{"id":1587,"date":"2020-04-08T16:32:55","date_gmt":"2020-04-08T13:32:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1587"},"modified":"2020-04-08T16:33:00","modified_gmt":"2020-04-08T13:33:00","slug":"paasto-tiena-ykseyteen-jeesuksen-kanssa-naismystikoiden-askeesi-myohaiskeskiajalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1587","title":{"rendered":"Paasto tien\u00e4 ykseyteen Jeesuksen kanssa \u2013 naismystikoiden askeesi my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla"},"content":{"rendered":"\n

Petra Uusimaa<\/em><\/p>\n\n\n\n

”Fasting was flight not from but into\nphysicality”, kirjoittaa Caroline Walker Bynum<\/strong> teoksessaan Holy\nFeast and Holy Fast <\/em>(1987). Keskiaika oli\nkehollisuuden aikaa, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samalla tavoin kuin yleens\u00e4\nkuvitellaan. Yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 keskiaikaisen uskonnon pilarina oli\npaastoaminen. Sit\u00e4 on yleens\u00e4 pidetty kehon rankaisuna, mutta Walker Bynum\nkorostaa teoksessaan, ett\u00e4 se oli itseasiassa\nfyysisyyden ja kehon materialisointia, ei sen rankaisua.<\/p>\n\n\n\n

Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4\nkehollisuuden ja paastoamisen korostaminen keskiaikaisten naispyhimysten\nkohdalla on hyvin tavallista. Paastoaminen ja ehtoolliselle omistautuminen\n(eucharistic devotion) olivat erityisen keskeisi\u00e4 mystikkonaisten kohdalla;\nn\u00e4ist\u00e4 naisista maalattiin itse\u00e4\u00e4n rankaisevia ja n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4vi\u00e4 mystikoita, joiden\nmaine vaihteli aina v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretyst\u00e4 jumalanpalvojasta hereetikkoon. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4rsimys, sek\u00e4 fyysisen\u00e4\nett\u00e4 henkisen\u00e4 tilana, korostuivat sek\u00e4 naisten pyhimyskuvassa ett\u00e4 heid\u00e4n\nomissa kirjoituksissaan. K\u00e4rsimyksest\u00e4 tuli keskiaikaisessa mystiikassa jotain\naivan uutta. K\u00e4rsimys oli naisille imitatio Christi<\/em>, Kristuksen kivun\ntoistamista ja tavoittelua, jonka kautta he saivatyhteyden\nJeesukseen. Yhteys Jeesukseen ja k\u00e4rsiminen h\u00e4nen kauttaan n\u00e4kyi naisten\nteksteiss\u00e4 ja n\u00e4yiss\u00e4 hyvin seksuaalisesti latautuneena kuvastona ja\nsanavalintoina. seksuaalisesti latautunutta heid\u00e4n.  Erityisen tyypillist\u00e4 oli sy\u00f6misen kuvaaminen seksuaalisena\naktina; Jeesuksen ruumiista tuli kirjaimellisesti jotain, joka sy\u00f6tiin ja\notettiin osaksi omaa kehoa.<\/p>\n\n\n\n

Miksi juuri naiset paastosivat?<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\/
Hildegard Bingenil\u00e4inen
nunnien kanssa. (L\u00e4hde<\/a>)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hagiografioiden perusteella on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paastoaminen, ehtoolliselle omistautuminen ja askeesi 1200-luvulta l\u00e4htien alkoivat olla keskeinen osa naispyhimysten tarinoita. Ennen t\u00e4t\u00e4 mystiikka ja askeesi oli pienen, rajoittuneen eliitin liike, joka rajasi pois sek\u00e4 tavalliset ihmiset ett\u00e4 naiset. Naispyhimysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi my\u00f6s kasvaa my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla, vaikka he aina s\u00e4ilyiv\u00e4tkin v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 miesten keskuudessa. Miksi naiset k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t sitten yh\u00e4 useammin mystiikan puoleen? Koska hengelliset uudistusliikkeet\u00a0, sek\u00e4 hereettiset ett\u00e4 kirkon hyv\u00e4ksym\u00e4t, antoivat uudenlaisia tiloja ja mahdollisuuksia toimia. Mystikkonaiset saattoivat parhaimmassa tapauksessa tehd\u00e4 uraa saarnaajina; hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimii Hildegard Bingenil\u00e4inen<\/strong> (1098-1179), joka saarnasi mystisist\u00e4 n\u00e4yist\u00e4\u00e4n sukupuolestaan huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

