{"id":1751,"date":"2020-09-15T09:13:43","date_gmt":"2020-09-15T06:13:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1751"},"modified":"2020-09-15T09:14:55","modified_gmt":"2020-09-15T06:14:55","slug":"unien-tulkintaa-keskiajan-islannissa-2-unikirjat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1751","title":{"rendered":"Unien tulkintaa keskiajan Islannissa, 2: unikirjat"},"content":{"rendered":"\n

Kirsi Kanerva<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kun keskiajan ihminen uskoi n\u00e4hneens\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n unen, oli h\u00e4nelle tarjolla useampia vaihtoehtoja sen totuudellisuuden ja sanoman selvitt\u00e4miseksi. Aiemmin Glossae-blogissa tarkastellut kuukirjat<\/a> auttoivat selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 kuun vaiheessa unet saattoivat tuoda luotettavaa tietoa. Yksi vaihtoehto unien tulkintaan olivat unikirjat. Ne olivat luetteloita erilaisista unissa esiintyvist\u00e4 aiheista ja symboleista, joille annettiin unikirjassa tulkinta. 400-luvulla vaikuttaneen ja viel\u00e4 keskiajallakin auktoriteettiasemansa s\u00e4ilytt\u00e4neen Macrobiuksen m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisesti unikirjat tarjosivat n\u00e4in ollen apua niin kutsuttujen somnium<\/em>-unien tulkintaan. N\u00e4m\u00e4 unet toivat Macrobiuksen mukaan tietoa tulevasta mutta ne vaativat tulkintaa, koska sanoma peittyi niiss\u00e4 symbolien alle.<\/p>\n\n\n\n

