{"id":1835,"date":"2020-11-24T17:04:56","date_gmt":"2020-11-24T15:04:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1835"},"modified":"2020-11-25T11:12:27","modified_gmt":"2020-11-25T09:12:27","slug":"esitelma-koodit-ja-kaytanto-naiset-navigoimassa-kaupungin-topografiaa-varhaisessa-bysantissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1835","title":{"rendered":"Esitelm\u00e4: Koodit ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 \u2013 naiset navigoimassa kaupungin topografiaa varhaisessa Bysantissa"},"content":{"rendered":"\n

Tia Niemel\u00e4 <\/em><\/p>\n\n\n\n

Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 koronatilanteen vuoksi peruttu esitelm\u00e4ilta j\u00e4rjestettiin maanantaina 26.10.2020 et\u00e4yhteyden v\u00e4lityksell\u00e4. Esitelm\u00e4n piti FT Jeanette Lindblom otsikolla: Koodit ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 \u2013 naiset navigoimassa kaupungin topografiaa varhaisessa Bysantissa<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Tilaisuuden avasi Glossa ry:n puheenjohtaja Kirsi Kanerva toivottaen kaikki tervetulleiksi seuraamaan esityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Jeanette Lindblom aloitti esityksens\u00e4, jonka h\u00e4n piti v\u00e4it\u00f6skirjansa Women and public space : Social codes and female presence in the Byzantine urban society of the 6th to the 8th centuries <\/em>aiheesta (luettavissa Heldassa: http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-51-5154-4<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen kohteena oli varhainen Bysantti 500\u2013700 jaa. ja maantieteellisesti alue kattoi suuren osan vanhasta l\u00e4ntisest\u00e4 Roomasta sek\u00e4 V\u00e4limeren aluetta. 600\u2013700 luvuilla alueella oli paljon sis\u00e4isi\u00e4 konflikteja ja vihollisia tuli my\u00f6s ulkop\u00e4in. 800-luvulla Bysantin alue olikin jo huomattavasti pienempi ja monia t\u00e4rkeit\u00e4 kaupunkeja oli menetetty. Konstantinopolin kaupungin merkitys korostui kuten my\u00f6s Thessalonikin. Tutkimus kattoi koko Bysantin alueen, mit\u00e4 siihen min\u00e4kin aikakautena maantieteellisesti kuului.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdeaineistonaan tutkimuksessa oli k\u00e4ytetty kirjallisia tekstej\u00e4 kuten lakitekstej\u00e4, kirkollisia kaanoneita, kronikoita, hagiografioita ja ihmetekokertomuksia, runoja sek\u00e4 papyrusaineistoja, mutta n\u00e4iden lis\u00e4ksi my\u00f6s kuvallisia l\u00e4hteit\u00e4: k\u00e4sikirjoitusten kuvituksia, mosaiikkeja, arkeologista aineistoa sek\u00e4 muita taide-esineit\u00e4. Monipuolisella l\u00e4hdeaineistolla oli saatu tietoja sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4, jotka osoittivat samaan suuntaan ja joiden avulla oli mahdollista saada kokonaiskuva.<\/p>\n\n\n\n

