{"id":1672,"date":"2020-06-16T10:31:59","date_gmt":"2020-06-16T07:31:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1672"},"modified":"2020-09-07T11:26:50","modified_gmt":"2020-09-07T08:26:50","slug":"unien-tulkintaa-keskiajan-islannissa-1-kuukirjat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1672","title":{"rendered":"Unien tulkintaa keskiajan Islannissa, 1: kuukirjat"},"content":{"rendered":"\n

Kirsi Kanerva<\/em><\/p>\n\n\n\n

Keskiajan Islannissa katsottiin, ett\u00e4 unilla oli painoarvoa. 1200\u20131300-luvuilla kirjoitetut saagat kertovat monista saagahahmojen n\u00e4kemist\u00e4 unista, jonka aitoutta unenn\u00e4kij\u00e4 ja unen tulkitsija eiv\u00e4t yleens\u00e4 ep\u00e4ile, vaan uskovat sen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tieto kuitenkin peittyy symboleiden ja allegorioiden taakse, ja unen merkitys on siksi h\u00e4m\u00e4r\u00e4. Unenn\u00e4kij\u00e4 kertoo unestaan yleens\u00e4 luotettavalle miehelle, joka pyydett\u00e4ess\u00e4 tulkitsee unen. Tulkinnan j\u00e4lkeen ja kerronnan edetess\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 uni liittyy unessa mainittujen miesten ja unenn\u00e4kij\u00e4n kohtaloon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva k\u00e4sikirjoituksesta AM 544 4to (Hauksb\u00f3k). Kuval\u00e4hde: Wikimedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Keskiaikaisissa saagoissa kuvatut unet ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti fiktiivisi\u00e4, mutta sellaisenakin ne kuvastavat aikalaisten k\u00e4sityksi\u00e4 unien merkityksest\u00e4. Unet kertoivat tulevasta ja ne k\u00e4viv\u00e4t toteen. Koska moni saagojen lukijoista todenn\u00e4k\u00f6isesti jakoi t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen, saagojen kerronnassa saagahahmojen unia kuvaamalla voitiin summata tulevia tapahtumia ja luoda kohtalokasta ja odottavan pahaenteist\u00e4 tunnelmaa.<\/p>\n\n\n\n

Saagojen lis\u00e4ksi keskiajan Islannista on s\u00e4ilynyt my\u00f6s muita tekstej\u00e4, jotka osoittavat aikalaisten olleen hyvin kiinnostuneita siit\u00e4, mit\u00e4 tietoa unien kautta saattoi saada. 1300-luvun alusta on s\u00e4ilynyt omistajansa Haukr Erlendssonin (k. 1334) mukaan nimetty k\u00e4sikirjoitus Hauksb\u00f3k<\/a> (”Haukrin kirja”). Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paitsi saagoja my\u00f6s latinankielisten historianteosten k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 sek\u00e4 keskiajalla tunnetuista ensyklopedisista teoksista poimittua tietoa maantieteest\u00e4, teologiasta, luonnonhistoriasta, l\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4 ja matematiikasta. Sit\u00e4 voidaan laajuutensa ja sis\u00e4ll\u00f6llisen kattavuutensa vuoksi kuvata er\u00e4\u00e4nlaiseksi henkil\u00f6kohtaiseksi kirjastoksi. Honorius Autunilaisen (1080\u20131137) kristinopillisen teoksen Elucidarium<\/em> islanninkielisest\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 Elucidarius<\/em> on Hauksb\u00f3kiin poimittu opettajan vastaus kysymykseen, mist\u00e4 unet tulevat. Siin\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 niiden alkuper\u00e4 voi olla jumalallinen, mutta ett\u00e4 joskus unet olivat paholaisesta tai niiden alkuper\u00e4 oli ihmisen omissa ajatuksissa ja aistimuksissa.<\/p>\n\n\n\n