Unikirjat keskiajan Euroopassa<\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Nebukadnessarin uni. Kuvitusta k\u00e4sikirjoituksessa Marseille, Biblioth\u00e8que municipale, 0089 (f. 024v ), 1400-luvulta. (Kuva: Wikimedia Commons<\/a>.)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Unikirjat edustavat hyvin vanhaa kirjallista perinnett\u00e4. Varhaisimmat s\u00e4ilyneet unikirjat kirjattiin yl\u00f6s savitauluille Babylonian valtakunnassa. Keskiajalla tunnetut latinankieliset unikirjat olivat k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 kreikan kielest\u00e4. Niiss\u00e4 unet oli yleens\u00e4 esitetty aakkosittain vaikkakaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 seurasi jo bysanttilaisissa unikirjoissa omaksuttua tapaa, joskin Bysantista tunnetaan my\u00f6s teemoittain j\u00e4rjestettyj\u00e4 unikirjoja. Keskiajalla suosituin latinankielinen unikirjatyyppi oli kuitenkin aakkosellinen unikirja. Temaattisiin unikirjoihin tutustuttiin l\u00e4ntisess\u00e4 Euroopassa 1100-luvulta alkaen, mutta ne saavuttivat suuremman suosion vasta keskiajan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Aakkosittain j\u00e4rjestetyt unikirjat yhdistettiin keskiajalla erityisesti Vanhan Testamentin profeetta Danieliin. Kyseinen profeetta Daniel oli tulkinnut Babylonian kuningas Nebukadnessarin somnium<\/em>-unen saatuaan t\u00e4t\u00e4 unta koskevan jumalallisen ilmestyksen \u2013 Macrobiuksen termein n\u00e4hty\u00e4\u00e4n oraculum<\/em>-unen. T\u00e4m\u00e4 unikirjatyyppi tunnetaan yleisesti nimell\u00e4 Somniale Danielis<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Kreikankielinen Somniale Danielis<\/em> on oletettavasti laadittu 300-luvulla. Se tunnettiin l\u00e4nness\u00e4kin melko varhain. Varhaisin s\u00e4ilynyt latinankielinen unikirja on 800-luvulta (Uppsala, University Library, C.664), ja samalta vuosisadalta on my\u00f6s s\u00e4ilynyt unikirjan fragmentti k\u00e4sikirjoituksessa Harley 3017<\/a>. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin esitt\u00e4neet, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset aakkosellisen unikirjan latinankieliset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset olisi tehty jopa niinkin varhain kuin 600-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Profeetta Danieliin liitetyst\u00e4 unikirjasta liikkui keskiajalla useita erilaisia versioita. Tutkijat ovat erotelleet kaksi toisistaan radikaalisti eroavaa versiota (a ja b). Ne kummatkin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t unisymboleja, joita ei toisesta l\u00f6ydy. N\u00e4idenk\u00e4\u00e4n versioiden kopiot eiv\u00e4t kuitenkaan ole identtisi\u00e4. Lis\u00e4ksi esimerkiksi edell\u00e4 mainittu k\u00e4sikirjoitus C.664 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aineistoa, jota ei ole kummassakaan edell\u00e4 mainitussa versiossa. Varhaisimmista latinankielisist\u00e4 versioissa englantilaiset k\u00e4sikirjoitukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t seuranneen a-versiota kun taas mannereurooppalaisissa k\u00e4sikirjoituksissa seurattiin b-versiota.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin keskiajalla latinankielisist\u00e4 unikirjoista alettiin tehd\u00e4 my\u00f6s kansankielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t pohjautuneet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 millek\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4iselle versiolle vaan saattoivat olla eri versioiden yhdistelmi\u00e4. Mahdollisesti osa my\u00f6hemmist\u00e4 kopioista on voitu kirjoittaa yl\u00f6s my\u00f6s osittain muistinvaraisesti. Latinankielisiss\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t olivat j\u00e4rjestelleet teksti\u00e4 uudelleen niin, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sversiossa s\u00e4ilyi aakkosj\u00e4rjestys. Kansankielisiss\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 taas seurattiin usein alkuper\u00e4isess\u00e4 latinankielisess\u00e4 tekstiss\u00e4 olevaa j\u00e4rjestyst\u00e4, huolimatta siit\u00e4, mill\u00e4 aakkosella kukin hakusana omalla kielell\u00e4 alkoi. Varhaisimpia kansankielisi\u00e4 unikirjoja edustavat muinaisenglanninkieliset unikirjat ovat 1000-luvun alkupuolelta. Muinaisenglannin kielen lis\u00e4ksi Somniale Danielis<\/em> k\u00e4\u00e4nnettiin ranskaksi ja saksaksi sek\u00e4 keskienglannin, iirin ja kymrin kielelle. My\u00f6s Islannista on s\u00e4ilynyt Somniale Danielisin<\/em> kansankielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Somniale Danielis<\/em> -unikirjan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sikirjoitus Sloane MS 1609 (1400-l.). (Kuva: The British Library, Sloane MS 1609, fol. 30<\/a>.)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Somniale Danielis<\/em> Islannissa<\/h2>\n\n\n\n

Islannissa s\u00e4ilynyt versio Somniale Danielis<\/em> -unikirjasta on osa k\u00e4sikirjoitusta AM 764 4to<\/a> (Reynista\u00f0arb\u00f3k), joka ei ole s\u00e4ilynyt t\u00e4ydellisen\u00e4. Kyseinen k\u00e4sikirjoitus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muun muassa keskiaikaista maailmanhistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 tekstej\u00e4, annaaleja, pyhimysel\u00e4m\u00e4kertoja ja ihmekertomuksia. Tekstit ovat kopioita latinan kielest\u00e4 tehdyist\u00e4 islanninkielisist\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjureita on ollut ainakin kymmenkunta, ja n\u00e4m\u00e4 ovat lyhent\u00e4neet kopioimiaan tekstej\u00e4 voimakkaasti. K\u00e4sikirjoitus on todenn\u00e4k\u00f6isesti laadittu Reynista\u00f0arin nunnaluostarissa Pohjois-Islannissa 1300-luvun j\u00e4lkipuoliskolla, ja sit\u00e4 on mahdollisesti k\u00e4ytetty t\u00e4ss\u00e4 benediktiiniluostarissa koulukirjana. Somniale Danielisin k\u00e4\u00e4nn\u00f6steksti (AM 764 4to fol 33v<\/a>) on kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4tty k\u00e4sikirjoitukseen my\u00f6hemmin. Se on ajoitettu vuoden 1500 tiet\u00e4mille.<\/p>\n\n\n\n

