{"id":1765,"date":"2020-09-25T09:40:06","date_gmt":"2020-09-25T06:40:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1765"},"modified":"2020-09-25T09:40:09","modified_gmt":"2020-09-25T06:40:09","slug":"uskonnollisia-naisia-arkkitehteja-ja-neuvonantajia-historiallista-fiktiota-tutkimuksen-lomaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1765","title":{"rendered":"Uskonnollisia naisia, arkkitehtej\u00e4 ja neuvonantajia \u2013 historiallista fiktiota tutkimuksen lomaan"},"content":{"rendered":"\n

Petra Uusimaa<\/em><\/p>\n\n\n\n

Joskus tietokirjallisuuden painoksi on mukavaa lukea keskiaikaan sijoittuvaa kirjallisuutta. Historiallinen kaunokirjallisuus voi toisaalta olla my\u00f6s pettymys. Kirjallisuusmaailma on my\u00f6s t\u00e4ynn\u00e4 fantasiakirjoja, jotka sanovat pohjaavansa maailmansa keskiaikaan, mutta perustuvat v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin ja yleistyksiin. Iloa tuottavat kuitenkin teokset, jotka luovat ajan hengest\u00e4 todenmukaisen kuvan. Iloa on aina mukava jakaa, joten p\u00e4\u00e4tin koostaa listan viidest\u00e4 teoksesta (useimmat sarjan ensimm\u00e4isi\u00e4 osia), jotka mielest\u00e4ni onnistuvat s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskiajan hengen, oli sitten kyseess\u00e4 historiallista fiktiota taikka keskiajasta inspiroitunutta fantasiakirjallisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Sigrid Undset: Kristin Lavransdatter<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sigrid Undset (1882-1949) sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1928. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4teossarjansa, Kristin Lavransdatter-trilogia, kirjoitettiin 1920-luvulla. Trilogia sijoittuu 1300-luvun Norjaan ja seuraa norjalaisen nuoren tyt\u00f6n kasvua aikuisuuden kynnyksell\u00e4. Kristin rakastuu ja menee naimisiin miehen kanssa, jota h\u00e4nen vanhempansa eiv\u00e4t heti hyv\u00e4ksy. Heid\u00e4n avioliittonsa on t\u00e4ynn\u00e4 mutkia ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4 mutta my\u00f6st\u00e4ynn\u00e4 rakkautta, joka ajaa heit\u00e4 yhteen ja erilleen. Keskiaikaisen hengen sarjalle antaa sen l\u00e4pileikkaava uskonnollisuus; Kristin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 turvansa Jumalasta ja uskonnostaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaikeimpina hetkin\u00e4. Samaan aikaan h\u00e4n kuitenkin kokee asemansa yhteiskunnassa naisena hankalana, sill\u00e4 kirkko ja sen n\u00e4k\u00f6kanta naisen asemaan yhteiskunnassa asettaa kapuloita rattaisiin intohimoisen naisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Juliet Marillier: Daughter of the Forest<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Juliet Marillier on uusiseelantilainen fantasiakirjailija, jonka kaikki teokset sijoittuvat keskiaikaiseen Irlantiin. Daughter of the Forest<\/em> (1999) aloittaa ensin trilogiaksi suunnitellun, mutta lopulta kuuden kirjan pituisen sarjan, joka seuraa saman suvun naisia, jokaista yksi kerrallaan tarinan edetess\u00e4. Marillierin teokset ovat saaneet inspiraatiota sek\u00e4 kelttil\u00e4isest\u00e4 mytologiasta ett\u00e4 saduista yleens\u00e4, ja ensimm\u00e4isen teoksen taustalla on monelle tuttu tarina villihanhista. Sorcha on suuren lapsikatraan ainoa tytt\u00f6. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 menee naimisiin naisen kanssa, joka osoittautuu noidaksi. H\u00e4n on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mustasukkainen miehens\u00e4 aikaisimmista lapsista, ja muuttaa kuusi velje\u00e4 joutseniksi. Sorchalle j\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi pelastaa veljens\u00e4, mutta h\u00e4nelle annetaan ehto; jos h\u00e4n puhuu sihahdustakaan ennen teht\u00e4v\u00e4n suorittamista, veljet j\u00e4\u00e4v\u00e4t ikuisesti joutseniksi. Marillierin teokset ovat sekoitus eeppist\u00e4 fantasiaa ja romantiikkaa, joka pursuaa mytologiaa ja vahvoja naishahmoja. Teoksissa korostuvat my\u00f6s kristinuskon ja pakanallisen maailman yhteent\u00f6rm\u00e4ys.<\/p>\n\n\n\n