Mutta miksi juuri naispyhimyksiin alettiin liitt\u00e4\u00e4 ankara paastoaminen? Walker Bynum mainitsee vaihtoehdoksi yksinkertaisesti sen, ett\u00e4 ruoka oli yleens\u00e4 yksi ainoista asioista, joista naisilla oli oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. Vaimot olivat talouksissa ne, jotka valmistivat ruuan aviomiehelleen; t\u00e4ll\u00f6in ruoan kautta naisen oli helppo, jopa ainoa reagoida ja osoittaa mielt\u00e4\u00e4n. Olisi anakronista v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurin osa keskiajan pyhimyksist\u00e4 olisi anorektikkoja, mutta selv\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 jossain mieless\u00e4 ruoan sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen oli miehisen vallan, oli kyseess\u00e4 sitten is\u00e4 tai aviomies, torjumista. Paastoaminen my\u00f6s alkoi usean naispyhimyksen kohdalla jo varhaisessa vaiheessa, yleens\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun yhteis\u00f6 alkoi pit\u00e4\u00e4 heit\u00e4 valmiina avioitumaan. <\/p>\n\n\n\n

Yhteys Jeesukseen muodostuu ehtoollisella<\/h2>\n\n\n\n

Pohjimmiltaan\nmy\u00f6h\u00e4iskeskiajan paastoaminen oli kuitenkin Kristuksen k\u00e4rsimyksen tavoittelua\nsek\u00e4 ehtoolliselle omistautumista. Hagiografioita tutkiessa monet tutkijat ovat\ntulleet siihen tulokseen, ett\u00e4 ehtoollisn\u00e4kyj\u00e4 ilmenee l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n\nnaispyhimysten el\u00e4m\u00e4kerroissa. Ehtoollinen olikin keskeisess\u00e4 osassa\nnaispyhimyksien uskossa. He kehittiv\u00e4t aivan omanlaisen kielen kuvaamaan\nsy\u00f6mist\u00e4; ehtoollisleiv\u00e4n ja -viinin maistaminen oli kuin seksuaalinen akti\nitse Kristuksen kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Jeesuksen keho n\u00e4ytt\u00e4ytyi\nnaisille kirjaimellisesti ruokana, ja t\u00e4m\u00e4n takia ehtoolliselle omistautuminen\noli tyypillinen tapa paastota my\u00f6h\u00e4iskeskiajan naispyhimyksille. Ruoka, jonka\nnaiset saivat Jeesuksesta, oli ainoa ruoka, joka lopulta en\u00e4\u00e4 tyydytti.\nMystikoiden halu yhteyteen Jeesuksen kanssa n\u00e4ytt\u00e4ytyy sek\u00e4 fyysisen\u00e4 ett\u00e4\nhenkisen\u00e4 k\u00e4rsimyksen\u00e4; mik\u00e4\u00e4n muu ruoka ja yhteys maailmassa ei en\u00e4\u00e4 kelpaa,\nkun yhteys Jumalaan on saatu kerran. Pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa korostuukin kaipuu\nyhteyteen Jeesukseen. <\/p>\n\n\n\n