Islantilainen Somniale Danielis<\/em> seuraa latinankielisen version aakkosj\u00e4rjestyst\u00e4. K\u00e4sikirjoituksen AM 764 4to unikirjaversio ei kuitenkaan ole t\u00e4ydellinen. Teksti alkaa latinankielisen tekstin b-kirjaimesta ja p\u00e4\u00e4ttyy o-kirjaimeen. Islantilaisen version osio on my\u00f6s lyhyempi kuin vastaavat osiot useimmissa muissa Somniale Danielisin<\/em> keskiaikaisissa versioissa. Se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 80 unta. Esimerkiksi yhdess\u00e4 latinankielisen b-version p\u00e4\u00e4k\u00e4sikirjoituksista (Vienna, \u00d6sterreichische Nationalbibliothek, MS. 271, fol. 76v\u201377v, 900-luvun alkupuolelta) on vastaavassa osiossa selitetty yhteens\u00e4 96 unta, ja koko teos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 158 unta selityksineen. Toisissa latinankielisiss\u00e4 k\u00e4sikirjoituksissa unien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jopa kaksinkertainen. Esimerkiksi a-versiota edustava k\u00e4sikirjoitus Cotton Tiberius A III (London, British Library, Cotton Tiberius A. iii 1. fols. 27v\u201332v<\/a>), joka on oletettavasti laadittu Canterburyss\u00e4 1000-luvulla, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 jopa 302 unta ja niiden tulkintaa.<\/p>\n\n\n\n

Islantilaisen unikirjan tekstin editoinut Gabriel Turville-Petre on tarkastellut islanninkielisen version yhteytt\u00e4 englantilaisiin ja mannereurooppalaisiin k\u00e4sikirjoituksiin. Islantilaisella versiolla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan eniten yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 englantilaisissa k\u00e4sikirjoituksissa olevien Somniale Danielis<\/em> -versioiden kanssa. Joskus islantilaisessa versiossa symbolille annetut merkitykset kuitenkin eroavat sek\u00e4 englantilaisissa ett\u00e4 mannereurooppalaisissa k\u00e4sikirjoituksissa annetusta merkityksest\u00e4. Joskus taas islantilainen ja mannereurooppalainen selitys ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan kuin islantilainen englantilaista, mutta t\u00e4m\u00e4 on harvinaisempaa. L\u00e4hes kaikki islantilaisessa versiossa listatut unisymbolit l\u00f6ytyv\u00e4t latinankielisist\u00e4 teksteist\u00e4, mutta osa n\u00e4ist\u00e4 symboleista on vain harvoissa latinankielisiss\u00e4 versioissa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkijat ovat ep\u00e4varmoja siit\u00e4, milloin Somniale Danielis<\/em> tuli Islantiin ja mit\u00e4 kautta se sinne saapui, sek\u00e4 toisaalta, milloin islanninkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s laadittiin. S\u00e4ilyneen version nuori ik\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, etteik\u00f6 unikirjaa olisi tunnettu Islannissa jo aiemmin. Esimerkiksi yhteydet englantilaisiin k\u00e4sikirjoituksiin viittaavat siihen, ett\u00e4 teksti on voinut tulla Englannista jo 1100-luvulla. T\u00e4ll\u00f6in Islantiin saapui esimerkiksi Geoffrey Monmouthilaisen Prophetiae Merlini<\/em>, joka k\u00e4\u00e4nnettiin nimell\u00e4 Merl\u00edn\u00fassp\u00e1<\/em>. Toisaalta Turville-Petren havaitsemat yht\u00e4l\u00e4isyydet my\u00f6s my\u00f6hempiin englantilaisiin k\u00e4sikirjoituksiin saattaisivat viitata siihen, ett\u00e4 teksti olisi kulkeutunut Islantiin varsin my\u00f6h\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Unien tulkintaa saagoissa<\/h3>\n\n\n\n

