{"id":1948,"date":"2021-02-19T10:29:28","date_gmt":"2021-02-19T08:29:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1948"},"modified":"2021-02-19T10:30:57","modified_gmt":"2021-02-19T08:30:57","slug":"miratorin-ad-fontes-osasto-keskiaikaisten-asiakirjojen-julkaiseminen-osana-tieteellisia-artikkeleita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1948","title":{"rendered":"Miratorin Ad Fontes -osasto -keskiaikaisten asiakirjojen julkaiseminen osana tieteellisi\u00e4 artikkeleita"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Kirsi Salonen,<\/em> <em>Tapio Salminen ja Lauri Leinonen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaiset keskiajantutkijat voivat sanoa olevansa verrattain onnekkaassa asemassa. Toisin kuin monessa muussa maassa l\u00e4hes kaikki nykyisen Suomen aluetta ja suomalaisia koskevat keskiaikaiset asiakirjat on kattavasti editoitu ja avattu tutkijoiden vapaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Asiakirjoja voi nyky\u00e4\u00e4n tutkia digitaalisessa muodossa Kansallisarkiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n <em>Diplomatarium Fennicum<\/em> -tietokannan (<a href=\"http:\/\/df.narc.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/df.narc.fi\/<\/a>) kautta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4st\u00e4 hienosta tilanteesta meid\u00e4n on kiitt\u00e4minen ensi sijassa Suomen Valtionarkiston johtajaa Reinhold Hausenia. Hausen otti 1800-luvun lopun ja toisen maailmansodan v\u00e4lisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kseen kansallisen historiankirjoituksen edist\u00e4misen julkaisemalla Suomen historiaan liittyvi\u00e4 asiakirjoja. Ensimm\u00e4isen\u00e4 Hausenin julkaisulistalla oli Turun tuomiokirkon Mustakirja, <em>Registrum Ecclesiae Aboensis<\/em> (REA), jonka sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t asiakirjat h\u00e4n julkaisi vuonna 1890. Ty\u00f6t\u00e4\u00e4n keskiaikaisten asiakirjojen parissa Hausen jatkoi vuosina 1910\u20131935 julkaisemassaan kahdeksanosaisessa <em>Finlands medeltidsurkunder<\/em> (FMU) -sarjassa. Yhdess\u00e4 julkaisut kattavat yli 6700 asiakirjaa, leijonanosan Suomea koskevista asiakirjoista vuoteen 1530 asti.<\/p>\n\n\n\n<p>1900-luvun lopulla digitaalisten tutkimusresurssien yleistymisen my\u00f6t\u00e4 FMU:ssa olevat asiakirjat skannattiin ja niist\u00e4 luotiin Suomen Kulttuurirahaston taloudellisella tuella tietokanta, jonka nimeksi annettiin <em>Diplomatarium Fennicum <\/em>(DF). Tietokannan kautta tutkijoilla on ollut mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asiakirjoja digitaalisessa muodossa. 2010-luvulle tullessa tietokanta oli teknisesti vanhentunut monella tapaa, ja sen k\u00e4ytt\u00f6 koettiin hankalaksi. Niinp\u00e4 tietokannan uudistamiseksi k\u00e4ynnistettiin Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuella hanke, jonka tuloksena kehitettiin nykyinen <em>Diplomatarium Fennicum<\/em> -tietokanta moderneine tutkimusty\u00f6kaluineen. Perusrungoltaan DF seuraa edelleen Hausenin ty\u00f6t\u00e4, mutta uuteen DF-tietokantaan on lis\u00e4tty jonkin verran Hausenin editiosta puuttuvia, ennen vuotta 1530 laadittuja asiakirjoja.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Calendar_of_saints.jpg\"><img loading=\"lazy\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/459px-Calendar_of_saints.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1949\" width=\"284\" height=\"371\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/459px-Calendar_of_saints.jpg 459w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/459px-Calendar_of_saints-230x300.jpg 230w\" sizes=\"(max-width: 284px) 100vw, 284px\" \/><\/a><figcaption>1300-luvulla Turussa dominikaaniluostarissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut pyhimyskalenteri. Kuva: <a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Calendar_of_saints.jpg\">Wikimedia<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>DF:ss\u00e4 on kaikesta edell\u00e4 todetusta huolimatta viel\u00e4 aineiston suhteen t\u00e4ydent\u00e4misen ja korjaamisen varaa. Suomalaisilla keskiajantutkijoilla on edelleen tiedossaan keskiajan Suomea ja suomalaisia koskevia asiakirjal\u00e4hteit\u00e4, joita ei ole koskaan julkaistu editiona miss\u00e4\u00e4n, ja jotka olisi ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 saada tutkijayhteis\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samoin