{"id":1846,"date":"2020-12-04T10:43:41","date_gmt":"2020-12-04T08:43:41","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1846"},"modified":"2020-12-04T10:43:46","modified_gmt":"2020-12-04T08:43:46","slug":"esitelma-luonto-ja-luonnon-kirja-bonaventuran-ajattelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1846","title":{"rendered":"Esitelm\u00e4: Luonto ja \u201dluonnon kirja\u201d Bonaventuran ajattelussa"},"content":{"rendered":"\n

Anita Geritz<\/em><\/p>\n\n\n\n

Glossan syksyn toinen esitelm\u00e4ilta 24.11. avattiin Zoomissa kello 17:00. Puhumassa oli Oskari Juurikkala, joka v\u00e4itteli vuonna 2019 teologian alalta Rooman Santa Crocen yliopistosta. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa \u201cThe Patristic and Medieval Metaphor of the Book of Nature: Implications for Fundamental Theology\u201d k\u00e4sitteli laajasti \u201dluonnon kirjan\u201d metaforaa kristinuskon varhaisista vuosista 1200-luvulle. H\u00e4nen tutkimuksensa aiheen parissa jatkuu nyt tutkijatohtorina \u00c5bo Akademissa \u2013 suunnitteilla on sek\u00e4 artikkeleita ett\u00e4 kirjoja.<\/p>\n\n\n\n

Metafora luonnosta \u201dkirjana\u201d on nykyaikanakin yleinen ja tulee vastaan monenlaisissa konteksteissa. Kyseess\u00e4 ei kuitenkaan ole erityisen ilmeinen idea \u2013 miss\u00e4 mieless\u00e4 luonto on kuin \u201dkirja\u201d? Metaforan tarkemmasta merkityksest\u00e4 ja alkuper\u00e4st\u00e4 puhutaan melko harvoin, joten Juurikkala kiinnostui selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 t\u00e4llainen ajatus on oikeastaan per\u00e4isin.<\/p>\n\n\n\n

Metafora ensimm\u00e4iselt\u00e4 vuosisadalta 1100-luvulle<\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjassaan Juurikkala n\u00e4kee metaforan alkuper\u00e4n juutalaisen ja kreikkalaisen ajattelun kohtaamisessa ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla. Sen taustalla on toisaalta juutalainen luomiskertomus, jossa Jumala luo maailman puhumalla (\u201dJumala sanoi: \u2019tulkoon valo!\u2019\u201d), toisaalta kreikkalaisen filosofian k\u00e4site logos<\/em>, joka merkitsi ennen kaikkea \u201dajatusta\u201d tai \u201dj\u00e4rke\u00e4\u201d jonka varaan maailmankaikkeus rakentui, mutta joka juutalais-kristillisiss\u00e4 esityksiss\u00e4 sai useammin merkityksen \u201dsana\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Juutalaisen luomisopin ja kreikkalaisen filosofian synteesi heijastuu jo Johanneksen evankeliumiin, jossa \u201dlogos\u201d eli \u201dsana\u201d kytket\u00e4\u00e4n Jumalaan ja luomiseen (\u201dAlussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. … Kaikki syntyi Sanan voimalla.\u201d). Lis\u00e4ksi juutalainen oppinut Filon Aleksandrialainen muodosti systemaattisen synteesin juutalaisesta jumalak\u00e4sityksest\u00e4 ja kreikkalaisesta filosofiasta ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla.<\/p>\n\n\n\n

Keskiaikaisen ajattelun kannalta keskeisimpi\u00e4 kirkkoisi\u00e4, jotka kirjoittivat luonnon kirjasta ja logoksesta<\/em>, olivat l\u00e4ntinen Augustinus (354-430) ja it\u00e4inen Maksimos Tunnustaja (n. 580-662). Molemmat vaikuttivat merkitt\u00e4v\u00e4sti irlantilaisoppineen Johannes Scotus Eriugenan (n. 815-877) ajatteluun aiheesta \u2013 Eriugena oli varhaiskeskiajalla harvoja kreikan taitajia ja k\u00e4\u00e4nsi Maksimoksen teoksia latinaksi. Eriugena katsoi, ett\u00e4 ihmisen on tutkittava luontoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen Jumalaa paremmin.<\/p>\n\n\n\n

Metafora luonnon kirjasta l\u00f6ytyy my\u00f6s niin kutsutun 1100-luvun renessanssin oppineilta, kuten Hugo Saint-Victorlaiselta ja Bernard Clairvauxlaisen kirjeist\u00e4, jotka ilment\u00e4v\u00e4t my\u00f6s 1100-luvun luontoromantiikkaa: Bernard esimerkiksi kertoo yhdess\u00e4 kirjeess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dpuilta, kukilta ja ruoholta\u201d oppi enemm\u00e4n kuin kirjoista.<\/p>\n\n\n\n