Naispyhimykset muuttuvat n\u00e4yiss\u00e4\u00e4n\nkirjaimellisesti Jeesuksen morsiamiksi, joiden ainoa tavoite el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on p\u00e4\u00e4st\u00e4\nlopulliseen yhteyteen Jeesuksen kanssa. Pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa naisen kuolema\nyleens\u00e4 kuvataan viimeisen\u00e4, lopullisena ja ikuisena syleilyn\u00e4 Jeesuksen\nkanssa. Beatrijs van\nNazareth<\/strong> (1200-1268) kuvaa\nkuolemaa kirjoituksessaan Seven Manners of Holy Love<\/em> seuraavasti: \u201dThere\nthe soul is united to its bridegroom, and is wholly made one spirit with him in\ninseparable faithfulness and eternal love.\u201d Kuoleman j\u00e4lkeinen el\u00e4m\u00e4\nJeesuksen kanssa on pitk\u00e4n, kivisen tien p\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota tavoitellaan koko el\u00e4m\u00e4n\najan.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4 anoreksia<\/h2>\n\n\n\n

Rudolph M. Bell<\/strong> teoksessaan Holy Anorexia<\/em> (1987) kuvaa my\u00f6h\u00e4iskeskiajan naispyhimyksi\u00e4 pyhin\u00e4 anorektikkoina, er\u00e4\u00e4nlaisena prototyyppin\u00e4 1800-luvulta alkaneesta sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6oireluista. On kuitenkin anakronistista yhdist\u00e4\u00e4 kaksi t\u00e4ysin toisistaan erilaista ilmi\u00f6t\u00e4 toisiinsa. Kuten Walker Bynum osoittaa, askeesi ei monestikaan ollut sin\u00e4ns\u00e4 kehonsa rankaisua, vaan kyseess\u00e4 oli uskonnollinen akti, jolla haluttiin kokea l\u00e4heisyytt\u00e4 Jeesuksen kanssa. Askeesi ja itsens\u00e4 kuihduttaminen eiv\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4neet nyky-yhteiskunnan laihuuskultin tyyppist\u00e4 ideaalia, vaan se oli tapa harjoittaa uskontoa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Bell pyrkii osoittamaan\npsykoanalyysin keinoin, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 nykyajan anorektikot, my\u00f6s\nkeskiaikaiset naispyhimykset haluavat vastata patriarkaaliseen yhteiskuntaan ja\nh\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n naiseuden piirteet. Walker Bynum ei suoraan kiell\u00e4, etteik\u00f6\naskeesi varhaisessa aikuisuudessa olisi reagointia kehon naiseuden piirteisiin tai\nl\u00e4hestyv\u00e4\u00e4n avioliittoon, sill\u00e4 isien ja aviomiesten paine oli suuri, kun nuori\nnainen olisi halunnut pyhitt\u00e4\u00e4 kehonsa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jeesukselle. Kyse oli\nenemm\u00e4nkin siit\u00e4, millaisena naiseus ja naisen keho n\u00e4htiin keskiaikaisin\nsilmin, sill\u00e4 naiseus miellettiin aina mieheytt\u00e4 heikompana ja syntisemp\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jo keskiajalla tiedostettiin, ett\u00e4 paastoaminen muokkaa ihmisen kehoa ja mielt\u00e4.\u00a0Paastoaminen ik\u00e4\u00e4n kuin puhdisti mielen paletin; turhat ajatukset katosivat ja paaston aikana mieli kiinnittyi Jumalaan. Pseudo-Athanasius<\/strong>, Alexandrian piispa 300-luvulla, ajatteli, ett\u00e4 paastoaminen kirjaimellisesti puhdistaa mielen ja syd\u00e4men, sek\u00e4 poistaa sairaudet ja ep\u00e4puhtaat ajatukset. Aliravitsemuksella on todistettavasti vaikutusta seksuaalisten halujen katoamiseen; keskiajalla t\u00e4m\u00e4 yhteys varmasti tunnistettiin ja k\u00e4ytettiin hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Noitia vai kapinallisia?<\/h2>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4inen paastoaminen\nnaisten kohdalla n\u00e4htiin usein kuitenkin kielteisen\u00e4. Monen nuoren naisen\npaastoaminen ja itsens\u00e4 satuttaminen yritettiin tukahduttaa, sill\u00e4 ne veiv\u00e4t\nnaiset usein fyysisesti heikkoon kuntoon ja vaikuttivat mahdollisesti koko\nel\u00e4m\u00e4n ajan. Sairaus olikin keskeinen osa naismystikoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"C6653-02
Naisia ehtoollisella. (L\u00e4hde<\/a>)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Jossain tapauksissa\nnaismystikoita pidettiin hereetikkoina ja noitina pyhimysten sijasta. Naisten\nvalta uskonnollisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 n\u00e4htiin vaarallisena, erityisesti kun valta\nrakentui mystisten n\u00e4kyjen varaan. Naisten uskon toivottiin ilmenev\u00e4n\nhyv\u00e4ntekev\u00e4isyyten\u00e4 ja muiden auttamisena; t\u00e4t\u00e4 paastoaminen my\u00f6s monesti oli,\nsill\u00e4 sy\u00f6m\u00e4t\u00f6n ruoka lahjoitettiin niille, jotka sit\u00e4 tarvitsivat. Kun nainen\ntaas sai liikaa huomiota ja valtaa mystiikallaan ja askeesillaan, saattoivat he\nn\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 uhkana.<\/p>\n\n\n\n

