{"id":1695,"date":"2020-08-24T12:08:26","date_gmt":"2020-08-24T09:08:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1695"},"modified":"2020-08-24T12:50:44","modified_gmt":"2020-08-24T09:50:44","slug":"suomen-keskiaikaiset-linnat-ja-kivikirkot-matkakohteina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1695","title":{"rendered":"Suomen keskiaikaiset linnat ja kivikirkot matkakohteina"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Tia Niemel\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Suomesta l\u00f6ytyy varsin kattava kokoelma keskiaikaisia linnoja ja kivikirkkoja. Poikkeuksellinen loppukes\u00e4 ja syksy koronatilanteen vuoksi luo osaltaan hyv\u00e4n mahdollisuuden tutustua n\u00e4ihin kotimaan kohteisiin ulkomaanmatkojen ollessa haasteellisia. Monia linnoja ja kirkkoja voi ihastella my\u00f6s menem\u00e4tt\u00e4 itse rakennukseen sis\u00e4lle. Lis\u00e4ksi raunioituneet kohteet mahdollistavat el\u00e4myksen menneisyydest\u00e4 ulkotilassa ja helpottavat turvav\u00e4lin pit\u00e4mist\u00e4 muihin vierailijoihin. Monet kohteet sijaitsevat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja samalla kerralla voikin k\u00e4yd\u00e4 tutustumassa useampaan keskiaikaiseen linnaan tai kivikirkkoon. Asutusta ja ihmistoimintaa on monissa paikoissa ollut my\u00f6s ennen keskiaikaa, joten l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 voi l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6s mielenkiintoisia varhaisempia kohteita. Arkeologisia kohteita voi etsi\u00e4 k\u00e4tev\u00e4sti Kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n palveluikkunasta (<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.kyppi.fi\/\" target=\"_blank\">https:\/\/www.kyppi.fi\/<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p>Keskiaikaisista kivikirkoista Suomessa on kirjoittanut erityisesti <strong>Markus Hiekkanen<\/strong>, jonka teos <em>Suomen keskiajan kivikirkot<\/em> (2014) toimiikin hyv\u00e4n\u00e4 oppaana, jos suunnittelee tutustumisretke\u00e4 kirkkoihin. Keskiaikaisiin linnoihin voi puolestaan tutustua tarkemmin esimerkiksi teoksen <em>Muinaisuutemme j\u00e4ljet<\/em> (Haggr\u00e9n <em>et al.<\/em> 2015) keskiaikaosiota selailemalla.<\/p>\n\n\n\n<h2>Raaseporin linna ja liuta kivikirkkoja Uudellamaalla<\/h2>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsi-Uudellamaalla Raaseporin kaupungissa sijaitsee Uudenmaan maakunnan parhaiten s\u00e4ilynyt linna. Linna on rakennettu nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuivalta maalta, keskiajalla vedest\u00e4, nousevalle kalliolle ja on maisemaansa voimakkaasti hallitseva rakennus yh\u00e4 edelleen. Raaseporin linna on perustettu 1370-luvulla ja se on hyl\u00e4tty sek\u00e4 raunioitunut 1500-luvulla. Itse linnaa ja my\u00f6s sen ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 on tutkittu arkeologisesti useita vuosia. Erityisesti linnan it\u00e4puolella sijaitsevan Slottsmalmenin viime vuosien tutkimukset ovat valottaneet sit\u00e4, millaista esineist\u00f6\u00e4 linnalla on k\u00e4ytetty ja mit\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 on sy\u00f6ty (ks. esim. Knuutinen 2015). K\u00e4ynniss\u00e4 olevia arkeologisia tutkimuksia voi seurata Facebookissa: <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/slottsmalmen\/\" target=\"_blank\">Raasepori Slottsmalmen &#8211; Raseborg Slottsmalmen<\/a> sek\u00e4 Instagramissa <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/raasepori_slottsmalmen\/\" target=\"_blank\">raasepori_slottsmalmen<\/a>. Viel\u00e4 elokuun ajan linnassa voi vierailla joka p\u00e4iv\u00e4, mutta syksyll\u00e4kin linna on auki lauantaisin ja sunnuntaisin aina syyskuun loppuun saakka. Raaseporin linnassa k\u00e4y Museokortti.