Elif Shafak: Valkoinen elefantti<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Elif Shafakin Valkoinen elefantti<\/em> (2013) sijoittuu 1500-luvun Istanbuliin. Nuori Jahan saapuu Konstantinopoliin mukanaan valkoinen elefantti, joka on tarkoitettu paikallisen sulttaanin lahjaksi. Jahan p\u00e4\u00e4see sis\u00e4lle hoviin, mutta huomaa ennen pitk\u00e4\u00e4 joutuneensa hovin valtapelin nappulaksi. Pian hovin p\u00e4\u00e4arkkitehti Sinan, jota kutsutaan \u201dId\u00e4n Michelangeloksi\u201d, huomaa, ett\u00e4 pojassa on potentiaalia, ja h\u00e4n ottaa Jahanin oppilaakseen. Teoksen aikana Jahania seurataan koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana, ja lukija p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n esimerkiksi h\u00e4nen rakkaussuhteensa sulttaanin tytt\u00e4ren Mihrimahin kanssa, mutta ennen kaikkea Jahanin rakkauden arkkitehtuuria ja Istanbulia kohtaan. Shafakin erikoisuutena onkin Istanbulin vivahteikas kuvaus, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n <\/ins>sek\u00e4 nykyaikaan ett\u00e4 menneisyyteen sijoittuvissa teoksissa on aina keski\u00f6ss\u00e4 Istanbul. Valkoinen elefantti onkin rakkauskertomus osmaanien kukoistuskauden Istanbuliin; teos on t\u00e4ynn\u00e4 poliittista v\u00e4rikkyytt\u00e4, arkkitehtuuria ja intohimoisia kohtaamisia.<\/p>\n\n\n\n

Hannu M\u00e4kel\u00e4: Varjo \u2013 Jean D\u2019Arcin lyhyt, toiveikas el\u00e4m\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hannu M\u00e4kel\u00e4n teos Jeanne D\u2019Arcista (2019), yhdest\u00e4 historian kuuluisimmista naisista, yhdistelee fiktiota ja tietokirjallisuutta. D\u2019Arcin lyhyt el\u00e4m\u00e4 kerrotaan M\u00e4kel\u00e4n teoksessa Jeannen lapsuudenyst\u00e4v\u00e4n Jeanin kautta. Kumpi lopulta poltetaan roviolla? Ent\u00e4 kuinka erottaa miehinen n\u00e4k\u00f6kulma ja miehinen maailma kertomuksesta yhdest\u00e4 historian myyttisimmist\u00e4 naisista? Kirjan taustalla on paljon historiallista taustaty\u00f6t\u00e4, ja teokseen on sis\u00e4llytetty my\u00f6s kuvaliite ja M\u00e4kel\u00e4n kirjoittama essee Jeanne D\u2019Arcin el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi feministiksi tituleeratun D\u2019Arcin kuvaamista miesn\u00e4k\u00f6kulmast<\/ins>a voi perustellusti kritisoida, mutta jo fiktion ja historiallisten faktojen yhdisteleminen takaavat kiintoisan lukukokemuksen.<\/p>\n\n\n\n

Hilary Mantel: Susipalatsi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hilary Mantellin Susipalatsi<\/em> (2011) aloittaa kolmiosaisen sarjan, joka perehtyy Thomas Cromwellin, Henrik VIII:n neuvonantajan, el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Thomas Cromwell on j\u00e4\u00e4nyt historiaan rautaisena neuvonantajana, jonka valta kasvoi niin suureksi, ett\u00e4 Henrik p\u00e4\u00e4tyi teloittamaan h\u00e4net lopulta kolmannen avioliittonsa aikana. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa, Susipalatsissa, lukija seuraa Thomas Cromwellin nousua sep\u00e4n pojasta hovin t\u00e4rkeimm\u00e4ksi neuvonantajaksi. Henrik VIII on rakastunut Anne Boyleyniin ja nykyinen kuningatar, Katariina Aragonialainen, ei ole avioliiton aikana kyennyt synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4\u00e4 poikalasta. Teos on historiallisella tyylill\u00e4\u00e4n tyypillisen hidas, keskittyen hovin sis\u00e4iseen dynamiikkaan. Vaikka Cromwell ei ole hahmona ehk\u00e4 kaikista sympaattisin, trilogian aikana lukija toivoo lopun olevan armollisempi kuin todellisuus lupaa. Trilogian viimeisin teos, Kuningashuone, ilmestyi vuoden 2020 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja on suomennettu, kuten kaksi aikaisempaa teosta. Susipalatsista on tehty my\u00f6s BBC:n sarja, joka ilmestyi vuonna 2015.<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

Petra Uusimaa on tieteiden ja aatteiden historian maisterivaiheen opiskelija Oulun yliopistosta. Uusimaa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 parhaillaan pro gradu -tutkielmaa keskiaikaisista naispyhimyksist\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Petra Uusimaa Joskus tietokirjallisuuden painoksi on mukavaa lukea keskiaikaan sijoittuvaa kirjallisuutta. Historiallinen kaunokirjallisuus voi toisaalta olla my\u00f6s pettymys. Kirjallisuusmaailma on my\u00f6s t\u00e4ynn\u00e4 fantasiakirjoja, jotka sanovat pohjaavansa maailmansa keskiaikaan, mutta perustuvat v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin ja yleistyksiin. Iloa tuottavat kuitenkin teokset, jotka luovat ajan hengest\u00e4 todenmukaisen kuvan. Iloa on aina mukava jakaa, joten p\u00e4\u00e4tin koostaa listan viidest\u00e4 teoksesta (useimmat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[138,9,10],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1765"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1765"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1765\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1790,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1765\/revisions\/1790"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1765"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1765"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1765"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}