{"id":1614,"date":"2020-05-26T12:35:29","date_gmt":"2020-05-26T09:35:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1614"},"modified":"2020-05-27T09:07:17","modified_gmt":"2020-05-27T06:07:17","slug":"keskiaika-aiheiset-nettisivustot-esittelyssa-osa-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1614","title":{"rendered":"Keskiaika-aiheiset nettisivustot esittelyss\u00e4, osa 1"},"content":{"rendered":"\n

Anita Geritz, Karolina Kouvola, Sanna Supponen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Keskiajasta kiinnostuneelle internet tarjoaa loppumattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n luettavaa \u2013 silti aina sen l\u00f6yt\u00e4minen ei tunnu helpolta. T\u00e4ss\u00e4 juttusarjassa Glossan tiedotustiimi esittelee keskiaikaa k\u00e4sittelevi\u00e4 blogeja, sosiaalisen median tilej\u00e4 ja muita sivustoja. Alle olemme ker\u00e4nneet tutkijoiden blogeja ja poimineet kustakin esimerkkej\u00e4 kirjoituksista, joista sivustoon tutustumisen voi aloittaa. <\/p>\n\n\n\n

Reima V\u00e4lim\u00e4en blogi<\/h3>\n\n\n\n

FT Reima V\u00e4lim\u00e4ki, kulttuurihistorian tutkija (Turun yliopisto)
https:\/\/reimavalimaki.com\/blogi\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Reima V\u00e4lim\u00e4en blogista l\u00f6ytyy pohdintoja ajankohtaisaiheista keskiajan kulttuurihistorioitsijan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja katsauksia keskiajan el\u00e4m\u00e4n yksityiskohtiin l\u00e4hteiden valossa. Tuoreiden kirjoitusten joukosta l\u00f6ytyy esimerkiksi V\u00e4lim\u00e4en ajatuksia epidemioista ja niiden vaikutuksista nyt ja keskiajalla: Koronavirus, musta surma ja reaktioita tuntemattomaan sairauteen<\/em>.<\/a> ”Menneiden el\u00e4mien sirpaleita” puolestaan k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 inkvisitiol\u00e4hteist\u00e4 nousevassa kirjoituksessa: Inkvisitio ja is\u00e4, joka kantoi lapsensa kotiin<\/em><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Mullan alta \u2013 Arkeologin tarinoita maan povesta jo vuodesta 2009<\/h3>\n\n\n\n

FM Ilari Aalto, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija (Turun yliopisto)
http:\/\/mullanalta.blogspot.com\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aallon blogi on jo yli kymmenen vuoden ajan perehdytt\u00e4nyt lukijoita arkeologian saloihin ja iloihin. Kertomuksia ja kuvia arkeologisista kaivauksista l\u00f6ytyy koottuna t\u00e4\u00e4lt\u00e4: kaivauskertomukset<\/a>. Tutustumisen keskiajan el\u00e4m\u00e4\u00e4n arkeologin silmin voi aloittaa esimerkiksi keskiajan Turun kaduille johdattavasta juttusarjasta<\/a> tai lukemalla, miten keskiajan suomalainen asui<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Maisteri Andreaksen mietteet<\/strong>
https:\/\/maisterinmietteet.com\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ilari Aallon k\u00e4sialaa on my\u00f6s keskiaikaa ja sen el\u00e4v\u00f6ityst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 De proprietatibus rerum -sivusto ja blogi, jossa tutustutaan keskiajan oppineeseen kulttuuriin, erityisesti l\u00e4\u00e4ketieteeseen ja kirjallisuuteen Suomessa. Blogin viimeisimm\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa Aalto kertoo keskiaikaisen dominikaanimunkin rooliin asettumisesta osana keskiajan el\u00e4v\u00f6itystapahtumaa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Studia dimicatoria \u2013 Antti Ij\u00e4ksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen vaiheita<\/h3>\n\n\n\n

FM Antti Ij\u00e4s, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija (Helsingin yliopisto)
https:\/\/blogs.helsinki.fi\/aijas\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Antti Ij\u00e4s ty\u00f6st\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa 1300-luvulla kirjoitetusta vanhimmasta tunnetusta kamppailukirjasta. Blogissa perehdyt\u00e4\u00e4n monipuolisesti keskiaikaisiin miekkailu- ja kamppailukirjoihin niin kielen kuin kuvituksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vuodesta 2017 asti aktiivinen, viime kuukausina tihe\u00e4\u00e4n p\u00e4ivittyv\u00e4 blogi tarjoaa runsaasti lukemista aiheesta kiinnostuneelle. <\/p>\n\n\n\n

