{"id":196,"date":"2015-07-30T15:28:00","date_gmt":"2015-07-30T12:28:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=196"},"modified":"2015-07-30T15:28:00","modified_gmt":"2015-07-30T12:28:00","slug":"anzamems-raportti-tunteiden-paloa-keskiajan-ja-uuden-ajan-alun-konferenssissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=196","title":{"rendered":"ANZAMEMS-raportti: Tunteiden paloa keskiajan ja uuden ajan alun konferenssissa"},"content":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/em><\/p>\n

\"Pylva\u0308ska\u0308yta\u0308va\u0308\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Australian ja Uuden-Seelannin keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen (ANZAMEMS) konferenssi kokoontui kymmenennen kerran, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Brisbanessa Australiassa 14\u201318.7.2015. ANZAMEMS-kokoontumiset eroavat suurista malleistaan Leedsin (Eurooppa) ja Kalamazoon ( USA) konferensseista siin\u00e4, ett\u00e4 ne j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vain joka toinen vuosi ja aina eri is\u00e4nt\u00e4yliopistossa. N\u00e4in ANZAMEMS-kokoontumiset muistuttavat itse asiassa enemm\u00e4n meid\u00e4n kotoista vastinettamme Dies Medievalesia<\/i>. Diesin kunniaksi on tosin sanottava se, ett\u00e4 sit\u00e4 on j\u00e4rjestetty useammin (mahtaako kukaan edes muistaa, kuinka monta). Yhten\u00e4isyydet Diesin ja ANZAMEMSin v\u00e4lill\u00e4 eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 vain t\u00e4lle ulkoiselle tasolle: kuten Diesin, my\u00f6s australialais-uusiseelantilaisen tapahtuman yksi selv\u00e4 tavoite on olla matalan kynnyksen kokoontuminen ja houkutella paikalle ennen kaikkea opiskelijoita. Vuoden 2015 ANZAMEMS-kokoontuminen onnistui t\u00e4ss\u00e4 tavoitteessaan eritt\u00e4in hyvin: paikalla oli silmiinpist\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 nuorisoa master-tasolta ja samaten jatko-opiskelijoita.<\/p>\n

ANZAMEMS 2015 -konferenssin is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 toimi University of Queensland, School of Historical and Philosophical Inquiry. <\/span>Osallistujia tapahtumassa oli parisen sataa yli 60 yliopistosta ymp\u00e4ri maailmaa. Pienen keskiajan tutkimuskonferenssin edut k\u00e4viv\u00e4t selv\u00e4sti esille verrattuna suuriin sisartapahtumiin: St Lucian kampusalueella oli mahdollista tavata ja tutustua suurimpaan osaan konferenssivieraista, kun kaikki toiminta tapahtui saman katon alla ja sosiaaliset tapahtumat ker\u00e4siv\u00e4t osallistujat samaan aikaan yhteen paikkaan.<\/p>\n

Plenaariesitelmien kautta ANZAMEMS halusi selv\u00e4sti ankkuroida yhdistyksen ja tapahtuman entist\u00e4 monitieteisemm\u00e4ksi: musiikkitieteilij\u00e4 Jessie Ann Owens<\/strong> (Davis UC) analysoi keskiajan ja uuden ajan alun vaihteen teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 s\u00e4velen, sanoituksen ja tunteiden ilmaisussa. Englannin kielen tutkija Laura Knoppers<\/strong> (Notre Dame) piirsi el\u00e4v\u00e4n\u00e4 groteskin runouden esitt\u00e4m\u00e4n kuvan englantilaisesta 1600-luvun hoviaatelistosta. Materiaalisen kulttuurin tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulman tarjosi Alexandra Walsham<\/strong> (Cambridge) esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka reformaatio \u2019kotiutettiin\u2019 Englantiin osana kodin esineist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Sessioiden paperit asettuivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti aikajanalle 600\u20131700 ja maanieteellisesti Euroopasta Aasiaan. Suurin ajallinen ja paikallinen tihentym\u00e4 oli kuitenkin uuden ajan alun Englannin ja Italian kohdalla. Teemojen joukosta nousi esille ennen kaikkea tunteiden historia. T\u00e4h\u00e4n ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 vaikutti se tosiasia, ett\u00e4 yksi tapahtuman suurimmista sponsoreista oli the Australian Research Council Centre for Excellence for the History of Emotions 1100\u20131800 (joka suurimmaksi osaksi toimi my\u00f6s oman matkani rahoittajana TUCEMEMSin lis\u00e4ksi) ja monet osallistujista olivat sen piiriss\u00e4 toimivia tutkijoita. Oli hauska huomata, kuinka huippuyksik\u00f6n tutkijoiden keskuudessa my\u00f6s pyhimysten reliikit oli l\u00f6ydetty, nostettu esiin ja havaittu voimakkaiden tuntieden her\u00e4tt\u00e4jiksi uuden ajan alussa.<\/p>\n

