{"id":1811,"date":"2020-11-09T09:11:48","date_gmt":"2020-11-09T07:11:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1811"},"modified":"2020-11-09T09:11:52","modified_gmt":"2020-11-09T07:11:52","slug":"ensimmainen-tunnettu-suomalainen-stressiuni","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1811","title":{"rendered":"Ensimm\u00e4inen (tunnettu) suomalainen stressiuni"},"content":{"rendered":"\n

Marko Lamberg<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
J\u00f6ns Budde h\u00e4nen Tukholmassa teett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ehtoolliskalkin aluslautasessa. Kuvaaja: Kari Uotila.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Naantalin luostarissa 1400-luvulla asunut birgittalaisveli J\u00f6ns Budde tunnetaan ahkerana tekstintuottajana, ja h\u00e4nt\u00e4 on toisinaan kutsuttu Suomen ensimm\u00e4iseksi kirjailijaksi. Sit\u00e4 h\u00e4n ei ollut, mutta yksi varhaisimmista kuitenkin. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheitaan tunnetaan vain vajavaisesti eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki h\u00e4nen teoksensa ole s\u00e4ilyneet, mutta h\u00e4n vaikuttaa silti olleen tuotteliaampi ja j\u00e4lkimaineeltaankin tunnetumpi kuin yksik\u00e4\u00e4n toinen Naantalin luostarissa tai edes emoluostari Vadstenassa asunut birgittalaisveli. J\u00f6ns Budde osallistui tarmokkaasti birgittalaisten suureen projektiin, jossa tuotettiin ruotsinkielist\u00e4 hengellist\u00e4 kirjallisuutta. Vaikka kyse oli usein k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4, jotka oli tehty latinankielisist\u00e4 alkuteoksista, k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen merkityst\u00e4 ei pid\u00e4 aliarvioida \u2013 varsinkin kun keskiajan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t antoivat k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lle enemm\u00e4n vapauksia kuin modernin ajan sanatarkkuuteen pyrkiv\u00e4t periaatteet. Birgittalainen kirjallisuus on arvokas l\u00e4hde tarkasteltaessa keskiajan kirjallisuus-, uskonto- ja kulttuurihistoriaa, ja siihen sis\u00e4ltyy my\u00f6s varhaisin tunnettu kuvaus autenttisesta suomalaisen n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 unesta.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1469, kun J\u00f6ns Budde vieraili Vadstenassa, h\u00e4n oli viel\u00e4 nuorehko mies ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n uransa alkutaipaleella. H\u00e4n kertoo er\u00e4\u00e4n teoksensa j\u00e4lkisanoissa olleensa tuolloin Vadstenassa luostarinsa asialla \u2013 todenn\u00e4k\u00f6isesti Naantalin luostari oli l\u00e4hett\u00e4nyt h\u00e4net j\u00e4ljent\u00e4m\u00e4\u00e4n emoluostarin kirjastosta teoksia omaan kirjastoonsa. Yksi J\u00f6ns Budden j\u00e4ljent\u00e4mist\u00e4 teoksista k\u00e4sitteli Pyh\u00e4n Mechtildin el\u00e4m\u00e4\u00e4. J\u00f6ns Budde kertoo uupuneensa k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n j\u00e4lkeen niin, ett\u00e4 h\u00e4nen oli oltava kolmen tai nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ajan vuoteenomana. Pyh\u00e4n Mechtildin el\u00e4m\u00e4 kiinnosti Vadstenan nunnia siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 he pyysiv\u00e4t J\u00f6ns Budde my\u00f6s ruotsintamaan teoksen, koska latinan taito oli harvinainen nunnienkin keskuudessa. H\u00e4n tarttuikin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Yksitoista vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n kuvasi ty\u00f6n etenemist\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