Bonaventura \u2013 fransiskaaniteologi<\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Fransiskus saarnaamassa linnuille. Yksityiskohta freskosta Pyh\u00e4n Fransiskuksen basilikassa
(Assisi, 1200-l loppu).
Kuva: Wikimedia<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pyh\u00e4 Fransiskus (1181\/2-1226) on kuuluisa erityisest\u00e4 suhteestaan el\u00e4imiin ja luontoon. Fransiskuksen ajattelussa luomakunta, joka oli paratiisissa ollut t\u00e4ydellisess\u00e4 harmoniassa, oli haavoittunut syntiinlankeemuksen seurauksena ja nyt odotti t\u00e4ydellistymist\u00e4\u00e4n aikojen lopussa, saattoi ihmisen hengellisen puhdistumisen kautta korjaantua osittain jo t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Toisin sanoen, pyh\u00e4 ihminen saattoi palauttaa ymp\u00e4rilleen luomakunnan harmonian. T\u00e4t\u00e4 havainnollisti tarina Fransiskuksen ja Gubbion suden kohtaamisesta, jossa Fransiskus kesytti kaupunkia piinanneen suden puheellaan. Tarinasta tuli t\u00e4rke\u00e4 osa fransiskaanisen hengellisyyden \u201dmielikuvitusperint\u00f6\u00e4\u201d, joka muovasi fransiskaanista suhtautumista luontoon.<\/p>\n\n\n\n

Bonaventura (1221-1274) oli fransiskaanien suurin teologi. H\u00e4n ehti itse tavata ja oppia Fransiskukselta, ja t\u00e4m\u00e4 vaikutti Bonaventuraan suuresti \u2013 on per\u00e4ti sanottu, ett\u00e4 Bonaventura \u201dpuki teologiaksi sen, mink\u00e4 Fransiskus eli\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Bonaventuran kirjoituksissa yhdistyy fransiskaaninen mystiikka ja skolastinen oppineisuus. Puhutteleva esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Bonaventuran Itinerarium mentis ad Deum<\/em>, joka k\u00e4sittelee sielun kuutta \u201dnousua\u201d kohti Jumalaa. Teoksen rakenteen taustalla on tarina Fransiskuksen kokemasta visiosta, jossa h\u00e4nelle ilmestyi kuusisiipinen enkelihahmo. Bonaventuran teoksessa enkelin kuusi siipe\u00e4 rinnastuvat kuuteen \u201dnousuun\u201d, jotka jakautuvat edelleen kolmeen pariin: katsominen \u201dulosp\u00e4in\u201d kohti n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 maailmaa, \u201dsis\u00e4\u00e4n\u201d eli ihmisen omaan sieluun ja lopulta \u201dyl\u00f6s\u201d Jumalaan. Luonto ja \u201dluonnon kirja\u201d liittyv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 prosessissa ensimm\u00e4iseen askeleeseen, n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n maailmaan, johon ihminen luonnostaan suuntautuu havainnoidessaan aisteillaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Luonto on juutalais-kristillisess\u00e4 ajattelussa Jumalan luoma, jolloin se my\u00f6s kertoo jotain luojastaan. Bonaventura kirjoittaa, ett\u00e4 luonto todistaa Luojan voimasta ja ett\u00e4 jokainen olento luonnostaan kuvastaa tai heijastaa Jumalaa. Luodut olennot toimivat n\u00e4in n\u00e4kyvin\u00e4 merkkein\u00e4 ja esikuvina, jotka johdattavat kohti n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 logosta<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Syntiinlankeemuksen j\u00e4lkeen ihminen ei kuitenkaan osaa luonnostaan lukea n\u00e4it\u00e4 merkkej\u00e4: Bonaventuran ajattelussa painottuu, ett\u00e4 tarvitaan Jumalan armoa, jotta luonnon kirja avautuu ihmiselle. Materiaaliseen maailmaan ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla takertua, vaan sen on toimittava v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 sis\u00e4iseen mietiskelyyn ja nousuun \u201dyl\u00f6s\u201d kohti Jumalaa.<\/p>\n\n\n\n