Blogiin tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi kirjoituksesta Voiko kirjoista oppia?<\/em><\/a>. Latinankielisi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4<\/em><\/a> esittelee joukon latinankielisi\u00e4 miekkailuoppaita. N\u00e4iss\u00e4 kirjoissa kuvituksella oli keskeinen sija \u2013 kamppailukirjojen kuvista voi lukea esimerkiksi kirjoituksissa Kun kuva on pieless\u00e4<\/a><\/em>, Kuvituksesta<\/a><\/em> ja Kuvasarjojen typologiaa<\/a><\/em>. Esimerkkin\u00e4 suomalaisten tutkijoiden blogien v\u00e4lisest\u00e4 vuoropuhelusta toimii Ij\u00e4ksen kommentti Ilari Aallon kirjoitukseen keskiaikaisista k\u00e4sikranaateista<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Alphabetum – Keskiaikaisten hakuteosten \u00e4\u00e4rell\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

FM Sanna Supponen, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija (Helsingin yliopisto)
https:\/\/blogs.helsinki.fi\/ssuppone\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Alphabetum-blogissa perehdyt\u00e4\u00e4n 1300-luvulla Mathias Link\u00f6pingil\u00e4isen kirjoittaman hakuteoksen Alphabetum distinccionumin teemoihin. T\u00e4m\u00e4 aakkosellisesti j\u00e4rjestetty keskiaikainen ”tietosanakirja” oli tarkoitettu papistolle apuv\u00e4lineeksi saarnojen laatimiseen. Teoksen sis\u00e4lt\u00f6 ei kuitenkaan rajoitu tiukasti vain hengellisiin aiheisiin, vaan kattaa monipuolisesti my\u00f6s esimerkiksi keskiaikaisia k\u00e4sityksi\u00e4 luonnosta ja ihmisen terveydest\u00e4. Blogissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n toisinaan my\u00f6s laajemmin my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaista oppineiden hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4 kirjallisuutta ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Blogi on perustettu kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 ja perustuu Supposen kirjahistorialliseen v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 blogikirjoituksessa lukija johdatetaan Mathias Link\u00f6pingil\u00e4isen el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hteiden ja my\u00f6hemm\u00e4n historiankirjoituksen valossa: Maisteri Mathias, Kuka?<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

Public Medievalist<\/h3>\n\n\n\n

https:\/\/www.publicmedievalist.com\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Keskiajantutkijoiden muodostaman kollektiivin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 englanninkielinen sivusto, johon kuuluu blogin lis\u00e4ksi podcast-sarja. Sivustolla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n erityisesti keskiajan esitt\u00e4mist\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n populaarikulttuurissa kuten televisiosarjoissa ja videopeleiss\u00e4 sek\u00e4 aiheita, jotka eiv\u00e4t tavallisesti saa tilaa keskiaikaan liittyv\u00e4ss\u00e4 uutisoinnissa. Blogi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 p\u00e4ivityksi\u00e4 (kuten videopeli God of Waria (2018) k\u00e4sittelev\u00e4 p\u00e4ivitys<\/a>) tai sarjoja, kuten sukupuolen representaatioita keskiajalla eri n\u00e4k\u00f6kulmista tarkasteleva Sexism, gender, and the Middle Ages<\/a><\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Kalmistopiiri<\/h3>\n\n\n\n

https:\/\/kalmistopiiri.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Blogina aloittanut sivusto on nyt arkeologi FM Ulla Moilasen p\u00e4\u00e4toimittama arkeologinen verkkojulkaisu, johon toimituskunnan lis\u00e4ksi kirjoittavat vierailevat tutkijat arkeologiasta eri aikakausilta meill\u00e4 ja muualla. Julkaisun kautta asiantuntijoille voi esitt\u00e4\u00e4 arkeologiaa k\u00e4sittelevi\u00e4 kysymyksi\u00e4, joihin vastataan julkaisun kirjoituksissa, mutta julkaisussa esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s arkeologisen tutkimuksen ajankohtaisia uutisia. Keskiaikaa sivustolla ollaan k\u00e4sitelty muun muassa Kaarinan Kuusiston Kappelinm\u00e4en kautta<\/a> ja keskiaikaisen puujalan yhteydess\u00e4<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Varsinais-Suomen kulttuuriperint\u00f6blogi<\/h3>\n\n\n\n