Katso, toisena y\u00f6n\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun olin antanut asiaan hyv\u00e4ksynt\u00e4ni ja ottanut kirjan luokseni ja jo suurella vaivalla ja huolella k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt 6 tai 8 kappaletta, minusta n\u00e4ytti unessani silt\u00e4, ett\u00e4 istuin sen ikkunan \u00e4\u00e4ress\u00e4, jossa minulla oli tapana istua ja kirjoittaa, ja kaikkialla oli niin pime\u00e4\u00e4, sek\u00e4 kirjassa ett\u00e4 talossa, ett\u00e4 n\u00e4in vain v\u00e4h\u00e4sen enk\u00e4 voinut lainkaan kirjoittaa. Siin\u00e4 istuessani ja murehtiessani pimeydess\u00e4ni minusta n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 ihastuttava, pitk\u00e4 ja kaunis neitsyt astui sis\u00e4lle taloon nunnan hahmossa, yll\u00e4\u00e4n harmaa vaate ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n musta huntu. H\u00e4n kantoi rinnallaan taulua, jossa oli kaksi kantta tai lautaa, varsin kauniita ja hienosti koristeltuja, ja h\u00e4n tuli luokseni paikkaan, jossa istuin, ja sanoi: \u2019Katso, veljeni, n\u00e4en, ett\u00e4 suret ja murehdit t\u00e4t\u00e4 pimeytt\u00e4, joka on sek\u00e4 kirjassa ett\u00e4 talossa.\u2019 Ja h\u00e4n avasi taulun, jossa n\u00e4kyi hyvin kirkas peili, kauttaaltaan koristeiden peitossa ja ihmeellisell\u00e4 tavalla paikalleen kiinnitettyn\u00e4, ja sanoi minulle: \u2019Katso, veljeni, t\u00e4st\u00e4 peilist\u00e4 olet n\u00e4kev\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 kaiken, mit\u00e4 kirjassa lukee.\u2019 Ja niin h\u00e4n sulki j\u00e4lleen peilin ja k\u00e4veli hitaasti pois. Heti, kun her\u00e4sin t\u00e4st\u00e4 unesta, kellot kutsuivat aamupalvelukseen, ja suokoon Jumala apunsa el\u00e4m\u00e4lleni ja sielulleni, kun sanon todeksi sen, ett\u00e4 kaikki kipu ja heikkous oli kaikonnut ja l\u00e4htenyt p\u00e4\u00e4st\u00e4ni ja my\u00f6s muista j\u00e4senist\u00e4ni, etten tuntenut v\u00e4h\u00e4isint\u00e4k\u00e4\u00e4n vaikeutta enk\u00e4 lainkaan v\u00e4synyt enk\u00e4 tuntenut tarvetta nukkua tai lev\u00e4t\u00e4 niin\u00e4 14 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joiden aikana k\u00e4\u00e4nsin ja tulkitsin t\u00e4m\u00e4n kirjan latinasta ruotsiksi.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

J\u00f6ns Budden \u00f6ist\u00e4 kokemusta voisi pit\u00e4\u00e4 konventionaalisena visiona, jossa pyhimys ilmestyy avuntarvitsijalle ja auttaa h\u00e4nt\u00e4. Kuvauksessa onkin visiogenren piirteit\u00e4, ja J\u00f6ns Budde n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pit\u00e4neen kokemustaan todellisena, koska h\u00e4n kuvauksensa loppusanoissa kiitt\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Mechtildi\u00e4 avusta. Mutta uni-sanan (alkutekstiss\u00e4 dr\u00f6m<\/em>) k\u00e4ytt\u00f6 kahdesti kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 J\u00f6ns Budde kuvasi visiota unenn\u00e4k\u00f6n\u00e4. Esimodernissa maailmankuvassa unen ja valvemaailman raja oli h\u00e4ilyv\u00e4, joten unien kuvaamia tapahtumia voitiin pit\u00e4\u00e4 todellisina.<\/p>\n\n\n\n

J\u00f6ns Budde uni, jonka h\u00e4n omien sanojensa mukaan n\u00e4ki Vadstenan luostarissa vuonna 1469 ja josta h\u00e4n kertoo k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n teoksesta vuonna 1480 tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n j\u00e4ljenn\u00f6ksess\u00e4, on tiett\u00e4v\u00e4sti varhaisin s\u00e4ilynyt autenttinen suomalainen unikuvaus. On toki mahdollista, ett\u00e4 h\u00e4nen kuvauksensa ei kaikilta osin vastannut h\u00e4nen todellista kokemustaan \u2013 itse asiassa se on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4kin, koska me ihmiset muistamme harvoin uniemme kaikki yksityiskohdat t\u00e4ydellisesti. Kuvaus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tallella alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan, koska se tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme on kuitenkin Henrik Gabriel Porthanin siit\u00e4 1700-luvun lopulla tekem\u00e4 j\u00e4ljenn\u00f6s, jossa h\u00e4n on yritt\u00e4nyt s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 J\u00f6ns Budden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n keskiaikaisen kieliasun.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s mahdollisine puutteineen ja muokkautumisineen kuvaus vaikuttaa realistiselta. Vaikutelman tuottaa ennen kaikkea kuvatun unen universaali ja arkinen konteksti: t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 suorittavan yksil\u00f6n uupuminen ja alitajuinen pelko siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei olekaan yhteis\u00f6ns\u00e4 luottamuksen arvoinen. Kenties kyseess\u00e4 oli ensimm\u00e4inen laaja teos, jota J\u00f6ns Budde oli l\u00e4htenyt ruotsintamaan. Jo teoksen j\u00e4ljent\u00e4minen oli uuvuttanut h\u00e4net useaksi p\u00e4iv\u00e4ksi. Unessa vallitseva pimeys heijastaa todenn\u00e4k\u00f6isesti uneksijan mielialoja ja toivottomuutta, uneen ilmestyv\u00e4 pyhimys valaisevine peilitauluineen unimaailmaan ilmaantuvaa ongelmanratkaisua.<\/p>\n\n\n\n