Kaksi kirjaa: luonto ja Raamattu<\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Bonaventura, maalaus 1400-luvulta (yksityiskohta). Kuva: Wikimedia<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sek\u00e4 luonto ett\u00e4 Raamattu toimivat Jumalan ilmoituksen kanavina \u2013 tunnetussa teoksessaan Breviloquium <\/em>(er\u00e4\u00e4nlainen teologian tiivistelm\u00e4) Bonaventura valottaa n\u00e4iden kahden suhdetta. T\u00e4ss\u00e4 metafora luonnosta nimenomaan \u201dkirjana\u201d p\u00e4\u00e4see loistamaan.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitellyss\u00e4 sitaatissa Bonaventura vastaa kysymykseen, miksi Raamatussa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n varsin v\u00e4h\u00e4n luonnon toimintaa. H\u00e4n vastaa, ett\u00e4 Jumala oli jo antanut luomiseen liittyv\u00e4n kirjan: luonnon ymm\u00e4rt\u00e4miseksi ihmisen on luettava \u201dluomakunnan kirjaa\u201d. Raamattu k\u00e4sittelee jo jotain muuta: pelastusta, \u201duutta luomista\u201d, luonnon johdattamista takaisin Luojansa luo.<\/p>\n\n\n\n

Luonnon kirja edelt\u00e4\u00e4 siis ajallisesti pyhi\u00e4 kirjoituksia. Raamattua ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen ihmisen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 luonnon kirjaa eli tunnettava luomakunta ja sen Luojan olemassaolo. Koska t\u00e4m\u00e4 on Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4misen edellytys, Raamatussakin k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n joitain luonnon kirjan perusteita esimerkiksi luomiskertomuksessa. Lopulta Raamattu keskittyy kuitenkin korkeampiin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

Luonnon kirja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keskiajan ajattelussa<\/h2>\n\n\n\n

Bonaventuran kirjoitukset luonnon kirjasta ovat sik\u00e4li vaikeasti l\u00e4hestytt\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 ne ovat varsin abstrakteja. Bonaventura ja muut asiaa teologisesti k\u00e4sitelleet oppineet eiv\u00e4t useinkaan havainnollista, miten luonnon kirjaa tulisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lukea.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Keskiaikaiset bestiaarit sis\u00e4lsiv\u00e4t kuvauksia el\u00e4imist\u00e4 ja niiden ominaisuuksien symbolista tulkintaa. Haikarat, Aberdeenin bestiaari (1200-l). Kuva: Wikimedia<\/a> <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

My\u00f6h\u00e4isantiikin ja keskiajan l\u00e4hteiss\u00e4 on kuitenkin monia esimerkkej\u00e4 erityisesti symbolisesta ja moraalisesta luonnon \u201dlukemisesta\u201d. Esimerkiksi Basileios Suuri (330-379) kommentoi suurelle yleis\u00f6lle suunnatussa saarnasarjassaan luomiskertomusta t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Yksitt\u00e4iset el\u00e4imet sek\u00e4 \u201dluonnon harmonia\u201d yleisesti tarjosivat kirjoittajille ja saarnaajille ihanteita ja malleja. Toisaalta langennut luonto tarjosi my\u00f6s varoittavia esimerkkej\u00e4 konfliktista ja synnist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luonto oli my\u00f6s ihmetyksen kohde ja hedelm\u00e4llinen ymp\u00e4rist\u00f6 mietiskelylle. Kirjoittaessaan \u201dpuiden, kukkien ja ruohojen\u201d opista Bernard Clairvauxlainen todenn\u00e4k\u00f6isesti viittasi luonnossa rukoiluun ja siit\u00e4 saatuihin oivalluksiin. Luonnon merkitys oli ensisijaisesti hengellinen: k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n luonnontieteellinen tieto j\u00e4\u00e4 Bonaventuran kirjoituksissa taka-alalle. <\/p>\n\n\n\n

 * * *<\/p>\n\n\n\n

Anita Geritz on historian opiskelija Helsingin yliopistossa. H\u00e4n kirjoittaa gradua ennusmerkkien tulkinnasta 1500-luvun Englannissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anita Geritz Glossan syksyn toinen esitelm\u00e4ilta 24.11. avattiin Zoomissa kello 17:00. Puhumassa oli Oskari Juurikkala, joka v\u00e4itteli vuonna 2019 teologian alalta Rooman Santa Crocen yliopistosta. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa \u201cThe Patristic and Medieval Metaphor of the Book of Nature: Implications for Fundamental Theology\u201d k\u00e4sitteli laajasti \u201dluonnon kirjan\u201d metaforaa kristinuskon varhaisista vuosista 1200-luvulle. H\u00e4nen tutkimuksensa aiheen parissa jatkuu […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[149,152,148,150,50,147,151],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1846"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1846"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1846\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1859,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1846\/revisions\/1859"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1846"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1846"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1846"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}