (yksityiskohta).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Schoolmanin tutkimusryhm\u00e4n tarkastelemista keski-italialaisen Lago Lungo -j\u00e4rven pohjakerrosten siitep\u00f6lypitoisuuksista heijastuu kuitenkin toisenlainen tarina. Vaikka sateisen ilmaston olisi pit\u00e4nyt suosia puiden kasvua, j\u00e4rve\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6inyt mets\u00e4 harveni ja yksipuolistui 570-luvulta eteenp\u00e4in. Mets\u00e4ss\u00e4 alkoi kasvaa l\u00e4hinn\u00e4 tammia. Samalla j\u00e4rvenpohjan\u00e4ytteisiin ilmaantuu merkkej\u00e4 kotiel\u00e4inten tulosta alueelle (el\u00e4inten j\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4n sienen iti\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4rvenpohjaan siitep\u00f6lyn tavoin).<\/p>\n\n\n\n

Muutos Lago\nLungon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on selitett\u00e4viss\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 alueelle muuttaneet ihmiset\nmuokkasivat maisemaa omiin tarpeisiinsa. Metsist\u00e4 hakattiin puuta, mutta tammet\nj\u00e4tettiin kasvamaan. Niist\u00e4 saatettiin tehd\u00e4 vesakoita, mink\u00e4 lis\u00e4ksi\ntammimets\u00e4 oli suotuisa ymp\u00e4rist\u00f6 karjan (t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa todenn\u00e4k\u00f6isesti\nsikojen) mets\u00e4laidunnukselle. Historiallisista l\u00e4hteist\u00e4 l\u00f6ytyykin lombardien\ntulon j\u00e4lkeen merkkej\u00e4 sikojen ja niiden paimennuksen merkityksen kasvusta.<\/p>\n\n\n\n

Ihminen muovasi\nmy\u00f6s Etel\u00e4-Italian Lago del Pescen ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 muutama vuosisata my\u00f6hemmin.\n900-luvun j\u00e4rvenpohjakerroksista l\u00f6ytyy mm. tuhkaa ja Sporormiella-<\/em>iti\u00f6it\u00e4,\njotka ovat merkkej\u00e4 laidunmaiden raivaamisesta ja karjael\u00e4inkannan kasvusta.\nSamalla ilmasto alkoi l\u00e4mmet\u00e4. 1000-luvulla j\u00e4rven ymp\u00e4rill\u00e4 alkoi yht\u00e4kki\u00e4\nkasvaa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 havupuuta ja merkit karjasta katoavat. L\u00e4mmin ja kuiva\nilmasto ei luonnostaan lis\u00e4isi puiden kasvua, mutta t\u00e4st\u00e4 huolimatta j\u00e4rven\nymp\u00e4rille kasvoi yll\u00e4tt\u00e4en yhden havupuulajin, saksanpihdan, dominoima mets\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lago del Pescen alue tuli 1000-luvulla enemm\u00e4n paikallisen luostarin ja alueella valloituksia tehneen normannieliitin hallinnan alle. Samalla 1050-luvulta eteenp\u00e4in Italiassa k\u00e4ynnistyi vilkkaan rakentamisen aikakausi ja puun kysynt\u00e4 kasvoi. Saksanpihta oli erityisen sopiva materiaali niin talojen kuin laivojen rakentamiseen, ja aikakauden normannirakennukset olikin rakennettu l\u00e4hes yksinomaan saksanpihdasta. Lago del Pescen laidunmaat korvannut mets\u00e4 toimi siis kaikesta p\u00e4\u00e4tellen talousmets\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutoksen seuraukset<\/h3>\n\n\n\n

1200-luvun lopulla ilmasto alkoi muuttua kylmemm\u00e4ksi ja ep\u00e4vakaammaksi, ja 1300-luvulla n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4t ja Musta Surma aiheuttivat kautta Euroopan ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n v\u00e4est\u00f6kadon. V\u00e4est\u00f6n harvetessa osia Italian maaseudusta autioitui. Ihmiset vet\u00e4ytyiv\u00e4t Lago Lungon tammi- ja Lago del Pescen havumets\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisten l\u00e4ht\u00f6 n\u00e4kyy j\u00e4rvenpohjan\u00e4ytteiss\u00e4 pienell\u00e4 viiveell\u00e4. Ajan my\u00f6t\u00e4 maisemat alkoivat villiinty\u00e4. Lago Lungossa t\u00e4m\u00e4 tarkoitti ensin uusien tammilajien, sitten kokonaan uusien puulajien ilmestymist\u00e4. Merkit kotiel\u00e4imist\u00e4 katoavat j\u00e4rvenpohjan\u00e4ytteist\u00e4. My\u00f6s Lago del Pescen talousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut havumets\u00e4 villiintyi ja saksanpihdan rinnalle alkoi kasvaa lukuisia kilpailevia lajeja.<\/p>\n\n\n\n

