{"id":1960,"date":"2021-03-08T11:58:00","date_gmt":"2021-03-08T09:58:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1960"},"modified":"2021-03-08T11:58:05","modified_gmt":"2021-03-08T09:58:05","slug":"keskiajan-lasimaalausikkunoiden-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1960","title":{"rendered":"Keskiajan lasimaalausikkunoiden j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Joanna Veinio <\/em><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h3>\n\n\n\n

Joukko nuoria miehi\u00e4 vieraili kes\u00e4ll\u00e4 1871 Sauvon kirkossa. He etsiv\u00e4t elementtej\u00e4 kansallisen muistin osasiksi sek\u00e4 dokumentoivat h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja unohtumassa olevia aineistoja. K\u00e4yntien tuloksena tied\u00e4mme, milt\u00e4 kirkon kuori-ikkunan lasimaalaukset n\u00e4yttiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Sauvon kirkko, kuori-ikkuna. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma<\/a>. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen retkill\u00e4 etsittiin ja dokumentoitiin kotimaan kohteita. Retkien painopisteess\u00e4 olivat kirkot, jotka dokumentoitiin kuvin ja sanoin. Siten ei ole pelkk\u00e4\u00e4 sattumaa, ett\u00e4 kaikki nelj\u00e4 keskiaikaisia lasimaalauksia sis\u00e4lt\u00e4nytt\u00e4 kirkkoa p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t retkien kohteisiin. Nauvo ja Sauvo kuuluivat ensimm\u00e4isen retken kohteisiin, ja kaksi muuta, Raisio ja Vehmaa, dokumentoitiin seuraavalla, vuoden 1874 retkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan kivikirkkoja on Suomessa huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin muualla Skandinaviassa. Lis\u00e4ksi kirkkoja leimaa poikkeuksellisen suuri keskener\u00e4isyys. Lasimaalaukset on usein ajateltu kuuluvan rakennusprosessin loppuun, sein\u00e4- ja holvimaalausten kanssa yhtaikaisesti hankittaviin kirkkosalin koristuksiin. Silti lasimaalausten s\u00e4ilyminen vain nelj\u00e4n kirkon ikkunoissa on hyvin pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luo helposti k\u00e4sityksen materiaalin niukkuudesta. Todellisuudessa kyse on laajasta, mutta fragmentaarisesta ja hajanaisesta aineistosta. Tutkimuksen kannalta materiaalia on kahdessa muodossa, harvoina s\u00e4ilynein\u00e4 maalauksina sek\u00e4 yleens\u00e4 arkeologisilla kaivauksilla l\u00f6ydettyin\u00e4 lasimaalausten katkelmina.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sitteen\u00e4 lasimaalaus on moniulotteinen. Keskiaikaisessa kontekstissa se tarkoittaa lasille maalatun kuva-aiheen lis\u00e4ksi v\u00e4rillist\u00e4 tasolasia.<\/p>\n\n\n\n

Aiempi tutkimus<\/h3>\n\n\n\n

Suomen keskiaikaisten lasimaalausten perustutkimukset ovat C. A. Nordmanin tutkimukset 1900-luvun puoliv\u00e4list\u00e4. H\u00e4n k\u00e4sittelee lasimaalausten historiaa, m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 tyylej\u00e4 artikkeleissaan Medeltida glasm\u00e5lningar i Finland <\/em>(1963) ja Die Glasmelereien des Mittelalters in Skandinavien (1964). <\/em>Seuraavaa laajempaa tutkimusta jouduttiin odottamaan vuosikymmeni\u00e4. Markus Hiekkasen tutkimusartikkelit ovat muun muassa vuodelta 2005 Lasimaalaukset Suomen keskiajan kirkoissa \u2013 sirpaleita maasta ja ehji\u00e4 ikkunoista<\/em> sek\u00e4 2006 julkaistussa Suomalaisia lasimaalauksia<\/em> \u2013teoksessa. Vuosien mittaan lasimaalauksia on k\u00e4sitelty lyhyesti osana muita tutkimuksia, muun muassa v\u00e4it\u00f6skirjoja ja pro gradu -t\u00f6it\u00e4. Pro gradu -ty\u00f6ni, joka valmistui viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4, pyrkii olemaan koko s\u00e4ilyneen aineiston kattava kartoitus ja esittely.<\/p>\n\n\n\n

Joka kirkon kuori-ikkunassa?<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimukseni aikana olen selvitt\u00e4nyt s\u00e4ilyneiden lasimaalauspalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. S\u00e4ilyneit\u00e4 fragmentteja on l\u00e4hes 900 kappaletta. Tutkimukseni perustuu tutkimusraportteihin, l\u00f6yt\u00f6luetteloihin sek\u00e4 omakohtaiseen tutustumiseen aineistoon. Valitettavasti lasien huonokuntoisuus aiheuttaa sen, ett\u00e4 lasimaalausten tarkka m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4 edelleen ep\u00e4selv\u00e4ksi. My\u00f6s joissain kaivauskertomuksissa m\u00e4\u00e4r\u00e4t on ilmaistu ep\u00e4tarkasti.<\/p>\n\n\n\n