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/8-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1732\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1732\" class=\"wp-image-1732\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/8-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/8-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/8.jpg 960w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/9-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1733\" data-full-url=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/9.jpg\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1733\" class=\"wp-image-1733\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/9-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/9-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/9.jpg 960w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><figcaption class=\"blocks-gallery-caption\">Raaseporin linna. Nyky\u00e4\u00e4n linnaa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n l\u00e4nnest\u00e4, mutta keskiajalla l\u00e4nsipuoli oli linnan takapuolta ja linnaan tultiin id\u00e4st\u00e4 Tallisaaren kautta. (Kuvat: Tia Niemel\u00e4.)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Inkoossa niin ik\u00e4\u00e4n Uudenmaan l\u00e4nsiosassa, vain noin tunnin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Helsingist\u00e4, sijaitsee Inkoon keskiaikainen kivikirkko. Inkoon kirkkoa koristavat sis\u00e4lt\u00e4 kalkkimaalaukset. Mielenkiintoinen maalausaihe on pohjoissein\u00e4ss\u00e4 oleva kuolemantanssi eli <em>La Danse Macabre<\/em> -aiheinen maalaus. Kuolemantanssi oli yleinen aihe my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla, mutta Inkoon maalaus on kuitenkin ainoa laatuaan Suomessa. Kuolemantanssi-maalauksia ei tunneta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muualta keskiaikaisesta Ruotsin valtakunnasta (Hiekkanen 2014: 434). Inkoon kuolemantanssi-maalauksessa kuolleet k\u00e4velytt\u00e4v\u00e4t eri yhteiskuntaluokkia edustavia hahmoja k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"406\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Inkoo-kuoleman-tanssi-2-1-1024x406.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1703\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Inkoo-kuoleman-tanssi-2-1-1024x406.jpg 1024w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Inkoo-kuoleman-tanssi-2-1-300x119.jpg 300w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Inkoo-kuoleman-tanssi-2-1-768x304.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Inkoo-kuoleman-tanssi-2-1-1536x609.jpg 1536w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Inkoo-kuoleman-tanssi-2-1-2048x811.jpg 2048w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Inkoon kirkon pohjoissein\u00e4n kuolemantanssiaiheinen maalaus.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Lohja on Inkoon naapurinkunta, joten siell\u00e4 sijaitsevaan keskiaikaiseen kivikirkkoon voi suunnata vaikka samalla reissulla kuin Inkooseenkin. Lohjan Pyh\u00e4n Laurin kirkossa on Hattulan kirkon lis\u00e4ksi eniten maalauksia kaikista Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Maalaukset peitt\u00e4v\u00e4tkin l\u00e4hes kaikki kirkon sis\u00e4tilat. Lohjan kirkkoa on restauroitu oletettuun keskiaikaiseen asuunsa. Esimerkiksi oviaukkoja ja ikkunoita on pyritty korjaamaan keskiaikaiseen muotoon (Hiekkanen 2014: 445). Lohjan kirkossa voikin kenties saada mahdollisimman hyv\u00e4n k\u00e4sityksen siit\u00e4, milt\u00e4 kivikirkko on keskiajalla n\u00e4ytt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group\"><div class=\"wp-block-group__inner-container\">\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/6-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1724\" data-full-url=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/6.jpg\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1724\" class=\"wp-image-1724\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/6-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/6-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/6.jpg 960w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/7-1-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1725\" data-full-url=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/7-1.jpg\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1725\" class=\"wp-image-1725\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/7-1-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/7-1-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/7-1.jpg 960w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><figcaption class=\"blocks-gallery-caption\">Lohjan kirkon kalkkimaalauksia.