Bysantti oli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti patriarkaalinen ja virat olivat vain miehille tarkoitettuja, kuten antiikin aikana oli tapana. Koti puolestaan toimi naisten paikkana ja naisen esikuvana oli Neitsyt Maria. Naiselta odotettiin siveellist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, h\u00e4nen tuli peitt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 sek\u00e4 piilotella itse\u00e4\u00e4n, varsinkin julkisissa tiloissa, sill\u00e4 paikalla oli toisilleen tuntemattomia ihmisi\u00e4. Sukupuolet eroteltiin vahvasti toisistaan; miehet ja naiset olivat erilaisia ja erill\u00e4\u00e4n toisistaan. T\u00e4st\u00e4 huolimatta l\u00e4hteiss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 joissain tapauksissa naisilla oli niin sanottuja rinnakkaisteht\u00e4vi\u00e4 miesten kanssa. Lindblom toi esiin esimerkin Ravennalaisen kirkon, jonka seinill\u00e4 kuvataan pyhmiskulkuetta. Oikealla puolella on kuvattu miehi\u00e4 ja vasemmalla puolestaan naisia. Sukupuolet ovat eroteltuina toisistaan eri puolille, mutta kuitenkin kuvattu samalla tavalla kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mosaiikki Sant’Apollinare Nuovosta Ravennasta 500-luvulta. (Kuva: Wikimedia Commons<\/a>.)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen esimerkki sukupuolien kuvaamisesta Bysantissa oli kuparirahan kuvituksesta, jossa hallitsijapari esitettiin yhdess\u00e4. Keisarinnat olivat olleet esill\u00e4 ennenkin, mutta rahassa olevan kuvan my\u00f6t\u00e4 asetelma tuli my\u00f6s kansalle n\u00e4kyv\u00e4ksi. Naisia kuvataan my\u00f6s muissa mosaiikeissa, yleens\u00e4 sopivassa seurassa, mutta t\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 naisten liikkuminen oli kuitenkin tavanomaista. Kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 on mainintoja raskaana olevista naisista kaduilla puhuttaessa erilaisista ihmisryhmist\u00e4, mik\u00e4 puolestaan kertoo, ett\u00e4 naiset olivat olennainen osa katukuvaa Bysantissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kupariraha 500-luvun loppupuolelta, jossa kuvataan
hallitsijaparia Justinus II ja Sophia.
(Kuva: Wikimedia Commons<\/a>.)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

My\u00f6s naisten v\u00e4lill\u00e4 oli olemassa eriarvoisuutta, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki naiset olleet yht\u00e4l\u00e4inen ryhm\u00e4. Se, mit\u00e4 yhteiskuntaluokkaa nainen edusti, vaikutti naisen asemaan yhteiskunnassa. Perustuen Agathias Scholastikoksen runoon Jeanette Lindblom toi esiin, ett\u00e4 alimman luokan naisia saattoi n\u00e4hd\u00e4 kadulla, mutta ylempien luokkien naisten tuli olla tarkempia. Runojen perusteella nuoria neitoja suojeltiin, vaimon tuli olla tarkka moraalistaan ja leskiksi j\u00e4\u00e4neill\u00e4 naisilla oli eniten sosiaalista liikkumavaraa. He saivat liikkua my\u00f6s ilman seuralaista. Kaikkein tarkimmin vahdittiin nuoria hyvist\u00e4 perheist\u00e4 olevia naimattomia naisia.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka koti olikin naisille, saattoivat he silti tehd\u00e4 asioita my\u00f6s sen ulkopuolella. Naisten aktiviteetteihin kodin ulkopuolella vaikuttivat yhteiskuntaluokka, ik\u00e4, siviilis\u00e4\u00e4ty, mutta n\u00e4iden lis\u00e4ksi my\u00f6s kaupungin topografia. Oli paikkoja, jossa naiset pystyiv\u00e4t olemaan ja toisaalta paikkoja, joissa naisten ei ollut yht\u00e4 hyv\u00e4ksytty\u00e4 olla. Kirkollinen ymp\u00e4rist\u00f6 oli t\u00e4rke\u00e4 ja moraalisesti turvallinen naisille, jossa sai liikkua vapaasti. Naiset saattoivat toimia seurakunnan neitsyin\u00e4 tai leskin\u00e4 ja omistaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 uskonnolliselle el\u00e4m\u00e4lle. Naiset toimivat my\u00f6s mahdollisesti kirkon kuorossa. Diakonissa oli ainoa virallinen kirkollinen toimi, johon nainen voitiin vihki\u00e4. Naiset saattoivat my\u00f6s tehd\u00e4 pyhiinvaelluksia sopivassa seurassa. Kirkkojen lis\u00e4ksi naiset saivat menn\u00e4 kylpyl\u00f6ihin, vaikka n\u00e4iss\u00e4 tulikin noudattaa tarkempia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja miehille ja naisille oli eri osastot. Naiset saattoivat k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s markkinoilla, mutta satama-alueet eiv\u00e4t sopineet hyv\u00e4maineisille naisille eik\u00e4 hallintorakennuksiin ollut asiaa muuten kuin tilanteen niin vaatiessa.<\/p>\n\n\n\n