tutkijoilla on tiedossaan DF:ss\u00e4 esiintyvi\u00e4 muita puutteita ja virheit\u00e4, jotka olisi my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 saada kaikkien tietoon DF-tietokannan kautta. T\u00e4m\u00e4n puutteen korjaamiseksi olemme nyt p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet avata <em>Miratorissa <\/em>oman <em>Ad Fontes<\/em> -osaston keskiaikaisten asiakirjal\u00e4hteiden julkaisemiseksi tieteellisten artikkelien osana. Tarkoituksena on, ett\u00e4 artikkelien yhteydess\u00e4 editoidut asiakirjat vied\u00e4\u00e4n tarvittavine metatietoineen <em>Diplomatarium Fennicum<\/em> -tietokantaan, jossa ne ovat koko tiedeyhteis\u00f6n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja niist\u00e4 on saatavilla samat tiedot kuin muistakin DF:ss\u00e4 olevista asiakirjoissa. Tietokantaan lis\u00e4tt\u00e4vien editioiden julkaisuvastuu on <em>Diplomatarium Fennicumin<\/em> toimituskunnalla ja Kansallisarkistolla, ja julkaisu toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 artikkelin laatijan kanssa.<em> Miratorin<\/em> ja <em>Diplomatarium Fennicumin<\/em> yhteisty\u00f6n kautta suomalaisille keskiajan tutkijoille avautuu uusi v\u00e4yl\u00e4 tieteellisesti meritoivien asiakirjaeditioita sis\u00e4lt\u00e4vien artikkelien julkaisemiseksi &#8211; uusi foorumi jollaista ei toistaiseksi ole Suomessa ollut.<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4<em> Ad Fontes<\/em> -osiossa voi julkaista? Toivotamme tervetulleiksi tieteellisi\u00e4 suomen-, ruotsin- ja englanninkielisi\u00e4 artikkeleita, joissa julkaistaan aikaisemmin tuntemattomia tai julkaisemattomia Suomen aluetta tai suomalaisten historiaa koskevia keskiaikaisia asiakirjoja tai jo julkaistujen asiakirjojen ajoitukseen ja sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 korjauksia. <em>Ad Fontes <\/em>-osioon voidaan ottaa my\u00f6s mukaan uusia, nykyisten tieteellisten periaatteiden mukaan tehtyj\u00e4 parannettuja versiota Hausenin jo julkaisemista asiakirjoista. Mik\u00e4li suunnittelet editiota, ota yhteys<em> Miratorin<\/em> toimituskuntaan julkaisuaikataulun sopimiseksi. Valmis artikkeli ja siihen liittyv\u00e4 editio l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n <em>Miratorin<\/em> toimitukselle journal.fi:n kautta, ja ne k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi vertaisarvioinnin.<\/p>\n\n\n\n<p>Artikkeleissa noudatetaan<em> Miratorin<\/em> tavanmukaisia kirjoitusohjeita. <em>Diplomatarium Fennicumin<\/em> toimituskunnalta (df@arkisto.fi) voi kysy\u00e4 lis\u00e4tietoja editioperiaatteista, jotta editiot sek\u00e4 niiss\u00e4 tarvittavat metadatat saadaan tuotettua alusta alkaen tietokannan periaatteiden mukaisesti. Asiakirjojen tietokantaan viennist\u00e4 vastaa <em>Diplomatarium Fennicumin <\/em>toimituskunta, ja Kansallisarkisto julkaisee ne tietokannan puolivuosittaisten sis\u00e4lt\u00f6p\u00e4ivitysten yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Aiheeseen liittyviin tiedusteluihin vastaa Miratorin <em>Ad fontes<\/em> -osaston vastaava toimittaja Kirsi Salonen (kilesa@utu.fi). <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirsi Salonen, Tapio Salminen ja Lauri Leinonen Suomalaiset keskiajantutkijat voivat sanoa olevansa verrattain onnekkaassa asemassa. Toisin kuin monessa muussa maassa l\u00e4hes kaikki nykyisen Suomen aluetta ja suomalaisia koskevat keskiaikaiset asiakirjat on kattavasti editoitu ja avattu tutkijoiden vapaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Asiakirjoja voi nyky\u00e4\u00e4n tutkia digitaalisessa muodossa Kansallisarkiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n Diplomatarium Fennicum -tietokannan (http:\/\/df.narc.fi\/) kautta. T\u00e4st\u00e4 hienosta tilanteesta meid\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[25,1],"tags":[154,156,155],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1948"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1948"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1948\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1953,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1948\/revisions\/1953"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1948"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1948"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1948"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}