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p>Inkoon ja Lohjan kirkkojen lis\u00e4ksi Uudellamaalla voi vierailla keskiaikaisessa kivikirkossa Sipoossa, Porvoossa, Siuntiossa, Vantaalla, Espoossa sek\u00e4 Vihdiss\u00e4, jossa kirkkorakennus tosin on pahasti raunioitunut. N\u00e4ist\u00e4 Porvoossa sijaitsee kirkon lis\u00e4ksi Vanhan Porvoon kupeessa Linnam\u00e4ki, jossa voi havaita keskiajalle ajoittuvia valleja. Linnam\u00e4ki soveltuu hyvin ulkoiluun ja on kaunis paikka pist\u00e4yty\u00e4 my\u00f6s syksyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2>Piispanlinna ja Turun linna<\/h2>\n\n\n\n<p>Kustaa Vaasan k\u00e4skyst\u00e4 puretun Kuusiston piispanlinnan rauniot sijaitsevat Kaarinassa. Ensimm\u00e4inen maininta Kuusistosta on vuodelta 1295. Linna toimi Suomen piispojen linnana ja eroaakin siten muista Suomen alueen linnoista. Kaivauksia Kuusistossa tehtiin jo 1870-luvulla, kun Reinhold Hausen kaivoi l\u00e4hes maan alle kadonneita raunioita esiin (ks. esim. Hausen 1881). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeenkin Kuusistoa on tutkittu arkeologisesti melko paljon ja linnan raunioita on my\u00f6s restauroitu useaan otteeseen. Kuusiston linna, kuten Raaseporinkin linna on sijainnut keskiajalla saarella. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maisema on varsin erilainen, mutta raunioiden etel\u00e4puolelle rakennetulta n\u00e4k\u00f6alatasanteelta aukeaa yh\u00e4 vaikuttava n\u00e4kym\u00e4 Piikki\u00f6nlahdelle ja ymp\u00e4rilleen voi kuvitella nyt jo kauempana sijaitsevan veden sek\u00e4 linnan ennen paljon ylemm\u00e4s kohonneet sein\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/1-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1735\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1735\" class=\"wp-image-1735\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/1-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/1-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/1.jpg 960w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"655\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/2-1024x655.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1736\" data-full-url=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/2.jpg\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1736\" class=\"wp-image-1736\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/2-1024x655.jpg 1024w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/2-300x192.jpg 300w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/2-768x492.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/2.jpg 1278w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><figcaption class=\"blocks-gallery-caption\">Kuusiston piispanlinna.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Turun linna on perustettu 1280-luvulla ja se on Suomen puolella sijaitsevista kruununlinnoista vanhin. Linna on keskiajalla rakennettu saarelle, mutta t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 se on yhteydess\u00e4 mantereeseen. Linnalla on pitk\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6historia ja se onkin toiminut niin Kustaa Vaasan pojan Juhanan kuin Pietari Brahenkin hovina. Linnan tilojen lis\u00e4ksi linnan historiaan p\u00e4\u00e4see tutustumaan esill\u00e4 olevien esineiden kautta. Linnan pohjoinen n\u00e4yttelyhalli uudistettiin 2020 ja esill\u00e4 onkin yli 600 esinett\u00e4 sek\u00e4 vaatteita ja asusteita, joiden kautta p\u00e4\u00e4see tutustumaan 1600\u20131800-lukujen s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskulttuuriin (Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.turku.fi\/uutinen\/2020-06-10_pohjoisen-nayttelyhallin-laaja-kokoelmanayttely-avautuu-turun-linnassa-156\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Pohjoisen n\u00e4yttelyhallin uusi kokoelman\u00e4yttely on avattu<\/a>). Pysyvien n\u00e4yttelyiden lis\u00e4ksi linnassa on esill\u00e4 my\u00f6s vaihtuvia n\u00e4yttelyit\u00e4, joihin voi tutustua t\u00e4\u00e4ll\u00e4: <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/www.turku.fi\/turun-linna\/nayttelyt\/vaihtuvat-nayttelyt\" target=\"_blank\">Turun linnan vaihtuvat n\u00e4yttelyt<\/a>. Turun linnassa k\u00e4y Museokortti.