Naisten t\u00e4ytyi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia kanavia\u00a0ja tapoja kuvata uskoansa, sill\u00e4 kirkon \u00e4\u00e4nen\u00e4 toimivat aina miehet. 1100- ja 1200-luvuilla erilaisiin harhaopillisiin ja maallikkoliikkeisiin liittyi lis\u00e4\u00e4ntyviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin naisia. Siksi my\u00f6h\u00e4iskeskiajan mystiset tekstit ovatkin niin omaleimaisia. Mystinen kirjallisuus my\u00f6h\u00e4iskeskiajalta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mielenkiintoista luettavaa, sill\u00e4 se osoittaa, kuinka kekseli\u00e4\u00e4sti naiset ovat pystyneet l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman kielens\u00e4 ilmaisemaan juuri heille tyypillist\u00e4 uskoa. My\u00f6s paastoaminen toimi juuri naisille erityisen\u00e4 kanavana. Ruuasta kielt\u00e4ytyminen oli my\u00f6s miesten vallasta kielt\u00e4ytymist\u00e4, sill\u00e4 mies, oli kyse sitten aviomiehest\u00e4, is\u00e4st\u00e4 tai kirkon auktoriteetista, toi ruuan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Paastoaminen oli siis samaan aikaan sek\u00e4 reaktio ett\u00e4 tapa palvella Jumalaa. Naispyhimysten hagiografioissa k\u00e4rsimys ja askeesi ylikorostuvat miehiin verrattuna, mutta syyn\u00e4 saattaa olla se, ett\u00e4 niit\u00e4 korostettiin naisten kohdalla. Keskeist\u00e4 keskiaikaisessa askeesissa on kuitenkin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n systemaattista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 syntist\u00e4 kehoa kohtaan. Naisten keho ja seksuaalisuus n\u00e4htiin miest\u00e4 syntisemp\u00e4n\u00e4, mutta askeesissa kyse oli enemm\u00e4n Jeesuksen ristink\u00e4rsimyksen imitoinnista; olla Jeesus oli olla inhimillinen k\u00e4rsij\u00e4, mutta my\u00f6s jotain enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

* * * <\/p>\n\n\n\n

Petra Uusimaa on tieteiden ja aatteiden historian maisterivaiheen opiskelija Oulun yliopistosta. Uusimaa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 parhaillaan pro gradu -tutkielmaa keskiaikaisista naispyhimyksist\u00e4. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Petra Uusimaa ”Fasting was flight not from but into physicality”, kirjoittaa Caroline Walker Bynum teoksessaan Holy Feast and Holy Fast (1987). Keskiaika oli kehollisuuden aikaa, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samalla tavoin kuin yleens\u00e4 kuvitellaan. Yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 keskiaikaisen uskonnon pilarina oli paastoaminen. Sit\u00e4 on yleens\u00e4 pidetty kehon rankaisuna, mutta Walker Bynum korostaa teoksessaan, ett\u00e4 se oli itseasiassa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[30],"tags":[121,118,119,109,103,120,47],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1587"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1587"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1603,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1587\/revisions\/1603"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1587"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1587"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}