Konferenssiohjelmaan kuului kaksi paneelikeskustelua. Ensimm\u00e4inen n\u00e4ist\u00e4 oli keskiviikkoiltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja omistettu teemalle \u2019Global Middle Ages\u2019. Panelistit keskustelivat ikuisuusteemoista ja -ongelmista liittyen eri maantieteellisiin alueisiin ja periodisointiin, keskiajan eurosentrisyyteen jne. Mielest\u00e4ni kiinnostavimpana teemana esiin nousi yhteisty\u00f6n t\u00e4rkeys ja voima ennen kaikkea tutkimusongelmien rajapinnoilla ja menneiden kulttuurien risteyskohdissa. Konferenssin osallistujien joukossa oli huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 eri kielten ja kulttuurien osaajia. T\u00e4m\u00e4 selv\u00e4sti innosti \u2019keskiajan globalisoinnin\u2019 ajatukseen. Sydneyn yliopisossa t\u00e4h\u00e4n suuntaan on otettu ensimm\u00e4iset askeleet ja arabian kielen ja kulttuurin prof. Sarah Amer esitteli yliopistossa perustettua yhteisty\u00f6verkostoa, jonka ideana on pureutua globaalisti vertailevaan tutkimukseen. Toinen paneelikeskustelu oli omistettu jatko-opiskelijoiden uran\u00e4kymille. En osallistunut paneeliin, mutta pidin ajatusta paneelin j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4, ja vastaavien sessioiden ottamista osaksi normaalia konferenssiohjelmaa soisin mietitt\u00e4v\u00e4n niin meill\u00e4 kuin muuallakin.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan konferenssi p\u00e4rj\u00e4si mielest\u00e4ni erinomaisesti vertailussa mainitsemiani isosiskojaan vastaan. Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti kokemusta suomalaisille keskiajan ja uuden ajan tutkijoille. T\u00e4ll\u00e4 kertaa olin konferenssin ainoa suomalaisosallistuja ja toinen kahdesta skandinaavista. Ehk\u00e4p\u00e4 ensi kerralla, helmikuussa 2017 Uuden-Seelannin Wellingtonissa, maailman laidalta toiselle matkaajia on jo enemm\u00e4n.<\/p>\n

\"Johnny<\/a>
Johnny Grandjean G. Jakobsen (Tanska) ja Claire Renkin (Australia)<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Alexandra Walshamin luento<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen Australian ja Uuden-Seelannin keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen (ANZAMEMS) konferenssi kokoontui kymmenennen kerran, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Brisbanessa Australiassa 14\u201318.7.2015. ANZAMEMS-kokoontumiset eroavat suurista malleistaan Leedsin (Eurooppa) ja Kalamazoon ( USA) konferensseista siin\u00e4, ett\u00e4 ne j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vain joka toinen vuosi ja aina eri is\u00e4nt\u00e4yliopistossa. N\u00e4in ANZAMEMS-kokoontumiset muistuttavat itse asiassa enemm\u00e4n meid\u00e4n kotoista vastinettamme Dies Medievalesia. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/196"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=196"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":209,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions\/209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}