Suhde eurooppalaisiin unik\u00e4sityksiin<\/h3>\n\n\n\n

Hauksb\u00f3kiin p\u00e4\u00e4tynyt selitys unien alkuper\u00e4st\u00e4 my\u00f6t\u00e4ili keskiajan Euroopassa vallinneita n\u00e4kemyksi\u00e4. Kirkkoisi\u00e4 huolestutti erityisesti unien alkuper\u00e4 eli oliko uni Jumalasta vai paholaisesta ja oliko uni tosi vai v\u00e4\u00e4r\u00e4. My\u00f6hemmin levisiv\u00e4t my\u00f6s uudelleen l\u00f6ydetyt Aristoteleen ajatukset siit\u00e4, ettei unilla juurikaan ollut ennearvoa. Monet pitiv\u00e4t siit\u00e4 huolimatta mahdollisena, ett\u00e4 unet toivat luotettavaa tietoa ja kertoivat tulevasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Macrobius ja h\u00e4nen poikansa Eustachius. Kuvitusta 1100-luvulta per\u00e4isin olevassa k\u00e4sikirjoituksessa. Kuval\u00e4hde: Wikimedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Yksi keskiajan suurimpia auktoriteetteja mit\u00e4 tulee unien merkitykseen oli kuitenkin 400-luvulla vaikuttanut Macrobius. H\u00e4n k\u00e4sitteli unia teoksessaan Commentarii in Somnium Scipionis<\/em>. Macrobiuksen tekstej\u00e4 tunnettiin my\u00f6s keskiajan Islannissa, vaikkakaan ei ole varmaa, kiersik\u00f6 Commentarii<\/em> siell\u00e4 kokonaisena teoksena vai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n astronomista tietoa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n\u00e4 lyhennelm\u00e4n\u00e4. Islannista ei ole s\u00e4ilynyt ainuttakaan Macrobiuksen teoksen kokonaista k\u00e4sikirjoitusta, mutta Macrobiukseen viitataan useissa ensyklopedisissa teksteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Macrobius jakoi unet viiteen eri tyyppiin. N\u00e4ist\u00e4 kaksi eli insomnium<\/em> ja visum<\/em> eiv\u00e4t tuoneet nukkujalle todellista tietoa. Insomnium<\/em> oli ihmisi\u00e4 erehdytt\u00e4v\u00e4, ep\u00e4luottava uni, joka oli yhteydess\u00e4 nukkujan valvetodellisuuteen. Se aiheutui nukkujan henkisist\u00e4 ja fysiologisista prosesseista ja t\u00e4m\u00e4n valveajan tapahtumiin liittyv\u00e4st\u00e4 ahdistuksesta ja pelosta. T\u00e4llaiset unet olivat sis\u00e4syntyisi\u00e4, eik\u00e4 niill\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 nukkujan min\u00e4n ulkopuolelle. Insomnium<\/em>-unet olivat siksi merkityksett\u00f6mi\u00e4. Visum<\/em>-unen kuvaus Macrobiuksella taas muistuttaa nykym\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaista unihalvausta, jossa nukkuja koki olevansa hereill\u00e4 ja saattoi n\u00e4hd\u00e4 erilaisia hahmoja (esim. incubus<\/em>) ja tuntea ahdistavaa painon tunnetta rinnassa. N\u00e4m\u00e4kin unet olivat merkityksett\u00f6mi\u00e4, sill\u00e4 ne olivat ihmisen oman mielikuvituksen synnytt\u00e4mi\u00e4 harhoja.<\/p>\n\n\n\n

Vain kolme Macrobiuksen m\u00e4\u00e4rittelemist\u00e4 unityypeist\u00e4 toi tietoa. Oraculum<\/em> oli tosi, esimerkiksi jumalallista tai tuonpuoleista alkuper\u00e4\u00e4 oleva ilmestys, joka k\u00e4vi toteen sellaisena kuin se n\u00e4htiin. My\u00f6s visio<\/em> k\u00e4vi toteen juuri sellaisena kuin se oli n\u00e4hty, mutta se yhdistyi maallisiin tapahtumiin. Somnium<\/em>-uni taas oli sekin tosi uni, mutta unen sanoma peittyi symbolien alle. N\u00e4m\u00e4 symbolit vaativat tulkintaa. Maallisen el\u00e4m\u00e4n kannalta oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 somnium<\/em>– ja visio<\/em>-unia.<\/p>\n\n\n\n