Tukea unikirjan varhaisemmalle saapumiselle Islantiin on etsitty saagoissa esiintyv\u00e4st\u00e4 unisymboliikasta. Esimerkiksi Gabriel Turville-Petre on tarkastellut 1200-luvun islantilaisissa saagoissa<\/a> esiintyv\u00e4\u00e4 unisymboliikkaa ja todennut, ett\u00e4 unisymboleille annetaan joskus Somniale Danielisista<\/em> tuttuja tulkintoja. T\u00e4ll\u00f6in samassa yhteydess\u00e4 voi esiinty\u00e4 kahden eri saagahahmon antama tulkinta unen symboleille: toinen tulkitsee symbolin Somniale Danielisin<\/em> mukaisesti kun taas toinen annettu selitys poikkeaa t\u00e4st\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4inen on todenn\u00e4k\u00f6isesti edustanut kotoper\u00e4ist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 unisymbolien merkityksest\u00e4. Usein t\u00e4m\u00e4 kotoper\u00e4inen tulkinta my\u00f6s osoittautuu saagan kontekstissa oikeaksi.<\/p>\n\n\n\n

Saagojen valossa onkin katsottu, ett\u00e4 islantilaisilla on keskiajalla ollut oma vahva ja itsen\u00e4inen unien tulkinnan perinne. Esimerkiksi saagaunissa esiintyvien el\u00e4inten, kuten susien, karhujen, kettujen ja k\u00e4\u00e4rmeiden osalta saagoissa esitetty tulkinta poikkeaa Somniale Danielisin<\/em> tulkinnasta. Saagaunissa esiintyvi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 ei yleens\u00e4 tulkittu saagoissa symboleina, kuten unikirjoissa tehtiin. Sen sijaan niiden katsottiin olevan kotoper\u00e4isen k\u00e4sityksen mukaisesti ihmisten fylgjia<\/em>, eli er\u00e4\u00e4nlaisia yliluonnollisia hahmoja, jotka liittyiv\u00e4t tiettyyn yksil\u00f6\u00f6n ja esiintyiv\u00e4t unissa ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4n yksil\u00f6n jonkinlaisena kehosta nukkuessa poistuvana unisieluna. Esimerkiksi susi ja k\u00e4\u00e4rme edustivat n\u00e4hdyiss\u00e4 unissa vihollisen fylgjaa<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Saagakirjallisuudessa l\u00f6ytyy kuitenkin joskus my\u00f6s tapauksia, joissa Somniale Danielisin<\/em> tarjoama tulkinta osoittautuu oikeaksi. Muunlaista tulkintaa ei saagassa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes esitet\u00e4 sen vaihtoehdoksi. Somniale Danielisin<\/em> mukaisten tulkintojen esiintyminen saagoissa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on joka tapauksessa tulkittu siten, ett\u00e4 kyseinen unikirjaperinne olisi tunnettu Islannissa jo 1200-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Somniale Danielis<\/em> menetti Euroopassa asemiaan unientulkinnan oppaana vasta reformaation my\u00f6t\u00e4. Sit\u00e4 pidettiin ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, kun ei-raamatullisia ilmestyksi\u00e4 ja profetioita haluttiin suitsia. Suhtautuminen unikirjoihin oli kuitenkin Euroopassa ristiriitaista jo keskiajalla. Kirkko ei periaatteessa hyv\u00e4ksynyt tiedonhankintaa unien avulla, ja asiaa koskevia kieltoja kirjattiin my\u00f6s lakeihin. Unikirjat ja muut unien tulkintaan tarkoitetut oppaat saattoivatkin pyrki\u00e4 luomaan yhteyden oikeaoppiseen kristillisyyteen. T\u00e4h\u00e4n viittasi esimerkiksi Somniale Danielisin<\/em> liitt\u00e4minen profeetta Danieliin. Unikirjojen ja kuukirjojen tapaisten ohjekirjojen saatavuus viittaa kuitenkin siihen, ett\u00e4 keskiajan ihmiset olivat melko kiinnostuneita unien potentiaalisesta tiedosta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/h2>\n\n\n\n