http:\/\/kulperi.blogspot.com\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Turun museokeskuksen ja Varsinais-Suomen maakuntamuseon tutkijoiden yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 blogissa perehdyt\u00e4\u00e4n mm. arkeologiaan. Blogissa on keskiajan osalta esitelty esimerkiksi Tuomiokirkkotorin kaivauksien antia kolmessa kirjoituksessa: Takaisin Tuomiokirkkotorille!<\/a><\/em>, Pikarin l\u00e4pi katsottua<\/a><\/em> ja Viikon esine Tuomiokirkkotorilta: uskollisuussolki<\/a><\/em>. Blogin arkistojen kautta p\u00e4\u00e4see tutustumaan my\u00f6s esimerkiksi Varsinais-Suomen kivikirkkoihin<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Obskuriteettikabinetti<\/h3>\n\n\n\n

TM Karolina Kouvola, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija (Helsingin yliopisto)
http:\/\/obskuriteettikabinetti.home.blog\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tietokirjailija ja Suomen ruotsinkielisest\u00e4 rahvaanuskosta v\u00e4it\u00f6skirjaa tekev\u00e4 Karolina Kouvola kokoaa Obskuriteettikabinettiin katsauksia historian ja myyttien kummallisuuksiin \u2013 kummitustarinoihin, yliluonnollisiin uskomuksiin ja outoihin tapahtumiin. Blogi k\u00e4sittelee my\u00f6s uudempia aikoja, mutta keskiajalle p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n esimerkiksi magian historiaa kartoitettaessa: Magian historiaa: keskiajan loitsukirjojen muinainen tausta<\/a><\/em>.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sukututkijan loppuvuosi<\/h3>\n\n\n\n

FM Kaisa Kyl\u00e4koski, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto)
http:\/\/sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

1700-luvun sanomalehtiaineistoista v\u00e4it\u00f6skirjaa aloittava Kaisa Kyl\u00e4koski on pitk\u00e4\u00e4n kirjoittanut blogia historiasta \u2013 vaikka kirjoitukset painottuvat uudempiin aikoihin, Kyl\u00e4koski on kirjoittanut opintojen ja konferenssivierailujen pohjalta my\u00f6s keskiajasta. Keskiaikaa koskevat kirjoitukset l\u00f6ytyv\u00e4t koottuina asiasanan alta<\/a>. Konferenssiraporttien lis\u00e4ksi listasta l\u00f6ytyy esimerkiksi sarja Suomen keskiaikaisista piispoista. <\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Puuttuuko listasta jokin blogi? Ker\u00e4\u00e4mme Glossan sivuille tietoa tutkijoiden yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 keskiaika-teemaisista blogeista ja sivustoista ja esittelemme niit\u00e4 kes\u00e4n aikana Glossan blogissa. Voit tutustua listaan t\u00e4\u00e4lt\u00e4: http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?page_id=41<\/a>. Ehdota puuttuvaa sivustoa laittamalla viesti\u00e4 Glossan tiedotusvastaavalle<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

(Kirjoitusta korjattu 27.5. klo 9:00: aiemmin Kalmistopiiriin viitattiin blogina, t\u00e4m\u00e4 on nyt korjattu verkkojulkaisuksi.<\/em>)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anita Geritz, Karolina Kouvola, Sanna Supponen Keskiajasta kiinnostuneelle internet tarjoaa loppumattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n luettavaa \u2013 silti aina sen l\u00f6yt\u00e4minen ei tunnu helpolta. T\u00e4ss\u00e4 juttusarjassa Glossan tiedotustiimi esittelee keskiaikaa k\u00e4sittelevi\u00e4 blogeja, sosiaalisen median tilej\u00e4 ja muita sivustoja. Alle olemme ker\u00e4nneet tutkijoiden blogeja ja poimineet kustakin esimerkkej\u00e4 kirjoituksista, joista sivustoon tutustumisen voi aloittaa. Reima V\u00e4lim\u00e4en blogi FT Reima […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1614"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1614"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1614\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1639,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1614\/revisions\/1639"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1614"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1614"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}