Kuukirjat<\/h3>\n\n\n\n

Keskiajalla unien tulkintaan toivat apua unikirjat sek\u00e4 niin kutsutut ”kuukirjat”. Unikirjat auttoivat ratkaisemaan unien viestin niiden symbolien takaa, eli Macrobiuksen m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti ne auttoivat erityisesti tulkitsemaan somnium<\/em>-unia. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 l\u00e4hemmin tarkasteltavat kuukirjat kertoivat sen, k\u00e4viv\u00e4tk\u00f6 unet toteen vai eiv\u00e4t eli niist\u00e4 oli apua my\u00f6s visio<\/em>-unien tulkinnassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Luca Giordanon (1634\u20131705) maalaus Salomon uni<\/em> (n. 1694\u20131695). Kuval\u00e4hde: Wikimedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Manner-Euroopassa kuukirjat olivat tulleet ihmisille tutuksi 800-luvulta alkaen. Niiden alkuper\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti vanhemmissa bysanttilaisissa l\u00e4hteiss\u00e4. Kuukirjat yhdistettiin keskiajalla useisiin eri auktoriteetteihin, kuten Bedaan, Galenokseen, Vanhan Testamentin Aatamiin, kuningas Salomoon ja profeetta Danieliin tai velho Merliniin. S\u00e4ilyneitten k\u00e4sikirjoitusten ja inkunaabelien<\/a> valossa kuukirjat olivat keskiajalla kaikkein suosituimpia ja laajimmalle levinneit\u00e4 unientulkintaan liittyneit\u00e4 oppaita. Niiden katsotaan menett\u00e4neen suosionsa vasta 1600-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Kuukirjoissa tarkastellaan yleens\u00e4 kolmenkymmenen p\u00e4iv\u00e4n mittaisena ajanjaksona kuun eri vaiheita uudesta kuusta seuraavaan. Kuukirjat saattoivat tarkastella yht\u00e4 spesifi\u00e4 aihetta, kuten unia mutta my\u00f6s esimerkiksi muita el\u00e4m\u00e4naloja, kuten syntym\u00e4\u00e4, sairauksia tai onnekkuutta arkiel\u00e4m\u00e4n eri toimissa, tai niist\u00e4 saattoi tarkistaa, milloin oli hyv\u00e4 hetki iske\u00e4 suonta. Unien osalta kuukirjat yleens\u00e4 kertoivat esimerkiksi sen, miss\u00e4 kuun vaiheessa n\u00e4hdyt unet toteutuivat ja miten pian n\u00e4in k\u00e4visi, tai jos unien seurauksena piti olla tavallista varovaisempi.  Joihinkin kuukirjoihin taas oli ker\u00e4tty kaikkia n\u00e4it\u00e4 eri el\u00e4m\u00e4nalueita koskevaa tietoa. T\u00e4llaiset tietoa yhteen koonneet kuukirjat olivat keskiajalla kaikkein suosituimpia.<\/p>\n\n\n\n

Kuukirjat Islannissa<\/h3>\n\n\n\n

Varhaisin islantilainen kuukirja on s\u00e4ilynyt edell\u00e4 mainitussa Hauksb\u00f3k-k\u00e4sikirjoituksessa. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 oli kiinnostunut unien alkuper\u00e4st\u00e4, 1300-luvulla Norjassa laamannina vaikuttanut Haukr Erlendsson n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 halunneen tiet\u00e4\u00e4, milloin unien tuomaan tietoon saattoi luottaa ja milloin varotoimenpiteet olivat tarpeellisia silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 unet olivat ihmiselle vaaraksi. S\u00e4ilynyt latinankielinen katkelma on hyvin fragmentaarinen. Haukrin kirjan osan AM 544 4to viimeinen sivu, jolla katkelma kuukirjasta on s\u00e4ilynyt<\/a>, on ollut pahasti tummunut ja vaikeasti luettavissa jo 1800-luvun lopulla, jolloin Finnur J\u00f3nssonin (1858\u20131934) k\u00e4sikirjoituksen pohjalta laatima editio julkaistiin. Tekstiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kuun vaiheiden yhteytt\u00e4 uniin. Sille ei ole l\u00f6ydetty mit\u00e4\u00e4n islantilaista tai ulkomaista esikuvaa.<\/p>\n\n\n\n