Chardonnens, L\u00e1szl\u00f3 S\u00e1ndor. 2006. Anglo-Saxon prognostics. A study of the genre with a text edition<\/em><\/a>. Julkaisematon v\u00e4it\u00f6skirja, Universiteit Leiden.<\/p>\n\n\n\n

Chardonnens, L\u00e1szl\u00f3 S\u00e1ndor. 2018. \u201cDream Divination in Manuscripts and Early Printed Books: Patterns of Transmission\u201d. Teoksessa Marilina Cesario & Hugh Magennis (toim.), Aspects of Knowledge: Preserving and Reinventing Traditions of Learning in the Middle Ages<\/em>, Manchester: Manchester University Press, 23\u201352.<\/p>\n\n\n\n

Handrit.is<\/em> -sivusto, https:\/\/handrit.is\/is\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Keskiaho, Jesse. 2005. \u201cThe Handling and Interpretation of Dreams and Visions in Late Sixth- and Eighth-Century Gallic and Anglo-Latin Hagiography and Histories\u201d. Early Medieval Europe<\/em> 13 (2005) 3: 227\u2013248.<\/p>\n\n\n\n

Kruger, Steven F. 1992. Dreaming in the Middle Ages. <\/em>Cambridge: Cambridge University Press.<\/p>\n\n\n\n

Liuzza, R. M. \u201cIntroduction.\u201d Teoksessa Roy Michael Liuzza (toim. & k\u00e4\u00e4nt.), Anglo-Saxon Prognostics. An Edition and Translation of Texts from London, British Library, MS Cotton Tiberius A. iii<\/em>. Cambridge: D. S. Brewer, 1\u201378.<\/p>\n\n\n\n

Oberhelman, Steven M. 2008. Dreambooks in Byzantium: Six Oneirocritica in Translation, with Commentary and Introduction<\/em>, Taylor & Francis Group.<\/p>\n\n\n\n

Svanhildur \u00d3skarsd\u00f3ttir. 2000. Universal <\/em><\/a>H<\/em><\/a>istory in Fourteenth-Century Iceland: Studies in AM 764 4to<\/em><\/a>. Julkaisematon v\u00e4it\u00f6skirja. University College London, 2000.<\/p>\n\n\n\n

Turville-Petre, E. O. G. 1968. \u201dAn Icelandic Version of the Somniale Danielis.\u201d Teoksessa Allan H. Orrick (toim.), Nordica et Anglica. Studies in Honor of Stef\u00e1n Einarsson.<\/em> The Hague & Paris: Mouton, 19\u201336.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Kirsi Kanerva toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Northern Nightmares 1400-2000 -projektissa, jossa tarkastellaan Suomen alueen v\u00e4est\u00f6jen painajaiskokemuksia keskiajalta nykyaikaan ulottuvalla ajanjaksolla. Lis\u00e4tietoja projektista:\u00a0https:\/\/blogs.helsinki.fi\/northernnightmares\/<\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva Kun keskiajan ihminen uskoi n\u00e4hneens\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n unen, oli h\u00e4nelle tarjolla useampia vaihtoehtoja sen totuudellisuuden ja sanoman selvitt\u00e4miseksi. Aiemmin Glossae-blogissa tarkastellut kuukirjat auttoivat selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 kuun vaiheessa unet saattoivat tuoda luotettavaa tietoa. Yksi vaihtoehto unien tulkintaan olivat unikirjat. Ne olivat luetteloita erilaisista unissa esiintyvist\u00e4 aiheista ja symboleista, joille annettiin unikirjassa tulkinta. 400-luvulla vaikuttaneen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[81,19,134,136],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1751"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1751"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1751\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1764,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1751\/revisions\/1764"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1751"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1751"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1751"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}