<\/p>\n\n\n\n<h2>Kirkkoja Kanta-H\u00e4meess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Hattulan Pyh\u00e4n Ristin kirkko on 1400-luvulta. Kirkko on toiminut jo keskiajalla pyhiinvaelluskohteena. Kirkon sis\u00e4tiloja peitt\u00e4v\u00e4t sein\u00e4maalaukset, jotka ovat Lohjan kirkon ohella Suomen parhaiten s\u00e4ilyneet. N\u00e4m\u00e4 sein\u00e4maalaukset ovat hyv\u00e4 syy vierailla kirkossa kes\u00e4aikaan, jolloin kirkkoa pidet\u00e4\u00e4n auki. Nyt kes\u00e4kauden ulkopuolella oven avaamisesta perit\u00e4\u00e4n 65 euron suuruinen maksu. Tiilirakenteinen kirkko on kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen my\u00f6s ulkoap\u00e4in. Hauska yksityiskohta kirkon ulkopuolen rakenteissa on ikkunoiden yl\u00e4puolella olevat kasvoaiheiset tiilet. N\u00e4it\u00e4 l\u00f6ytyy l\u00e4nsi-ikkunan kaaren huipusta, ullakonaukon yl\u00e4puolelta sek\u00e4 luoteis- ja kaakkoiskumien pilareista ja Hiekkanen (2014: 284) toteaakin, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 maskeja on luultavasti ollut kaikissa tukipilareissa. Ulkopuolelta l\u00f6ytyy my\u00f6s useita kaiverruksia ja puumerkkej\u00e4. Hiekkasen (2014: 285) mukaan n\u00e4it\u00e4 n\u00e4kyy parhaiten kuori-ikkunan alapuolella kirkon ulkosein\u00e4ss\u00e4. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/5-Hattulan-tiilest\u00e4-tehty-keskaikainen-kirkko-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1715\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1715\" class=\"wp-image-1715\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/5-Hattulan-tiilest\u00e4-tehty-keskaikainen-kirkko-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/5-Hattulan-tiilest\u00e4-tehty-keskaikainen-kirkko-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/5-Hattulan-tiilest\u00e4-tehty-keskaikainen-kirkko.jpg 960w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"960\" height=\"1280\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/4-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1737\" data-full-url=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/4.jpg\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1737\" class=\"wp-image-1737\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/4-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/4-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/4.jpg 960w\" sizes=\"(max-width: 960px) 100vw, 960px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><figcaption class=\"blocks-gallery-caption\">Hattulan tiilest\u00e4 tehty keskiaikainen kirkko ja kirkon kalkkimaalauksia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kanta-H\u00e4meess\u00e4 sijaitsee P\u00e4lk\u00e4neen rauniokirkko, joka onkin katottomana ulkokohteena oivallinen retkikohde korona-aikaan. Kirkkoon kuuluvat runkohuone, asehuone sek\u00e4 sakaristo. Jo ennen kirkkoon sis\u00e4lle menemist\u00e4 kannattaa huomio kiinnitt\u00e4\u00e4 l\u00e4nsip\u00e4\u00e4tyyn ja sen ulkosein\u00e4ss\u00e4 oleviin kalkkimaalauksiin sek\u00e4 kolmeen koristekomeroon. My\u00f6s l\u00e4nsip\u00e4\u00e4dyn ullakonaukko on s\u00e4ilynyt alkuper\u00e4isen\u00e4 (Hiekkanen 2014: 319). P\u00e4lk\u00e4neen kirkolla on suoritettu arkeologisia kaivauksia. Esimerkiksi kirkon asehuoneen ja sen ulkopuolen kaivauksissa l\u00f6ydettiin useita hautoja sek\u00e4 hautauksiin liittyvi\u00e4 esineit\u00e4 kuten k\u00e4\u00e4rinliinoissa k\u00e4ytettyj\u00e4 neuloja, arkkujen nauloja sek\u00e4 pronssinappeja (Vuoristo 2011: 26-27). Vuoden 1992 kaivauksissa puolestaan saatiin mahdollisesti esiin alttareiden perustuksia (Jussila 1992: 10). &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery columns-2 is-cropped\"><ul class=\"blocks-gallery-grid\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/3-768x1024.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1738\" data-full-url=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/3.jpg\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1738\" class=\"wp-image-1738\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/3-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/3-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/3.jpg 960w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img loading=\"lazy\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/P\u00e4lk\u00e4ne-Wikimedia.