Toisessa k\u00e4sikirjoituksessa AM 194 8vo 49v\u201350v<\/a> on kuitenkin s\u00e4ilynyt latinankielinen kuun vaiheita, unia ja muita el\u00e4m\u00e4nalueita k\u00e4sittelev\u00e4 osio, jonka on katsottu pohjautuvan t\u00e4lle Hauksb\u00f3kin kuukirjalle. Kyseinen pergamenttik\u00e4sikirjoitus on Hauksb\u00f3kin tavoin laaja ensyklopedinen kokoelma, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 teologisia, luonnonhistoriallisia, astronomisia ja l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 tekstej\u00e4 latinaksi ja islanniksi. Se on k\u00e4sikirjoituksessa olevien merkint\u00f6jen mukaan laadittu vuonna 1387 L\u00e4nsi-Islannissa Helgafellin augustinolaisluostarin l\u00e4heisyydess\u00e4 sijainneella tilalla. Kaksi kirjuria on merkinnyt k\u00e4sikirjoitukseen nimens\u00e4: pappina toiminut \u00d3lafr Ormsson sek\u00e4 Brynj\u00f3lfr Steinr\u00e1\u00f0arson, joka osasi latinaa ja oli todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4nkin hengenmies. Kirjurit ovat k\u00e4ytt\u00e4neet l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n Hauksb\u00f3kin lis\u00e4ksi useampia eri k\u00e4sikirjoituksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Helgafell eli \u201cpyh\u00e4 vuori\u201d (Sn\u00e6fellsnes, L\u00e4nsi-Islanti), jonka l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsi keskiajalla Helgafellin luostari. Kuval\u00e4hde: Wikimedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kyseisen Hauskb\u00f3kista juontuvan kuukirjan lis\u00e4ksi AM 194 8vo sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 samassa yhteydess\u00e4 kolme muutakin latinankielist\u00e4 kuukirjaa. Hauksb\u00f3kille pohjautuva kuukirja esiintyy k\u00e4sikirjoituksessa kolmantena. Sen lis\u00e4ksi unia k\u00e4sittelee vain kuukirjoista nelj\u00e4s eli viimeisin; siin\u00e4 kuun eri vaiheiden yhteydess\u00e4 annetut varoitukset on yhdistetty Daavidin psalmeihin. Kuukirjoista hieman my\u00f6hemmin tehdyt islanninkieliset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuitenkin mukailevan juuri kyseist\u00e4 kolmatta versiota, vaikka ne eiv\u00e4t olekaan sen suoria k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Varhaisin s\u00e4ilyneist\u00e4 islanninkielisist\u00e4 kuukirjoista on erilaisia loitsuja ja rukouksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sikirjoituksessa AM 434a 12mo<\/a> oleva teksti. Sen tekij\u00e4st\u00e4 ja alkuper\u00e4st\u00e4 ei ole tietoa. Kyseinen k\u00e4sikirjoitus on ajoitettu 1400\u20131500-lukujen vaihteeseen, ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita sekalaisia yliluonnollisiin uskomuksiin liittyvi\u00e4 sek\u00e4 loitsujen ja riimujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kertovia tekstej\u00e4. Siin\u00e4 oleva kuukirja ei ole edell\u00e4 mainitun k\u00e4sikirjoituksessa AM 194 8vo olevan latinankielisen version k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, mutta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ne muistuttavat toisiaan. N\u00e4iden kahden k\u00e4sikirjoituksen v\u00e4lill\u00e4 on my\u00f6s muita yhteyksi\u00e4. Kumpikin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 osioita, joiden pohjana on ollut tanskalaisen kirkonmiehen Henrik Harpestrengin<\/a> (k. 1240-luvulla) l\u00e4\u00e4ketieteellinen teksti.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sikirjoituksessa AM 343a 12mo olevaa kuukirjaa muistuttaa sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n k\u00e4sikirjoituksessa AM 435 12mo<\/a> (n. 1490\u20131510) oleva kuukirja. Kyseinen k\u00e4sikirjoitus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuukirjan lis\u00e4ksi my\u00f6s esimerkiksi fysiognomiaa sek\u00e4 pyh\u00e4p\u00e4iviin liittyvi\u00e4 messuseremonioita k\u00e4sittelev\u00e4t osiot. T\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainittua kolmatta versiota mukaileva kuukirjaversio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin s\u00e4ilytt\u00e4neen suosionsa Islannissa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 hyvin l\u00e4hell\u00e4 oleva versio otettiin viel\u00e4 mukaan esimerkiksi er\u00e4\u00e4seen 1800-luvun lopulla Islannissa painettuun loitsukirjaan.<\/p>\n\n\n\n

Latinankieliset kuukirjat ovat mahdollisesti olleet tarkoitettuja l\u00e4hinn\u00e4 kirkonmiesten ja luostareissa el\u00e4neiden munkkien sek\u00e4 Haukrin kaltaisten oppineempien maallikkojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Islanninkielisill\u00e4 teksteill\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut laajempi yleis\u00f6. K\u00e4sikirjoituskontekstinsa kautta tarkasteltuna kuukirjat olivat osa sit\u00e4 tietoa, jota keskiajan ihmiset hankkivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen paremmin maailmaa ja omaa sosiaalista, fyysist\u00e4 ja yliluonnollista elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Kaikki k\u00e4sikirjoitukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 sek\u00e4 muita terveyteen ja hyvinvointiin liittyvi\u00e4 tekstej\u00e4, kuten loitsujen ja riimujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kertovia kirjoituksia. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 unien tulkinnassa avustaneet kuukirjat liittyiv\u00e4t nekin Islannissa siihen keinovarantoon, jonka avulla keskiajan ihminen yritti hallita yleist\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ja onnen ep\u00e4varmuutta ja huolehtia omasta henkisest\u00e4 ja fyysisest\u00e4 hyvinvoinnistaan.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4 ja kirjallisuutta:<\/h3>\n\n\n\n