Naiset saattoivat miesten tapaan seurata erilaisia kaduilla menevi\u00e4 kulkueita. Kirkollisissa kulkueissa, kuten hautajaiskulkueissa, naisilla saattoi olla jokin roolikin, vaikka yleens\u00e4 naiset olivatkin vain katsojina. Katsomiseenkin saattoi liitty\u00e4 erilaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Esimerkiksi norsunluureliefiss\u00e4 on kuvattu katsojia ikkuna-aukoissa. T\u00e4m\u00e4 olikin naiselle sopiva paikka seurata kulkuetta: suojatussa tilassa, ikkunasta tai oviaukosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Norsunluureliefi, jossa kuvataan uskonnollista kulkuetta. Ikkunoissa n\u00e4kyy katselijoita, Lindbolmin mukaan mahdollisesti my\u00f6s naisia. (Kuva: Wikipedia<\/a>.) <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Naisen paikka oli suurilta osin kotona ja liikkumista ohjasivat normit, mutta poikkeuksiakin l\u00f6ytyy. Keskiluokkaan kuuluva nainen saattoi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 esimerkiksi perheyrityksess\u00e4, vaatetuotannossa, k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen\u00e4 tai (er\u00e4\u00e4n papyruksen mukaan) toimia kukkakauppiaana. My\u00f6s juuri sukupuolen mukainen erottelu saattoi mahdollistaa naisen ty\u00f6n: alemman yhteiskuntaluokan nainen saattoi palvella jonkin ylemm\u00e4n luokan naisen tarpeita. My\u00f6s Bysantissa naiset saattoivat olla silti ep\u00e4tavallisissakin ammateissa, kuten majatalon pit\u00e4j\u00e4n\u00e4, vaikka majataloja ei katsottu naisille sopiviksi paikoiksi. Konstantinopolissa tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s olleen prostituutiota.<\/p>\n\n\n\n

Poikkeukselliset olot, kuten luonnonkatastrofi tai h\u00e4t\u00e4tilanne saattoivat ajaa naiset sellaisiin paikkoihin, joissa he eiv\u00e4t normaalisti liikkuneet. Esimerkiksi maanj\u00e4ristys saattoi olla t\u00e4llainen h\u00e4t\u00e4tilanne. My\u00f6s perheen h\u00e4t\u00e4, esimerkiksi miehen joutuessa vankilaan, saattoi saada naisen vierailemaan vankilassa, paikassa, jossa nainen ei muuten k\u00e4visi.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4 toi esiin uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia bysanttilaisiin naisiin. Naiset toimivat miesten rinnalla, vaikka naisten liikkuminen olikin koodien s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4. Valtaosa naisista eli perinteisesti kodeissaan, mutta naiset olivat t\u00e4st\u00e4 huolimatta n\u00e4kyvill\u00e4 my\u00f6s katukuvassa, eik\u00e4 todellisuus n\u00e4in ollen aina vastannut ihannetta. Naiset saattoivat navigoida Bysantissa eri tavoin riippuen el\u00e4m\u00e4ntilanteesta, yhteiskuntaluokasta, topografiasta, seurasta sek\u00e4 joskus vuorokauden ajastakin riippuen.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Tia Niemel\u00e4 on arkeologian ja historian opiskelija Helsingin yliopistosta. <\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tia Niemel\u00e4 Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 koronatilanteen vuoksi peruttu esitelm\u00e4ilta j\u00e4rjestettiin maanantaina 26.10.2020 et\u00e4yhteyden v\u00e4lityksell\u00e4. Esitelm\u00e4n piti FT Jeanette Lindblom otsikolla: Koodit ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 \u2013 naiset navigoimassa kaupungin topografiaa varhaisessa Bysantissa. Tilaisuuden avasi Glossa ry:n puheenjohtaja Kirsi Kanerva toivottaen kaikki tervetulleiksi seuraamaan esityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Jeanette Lindblom aloitti esityksens\u00e4, jonka h\u00e4n piti v\u00e4it\u00f6skirjansa Women and public space […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[145,146],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1835"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1835"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1835\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1844,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1835\/revisions\/1844"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1835"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1835"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1835"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}