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1726\" data-link=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?attachment_id=1726\" class=\"wp-image-1726\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/P\u00e4lk\u00e4ne-Wikimedia.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/P\u00e4lk\u00e4ne-Wikimedia-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure><\/li><\/ul><figcaption class=\"blocks-gallery-caption\">P\u00e4lk\u00e4neen rauniokirkko. (Kuvat: vas. Tia Niemel\u00e4, oik. <a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:P%C3%A4lk%C3%A4neen_rauniokirkko_2020_9.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Wikimedia Commons<\/a>.)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Rengon keskiaikaista kirkkoa on Hattulan tavoin pidetty mahdollisena pyhiinvaelluskohteena. Rengon kirkossa keskiaikaista on sen pohjamuoto, mutta sein\u00e4t ovat uudemmat. Kirkko rappeutui keskiajan lopussa ja se hyl\u00e4ttiin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 1600-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 (Hiekkanen 2014: 323). T\u00e4st\u00e4 huolimatta kahdeksankulmaisen pohjan omaava kirkko on vierailun arvoinen kohde. Sen pohjamuoto poikkeaa muista keskiaikaisista kivikirkoista ja on siten ainutlaatuinen. Rengon kirkon historiaa esittelee sen l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva H\u00e4rk\u00e4tien museo. Museo on auki kes\u00e4ll\u00e4 sunnuntaisin, mutta my\u00f6s sopimuksen mukaan.<\/p>\n\n\n\n<h2>L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n<p>Haggr\u00e9n, G., Halinen, P., Lavento, M., Raninen, S. &amp; Wessman, A. (toim.) 2015. <em>Muinaisuutemme j\u00e4ljet.<\/em> Gaudeamus, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n<p>Hausen, R. 1881. Kuust\u00f6 slott. V\u00e4it\u00f6skirja, Helsingin yliopisto.<\/p>\n\n\n\n<p>Hiekkanen, M. 2014. <em>Suomen keskiajan kivikirkot.<\/em> Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n<p>Jussila, T. 1992. P\u00e4lk\u00e4neen rauniokirkon koekaivaus 1992.<\/p>\n\n\n\n<p>Knuutinen, T. 2015. J\u00e4tteiden lumoa, stratigrafisia hankaluuksia ja mahtava juhannustulva \u2013 Katsaus Raaseporin Slottsmalmenin kes\u00e4n 2015 kaivauksiin. <em>SKAS 3\/2015<\/em>. 23-29.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuoristo, K. 2010. P\u00e4lk\u00e4ne Rauniokirkko. My\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisen kivikirkon asehuoneen kaivaus 31.5.\u201318.6.2010 ja 21.\u201322.7.2010. Museoviraston rakennushistorian osaston arkisto (MV\/RHOA).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\">* * * <\/p>\n\n\n\n<p><em>Tia Niemel\u00e4 on arkeologian ja historian opiskelija Helsingin yliopistosta ja tekee arkeologian pro gradu -ty\u00f6t\u00e4\u00e4n keskiaikaisista raamattufragmenteista. Loppukes\u00e4st\u00e4 h\u00e4n on ollut mukana Raaseporin linnan kaivauksissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tia Niemel\u00e4 Suomesta l\u00f6ytyy varsin kattava kokoelma keskiaikaisia linnoja ja kivikirkkoja. Poikkeuksellinen loppukes\u00e4 ja syksy koronatilanteen vuoksi luo osaltaan hyv\u00e4n mahdollisuuden tutustua n\u00e4ihin kotimaan kohteisiin ulkomaanmatkojen ollessa haasteellisia. Monia linnoja ja kirkkoja voi ihastella my\u00f6s menem\u00e4tt\u00e4 itse rakennukseen sis\u00e4lle. Lis\u00e4ksi raunioituneet kohteet mahdollistavat el\u00e4myksen menneisyydest\u00e4 ulkotilassa ja helpottavat turvav\u00e4lin pit\u00e4mist\u00e4 muihin vierailijoihin. Monet kohteet sijaitsevat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[25],"tags":[29,129,130,125,126,128,132,127,133,131],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1695"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1695"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1695\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1739,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1695\/revisions\/1739"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1695"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1695"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1695"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}