Arngr\u00edmur V\u00eddal\u00edn. 2018. ”\u00d3l\u00e1fr Ormsson’s Lei\u00f0arv\u00edsir and its Context: The Fourteenth-Century Text of a Supposed Twelfth-Century Itinerary.”<\/a> The Journal of English and Germanic Philology<\/em> 117 (2018) 2: 212\u2013234.<\/p>\n\n\n\n

Chardonnens, L\u00e1szl\u00f3 S\u00e1ndor. 2018. ”Dream Divination in Manuscripts and Early Printed Books: Patterns of Transmission.” Marilina Cesario & Hugh Magennis (toim.), Aspects of Knowledge: Preserving and Reinventing Traditions of Learning in the Middle Ages<\/em>, Manchester: Manchester University Press, 23\u201352.<\/p>\n\n\n\n

Finnur J\u00f3nsson (toim.). 1892\u20131896. Hauksb\u00f3k efter de Arnamagn\u00e6anske h\u00e5ndskrifter no. 371, 544 og 675, 4 \u00b0, samt forskellige papirsh\u00e5ndskrifter av det kongelige nordiske oldskrift-selskab<\/em>. K\u00f8penhavn: Det Kongelige nordiske oldskrift-selskap.<\/p>\n\n\n\n

Handrit.is -sivusto, https:\/\/handrit.is\/is\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Keskiaho, Jesse. 2005. ”The Handling and Interpretation of Dreams and Visions in Late Sixth- and Eighth-Century Gallic and Anglo-Latin Hagiography and Histories.” Early Medieval Europe<\/em> 13 (2005) 3: 227\u2013248.<\/p>\n\n\n\n

Kruger, Steven F. 1992. Dreaming in the Middle Ages<\/em>. Cambridge: Cambridge University Press.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e5lund, Kristian (toim.). 1908. Alfr\u00e6\u00f0i \u00edslenzk I: Islandsk encyklop\u00e6disk litteratur. Codex AM 194, 8vo.<\/a> <\/em>K\u00f8penhavn: S. L. M\u00f8ller.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e5lund, Kristian (toim.). 1907. Den islandske l\u00e6gebog: Codex Arnamagn\u00e6anus 434 a, 12mo.<\/em> <\/a>Kj\u00f8benhavn: Kongelige Danske Videnskabernes Selskab.<\/p>\n\n\n\n

O\u2019Connor, Ralph. 2012. ”Astronomy and Dream Visions in Late Medieval Iceland: Stj\u00f6rnu-Odda draumr and the Emergence of Norse Legendary Fiction.” Journal of English and Germanic Philology<\/em> 111 (2012) 4: 474-512.<\/p>\n\n\n\n

Kedwards, Dale. 2014. Cartography and Culture in Medieval Iceland. <\/a>Julkaisematon v\u00e4it\u00f6skirja. University of York.<\/p>\n\n\n\n

* * * <\/p>\n\n\n\n

Kirsi Kanerva toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Northern Nightmares 1400-2000 -projektissa, jossa tarkastellaan Suomen alueen v\u00e4est\u00f6jen painajaiskokemuksia keskiajalta nykyaikaan ulottuvalla ajanjaksolla. Lis\u00e4tietoja projektista: https:\/\/blogs.helsinki.fi\/northernnightmares\/<\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva Keskiajan Islannissa katsottiin, ett\u00e4 unilla oli painoarvoa. 1200\u20131300-luvuilla kirjoitetut saagat kertovat monista saagahahmojen n\u00e4kemist\u00e4 unista, jonka aitoutta unenn\u00e4kij\u00e4 ja unen tulkitsija eiv\u00e4t yleens\u00e4 ep\u00e4ile, vaan uskovat sen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tieto kuitenkin peittyy symboleiden ja allegorioiden taakse, ja unen merkitys on siksi h\u00e4m\u00e4r\u00e4. Unenn\u00e4kij\u00e4 kertoo unestaan yleens\u00e4 luotettavalle miehelle, joka pyydett\u00e4ess\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[137,81,135,19,134,136],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1672"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1672"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1672\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1688,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1672\/revisions\/1688"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1672"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1672"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1672"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}