J\u00f6ns Budden kuvauksessa on painajaisunen piirteit\u00e4: pimeys, murhe ja toivottomuus, mutta n\u00e4m\u00e4 kielteiset elementit h\u00e4lvenev\u00e4t nopeasti. On tulkinnanvaraista, pitik\u00f6 h\u00e4n itse untaan pahana unena sen onnellisen lopun vuoksi. Nykyk\u00e4sitteist\u00f6ll\u00e4 ilmaistuna h\u00e4nen untaan voi joka tapauksessa pit\u00e4\u00e4 ainakin stressiunena, siis valvemaailmassa koettujen vastoink\u00e4ymisten ja ongelmien ty\u00f6ntymisen\u00e4 unimaailmaan. Mielikuvaa pyhimyksen lahjoittamasta taulupeilist\u00e4, joka valaisi yhdell\u00e4 kertaa sek\u00e4 J\u00f6ns Budden munkinkammion ett\u00e4 h\u00e4nen ymm\u00e4rryksens\u00e4, voi pit\u00e4\u00e4 rasittuneiden aivojen tuottamana henkisen\u00e4 plasebona, joka antoi h\u00e4nelle intoa ja voimaa vied\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6surakka kunnialla loppuun.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisten stressiunien historia ylt\u00e4\u00e4 siis todistettavasti ainakin vuoteen 1469. Todellisuudessa niit\u00e4 n\u00e4ki varmasti useampikin aikalainen monesta paljon konkreettisemmasta syyst\u00e4 kuin turvattua el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4v\u00e4 luostariveli. Varmastikin stressiunia oli n\u00e4hty jo lukemattomien sukupolvien ajan aikaisemminkin \u2013 el\u00e4m\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 leveysasteilla on ollut sellaista, ett\u00e4 esimodernin ajan ja tietysti my\u00f6s esihistoriallisen ajan ihmisill\u00e4 on ollut runsaasti syit\u00e4 kokea stressi\u00e4, samoin unia, joissa ongelmia on ratkaistu. Mets\u00e4styksell\u00e4 ja ker\u00e4ilyll\u00e4 el\u00e4vien yhteis\u00f6jen on todettu hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n uniaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n esimerkiksi siit\u00e4, mist\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n hankkimaan ravintoa tai millaisia asumuksia he k\u00e4yv\u00e4t rakentamaan. Historiantutkija voi kuitenkin tavoittaa luotettavimmin vain sellaiset unet, joista on tehty kirjallisia kuvauksia, ja birgittalaisten mittava tekstintuotanto auttaa tavoittavaan my\u00f6s sirpaleita keskiajan unimaailmasta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/h2>\n\n\n\n

Barrett, Deirdre. 2007. \u201cAn evolutionary theory of dreams and problem-solving.\u201d <\/em>Teoksessa Deirdre Barrett & Patrick McNamara (toim.), Praeger perspectives. The new science of dreaming: Vol. 3. Cultural and theoretical perspectives.<\/em> Santa Barabara: Praeger Publishers\/Greenwood Publishing Group, 133\u2013153.<\/p>\n\n\n\n

Kauko, Mikko. 2015. J\u00f6ns Budde och hans skrifter. Yngre fornsvenskt textmaterial och mannen bakom det<\/em>. Turku: Turun yliopisto. https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/113787<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lamberg, Marko. 2007. J\u00f6ns Budde. <\/em>Birgittalaisveli ja h\u00e4nen teoksensa<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoiset painajaiset 1400\u20132020: https:\/\/blogs.helsinki.fi\/northernnightmares\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Porthan, Henrik Gabriel. 1867. Henrici Gabrielis Porthan Opera Selecta III. H. G. Porthans skrifter i urval. 3<\/em>. Helsingfors: Finska litteratur-s\u00e4llskapet. https:\/\/archive.org\/details\/henricigabrieli01portgoog<\/a><\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Marko Lamberg toimii tutkijana Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa TIASissa ja Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset 1400\u20132020 -projektissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marko Lamberg Naantalin luostarissa 1400-luvulla asunut birgittalaisveli J\u00f6ns Budde tunnetaan ahkerana tekstintuottajana, ja h\u00e4nt\u00e4 on toisinaan kutsuttu Suomen ensimm\u00e4iseksi kirjailijaksi. Sit\u00e4 h\u00e4n ei ollut, mutta yksi varhaisimmista kuitenkin. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheitaan tunnetaan vain vajavaisesti eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki h\u00e4nen teoksensa ole s\u00e4ilyneet, mutta h\u00e4n vaikuttaa silti olleen tuotteliaampi ja j\u00e4lkimaineeltaankin tunnetumpi kuin yksik\u00e4\u00e4n toinen Naantalin luostarissa tai edes […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[24],"tags":[144,141,143,142,134],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1811"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1811"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1811\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1830,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1811\/revisions\/1830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1811"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1811"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1811"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}