Fragmentteja on 50 eri kohteesta. Palat jakautuvat kuitenkin ep\u00e4tasaisesti. Ahvenanmaan Jomala-kirkosta on noin 340 fragmenttia, yli kolmasosa koko aineistosta. Kohteita, joista on vain yksitt\u00e4isi\u00e4 lasimaalauspaloja, on l\u00e4hes puolet l\u00f6yt\u00f6paikoista. Mediaani on vain viisi kappaletta. Lasimaalaukset ovat sijainneet l\u00e4hes aina osana kirkkotilaa. Linnojen, Kastelholman sek\u00e4 Kuusiston linnojen, palat ovat luultavasti linnakappelista. Turun kaupunkialueen l\u00f6yd\u00f6t vastaavasti ovat vaikeasti jaoteltavissa, ja niist\u00e4kin luultavasti valtaosa on kirkollisesta kontekstista.<\/p>\n\n\n\n

L\u00f6yt\u00f6aineistoa on koko Suomen keskiajaksi laskettavalta ajalta. Ajoitus perustuu l\u00f6yt\u00f6kontekstin ajoitukseen. Oletuksena on, ett\u00e4 palat ovat todiste lasimaalauksesta, joka on sijainnut nykyajalle s\u00e4ilyneest\u00e4 tai sit\u00e4 edelt\u00e4neest\u00e4 kirkkorakennuksesta tai -rakennuksista.<\/p>\n\n\n\n

Lasimaalausaineisto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jakautuvan kolmeen kokonaisuuteen. Vanhimmat, 1200\u20131300-luvuille sijoittuvat fragmentit, ovat kymmenest\u00e4 kohteesta, joista suurin osa on Ahvenanmaalta. T\u00e4m\u00e4n vanhimman kerrostuman kohteiden kirjo on laaja. Siin\u00e4 on Turun kaupunkikohteita, kirkkoja sek\u00e4 kaksi linnaa. Yhden kohteen aiheuttamasta v\u00e4\u00e4ristym\u00e4st\u00e4 huolimatta olen valmis v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jo aivan ensimm\u00e4isist\u00e4 kirkoista l\u00e4htien lasimaalaukset ovat olleet oleellinen osa interi\u00f6\u00f6ri\u00e4. Ne ovat pysyneet osana kirkkotilaa keskiajan l\u00e4pi my\u00f6s sen loppupuolen puukirkoissa, aina reformaatioajalle asti.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava kokonaisuus ajoittuu vuosille 1425-1490 eli ajanjaksolle, jolloin kivikirkkojen rakentaminen oli vilkkaimmillaan. Kohteita on enemm\u00e4n, ja pienempi l\u00f6yt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 jakautuu useampaan kohteeseen. Nuorin kokonaisuus sijoittuu aivan keskiajan lopulle, ja sit\u00e4 leimaa keskener\u00e4isiksi j\u00e4\u00e4neet kirkot. Silti paloja on 60 kappaletta. N\u00e4m\u00e4 lasimaalausfragmentit tulevat hyvin erilaisista kohteista: rauniokirkoista, kivisakaristosta, konventti- ja puukirkosta. Viimeinen ajanjakso osuu sek\u00e4 kiihke\u00e4n rakentamisen ett\u00e4 samalla reformaation aiheuttaman hiipumisen aikaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>

Kaavio<\/strong>. Lasimaalausfragmenttien m\u00e4\u00e4r\u00e4 jaoteltuna kolmeen ajallisesti per\u00e4kk\u00e4iseen sukupolveen. Vanhimman sukupolven m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy jaoteltuna erikseen Jomalan kirkon 345 lasifragmenttia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Fragmentoitumisen tavat<\/h3>\n\n\n\n

On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kaikissa Suomen keskiaikaisissa pit\u00e4j\u00e4nkirkoissa on ollut lasitettuja ikkunoita, joista osassa on ollut lasimaalauksia. Miksi j\u00e4ljell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti fragmentteja, ja niit\u00e4kin joissakin kohteissa hyvin v\u00e4h\u00e4n? Onko herk\u00e4t lasimaalaukset aikojen saatossa siirretty kuori-ikkunoista muualle kirkkotilaan, sivummalle? On hieman harhaanjohtavaa puhua s\u00e4ilyneiden lasimaalausten kohdalla nelj\u00e4st\u00e4 kirkosta ja 13 maalauksesta, sill\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 keskiaikaisia lasimaalauspaloja l\u00f6ytyy kirkoista, muun muassa Pernajan sakaristosta sek\u00e4 Myn\u00e4m\u00e4en kuori-ikkunoista. Kaivauksissa paloja on l\u00f6ytynyt my\u00f6s asehuoneista. Sakaristo ja asehuone ovat paikkoja, joihin keskiajan lasimaalaukset eiv\u00e4t loogisesti tunnu kuuluvan. Onko lasimaalauksia kohdannut kuitenkin er\u00e4\u00e4nlainen ikonoklasmi? Mihin katolisen ajan ikkunalasit ovat p\u00e4\u00e4tyneet reformaation seurauksena?<\/p>\n\n\n\n

Lasimaalauspalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttavat monet syyt: kohteen arkeologisen kaivauksen ajankohta ja toteutustapa. V\u00e4h\u00e4tell\u00e4 ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n my\u00f6hempien vuosisatojen tilaan tekemi\u00e4 muutoksia, esimerkiksi ikkuna-aukkojen laajentaminen on jo varhain yksi suurimmista syist\u00e4 tuhoutumiselle. Herk\u00e4t lasi-ikkunat ovat k\u00e4rsineet my\u00f6s luonnonolojen sek\u00e4 yhteiskunnan myrskyist\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Lasimaalaukset ovat hyv\u00e4 esimerkki mietitt\u00e4ess\u00e4, voiko ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyneiden fragmenttien avulla tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja kuinka kattavia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 ne tukevat? Vai pit\u00e4isik\u00f6 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 oikeastaan enemm\u00e4nkin irtol\u00f6yt\u00f6in\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pernajan kirkon sakariston toinen lasimaalausikkuna. Kuva: Maija Kairamo 1987, Museovirasto, Rakennushistorian kuvakoko<\/a>elma<\/a>. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Palataan viel\u00e4 takaisin 1800-luvun loppupuolelle matkaajien luo. Heid\u00e4n tekemi\u00e4\u00e4n dokumentteja voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 erityisesti s\u00e4ilyneiden lasimaalausten tutkimisessa. Niiden avulla on mahdollista tavoittaa tilanne ja tietoja ennen nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4, jossa maalaukset on sijoitettu museokontekstiin.<\/p>\n\n\n\n

Muinaismuistoyhdistyksen retkikunta oli Sauvon kirkolla juhannuksen aikoihin 1871. Retken materiaaleissa on piirustus numero 49 \u201dSauvo Goottilainen kirkon kuoriakkuna\u201d. Siin\u00e4 on erotettavissa mahdollisesti osa pyhimyshahmon vaatetuksesta sek\u00e4 yhdeks\u00e4n pient\u00e4 lasimaalauskoristetta. Kirkon kalustoluettelo 1800-luvulta kertoo, ett\u00e4 kuori-ikkunassa on ollut ristiinnaulitun kuva ja kaksi muuta hahmoa.<\/p>\n\n\n\n

Retkel\u00e4iset saapuivat Nauvon kirkolle elokuun alussa ja dokumentoivat my\u00f6s kuori-ikkunan lasimaalaukset, piirros numero 164 \u201dGlasm\u00e5lningar p\u00e5 korf\u00f6nstrer i Nagu kyrka\u201d. V\u00e4h\u00e4iselle huomiolle, suorastaan h\u00e4vinneeksi tiedoksi, on j\u00e4\u00e4nyt, kuinka samankaltaiset, jopa identtiset, n\u00e4iden kahden kirkon kuori-ikkunoiden maalauskompositiot ovat olleet.<\/p>\n\n\n\n

Sauvon kirkon ikkunoiden kohtalona oli h\u00e4vit\u00e4, sill\u00e4 maalausten j\u00e4\u00e4nteet on poistettu 1880-luvun aikana. Vastaavasti Nauvon ikkunoiden suojeleminen nousi esille jo retke\u00e4 seuraavana vuonna. Monien vaiheiden j\u00e4lkeen ne luovutettiin museoon 1905, ja samassa yhteydess\u00e4 S. Wuorion lasiliike teki kopiot, jotka koristavat nykyisin kirkon ikkunoita.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h3>\n\n\n\n

Lasimaalaukset ovat kuuluneet keskiaikaisen kirkkorakennuksen alkuper\u00e4iseen kokonaisarkkitehtoniseen suunnitelmaan my\u00f6s Suomessa, ja niit\u00e4 on hankittu jo kivikirkkoja edelt\u00e4viin puukirkkoihin.<\/p>\n\n\n\n

Kohteet, joista fragmentit on l\u00f6ydetty, ajoittuvat l\u00e4hes koko Suomen keskiajalle. L\u00f6ytyneiden fragmenttien ajallinen painottuminen on enemm\u00e4nkin varhaiskeskiaikainen kuin my\u00f6h\u00e4iskeskiaikainen. Lasimaalausten metamorfoosiin paloiksi liittyy useita prosesseja, joista osa on onnettomuuksia, mutta mukana on my\u00f6s tahallisuutta. Yksi osa muutosta on reformaation vaikutus kirkkotilaan. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eriaikaiset prosessit ovat muuttaneet hitaasti, mutta v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kirkkojen kuori-ikkunoiden v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t ja vaikuttava koristeet hauraiksi ja vaatimattomiksi.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuutta: <\/h3>\n\n\n\n