Poikkitieteellisen tutkimuksen anti<\/h3>\n\n\n\n

Schoolmanin tutkimusryhm\u00e4 koostui yhdest\u00e4 historioitsijasta (Schoolman) sek\u00e4 kahdesta paleoekologian asiantuntijasta (Scott Mensing ja Gianluca Piovesan). Poikkitieteellisen tutkimuksen haasteita ovat Schoolmanin mukaan erityisesti kommunikointi, sill\u00e4 menetelm\u00e4t, k\u00e4sitteet ja suhtautuminen l\u00e4hteisiin poikkeavat paljon tieteenalojen v\u00e4lill\u00e4. Yhteisty\u00f6 on kuitenkin palkitsevaa, kun eri alojen asiantuntijoiden osaaminen yhdistet\u00e4\u00e4n. Historioitsijana Schoolman oli luonnontieteellisten tulosten tulkinnassa keskeisess\u00e4 roolissa. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli huomioida historiallinen konteksti monine eri tasoineen: poliittiset, taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekij\u00e4t oli tunnettava, jotta v\u00e4ltytt\u00e4isiin yksinkertaistavilta selityksilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvaaja ei selit\u00e4 itse itse\u00e4\u00e4n, vaan vaatii kontekstia ja tulkintaa. Yll\u00e4 kuvattu Lago Lungon j\u00e4rvenpohjan\u00e4ytteiden analyysin tuloksia 600 eKr – 2000 jKr (Mensing\/Schoolman et al. 2018<\/a>).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Schoolman\npainotti, ett\u00e4 nimenomaan rajattuja, paikallisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tutkimalla voimme\nn\u00e4hd\u00e4, miten ihmiset ja ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttivat keskiajalla toisiinsa. Ihmiset olivat\nriippuvaisia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta eiv\u00e4t t\u00e4ysin sen armoilla, vaan muokkasivat\nsit\u00e4 aktiivisesti. Jopa 1200-1300-luvun ilmastonmuutoksen ja epidemioiden\nvaikutukset vaihtelivat paikasta ja ihmisten sopeutumistavoista riippuen.\nSeuraavassa projektissa Schoolman kertoi haluavansa tutkia Luccan aluetta,\nmiss\u00e4 tapahtui 1300-luvulla merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia mutta ei autioitumista. Kyseiselt\u00e4\nalueelta on j\u00e4rvenpohjan\u00e4ytteiden lis\u00e4ksi runsaasti historiallisia l\u00e4hteit\u00e4,\nmik\u00e4 tekee siit\u00e4 erityisen lupaavan ymp\u00e4rist\u00f6historian tutkimuskohteen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/h3>\n\n\n\n

A. Mensing, E. M. Schoolman, et al. \u201cHistorical ecology\nreveals landscape transformation coincident with cultural development in\ncentral Italy since the Roman Period.\u201d Scientific Reports<\/em> 8 (2018):\n2138. (Open access: https:\/\/search.proquest.com\/docview\/1993382139<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

M. Schoolman, S. Mensing, and G. Piovesan. \u201cFrom the Late\nMedieval to Early Modern in the Rieti Basin (AD 1325-1601): Paleoecological and\nHistorical Approaches to a Landscape in Transition.\u201d Historical Geography<\/em>\n46 (2018), 103-128.<\/p>\n\n\n\n

M. Schoolman, S. Mensing, and G. Piovesan. \u201cLand Use and the Human Impact on the Environment in Medieval Italy.\u201d Journal of Interdisciplinary History<\/em> 39 (2019), 419-444.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Anita Geritz on historian opiskelija Helsingin yliopistosta. H\u00e4n tekee pro gradu -tutkielmaa 1500-luvulla englanniksi k\u00e4\u00e4nnetyist\u00e4 ennemerkkikokoelmista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6historia on viime vuosikymmenin\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nyt paljon kiinnostusta. Ilmasto, sen muutokset ja vaikutukset ihmisyhteis\u00f6ihin on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ajankohtainen aihe, joka osaltaan inspiroi tutustumaan luonnon ja ihmisten vuorovaikutussuhteisiin my\u00f6s menneisyydess\u00e4. Glossan ja SCISMA-projektin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4illassa 11.12.2019 perehdyttiin keskiajan Italian ymp\u00e4rist\u00f6historiaan Suomessa vierailleen tutkija Edward M. Schoolmanin \u201dTransforming the Italian Landscape in the Middle Ages: Humans, Climate, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[51,95,96,99,98,97],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1470"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1470"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1502,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions\/1502"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}