{"id":1993,"date":"2021-03-26T11:58:04","date_gmt":"2021-03-26T09:58:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1993"},"modified":"2021-03-26T11:58:34","modified_gmt":"2021-03-26T09:58:34","slug":"esitelma-pohjolan-keskiaikaiset-kalenterit-yleiskuva-ja-uusia-nakokulmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=1993","title":{"rendered":"Esitelm\u00e4: Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Yleiskuva ja uusia n\u00e4k\u00f6kulmia"},"content":{"rendered":"\n

Tia Niemel\u00e4 <\/em><\/p>\n\n\n\n

Glossan kev\u00e4\u00e4n toinen esitelm\u00e4tilaisuus pidettiin 23.3. klo 17 Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4. Puhujana tilaisuudessa oli FT Marko Halonen otsikolla \u201cPohjolan keskiaikaiset kalenterit. Yleiskuva ja uusia n\u00e4k\u00f6kulmia\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4 toi esiin uusia n\u00e4k\u00f6kulmia keskiaikaisten kalentereiden tutkimukseen. Tutkimuskohteena olivat Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Aiempi tutkimus on korostanut kalentereiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa pyhimyksist\u00e4, mutta esitelm\u00e4ss\u00e4 tuotiin esiin se, miten yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon muutakin tietosis\u00e4lt\u00f6\u00e4 niist\u00e4 l\u00f6ytyy.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
<\/a>Keskiaikainen kalenteri (Helsinki, Kansalliskirjasto F.m.VII.6.) Kuvat: Fragmenta membranea<\/a>.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rakenne ja tietosis\u00e4lt\u00f6 kalentereissa<\/h2>\n\n\n\n

Halosen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 aineisto koostui 236 kalenterista ja 431 eri \u201ckalenteriversiosta\u201d, joihin h\u00e4n oli laskenut mukaan my\u00f6hempien k\u00e4sien kalentereihin tekem\u00e4t muutokset. Kalenterit puolestaan olivat Pohjoismaista eli Ruotsin, Tanskan sek\u00e4 Norjan kirkkoprovinsseista. Suuri osa aineistosta oli Ruotsin Riksarkivetin kokoelmasta, mutta mukana oli my\u00f6s useista muista arkistoista, kuten Kansalliskirjastosta, per\u00e4isin olevaa materiaalia. Ajoituksellisesti Halonen oli rajannut aineistonsa noin vuosiin 1075-1599. Aikarajaus perustuu vanhimpaan s\u00e4ilyneeseen kalenteriin ja 1500-luvun loppuun.<\/p>\n\n\n\n

Kalenterit ovat s\u00e4ilyneet suurilta osin kirjojen osina, mutta sen lis\u00e4ksi osa on s\u00e4ilynyt irtonaisina fragmentteina ja muutamat taskukalentereina. Useimmissa tapauksissa kalenterissa on yhdell\u00e4 sivulla esitetty yksi kuukausi, mutta t\u00e4ysin samalla tavalla t\u00e4m\u00e4 ei toteutunut kaikissa Halosen aineiston kalentereissa.<\/p>\n\n\n\n

Kielellisesti kalenterit olivat aina 1200-lukuun saakka vain latinaa ja edelleen 1500-luvun alkuun asti noin 90 prosenttia kalentereista oli vain latinaksi. 1500-luvun ilmi\u00f6n\u00e4 kalentereissa noin joka kolmannessa kielen\u00e4 esiintyy my\u00f6s kansankielt\u00e4. Agricolan kalenteri on kuitenkin ainoa kalenteri, jossa mukana on suomea. Arabialaisia numeroita n\u00e4kyy kalentereissa jo 1200-luvulla, ja 1300-luvulla niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osittain ilman roomalaisia numeroita. 1500-luvulla niit\u00e4 esiintyy noin nelj\u00e4nneksess\u00e4 kalentereista.<\/p>\n\n\n\n

Kalentereissa esiintyy kuukausien ja p\u00e4ivien lis\u00e4ksi luonnonilmi\u00f6it\u00e4. Niiss\u00e4 on usein mainintoja y\u00f6n ja p\u00e4iv\u00e4n pituuksista sek\u00e4 kev\u00e4t- ja syysp\u00e4iv\u00e4n tasaukset ja talvi- ja kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n seisaukset. Kalenterit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jonkin verran kommentteja vuodenaikojen alkamisesta ja harvoissa tapauksissa esiintyy my\u00f6s kuukausiin liittyvi\u00e4 kuvia. Astrologialla ja horoskoopeilla on niill\u00e4kin paikkansa keskiaikaisissa kalentereissa. Niiss\u00e4 saatetaan ilmoittaa jonkin tietyn horoskoopin alkamisajankohta ja niin sanottuja astrologisia runoja, jotka liittyv\u00e4t tiettyyn horoskooppimerkkiin. Lis\u00e4ksi egyptil\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4t sek\u00e4 Dies caniculares,<\/em> eli suomeksi tutummin m\u00e4t\u00e4kuun aika kes\u00e4n lopulla, on saatettu mainita.<\/p>\n\n\n\n

Eroavaisuuksia kalentereissa<\/h2>\n\n\n\n

Halosen mukaan kalentereissa on havaittavissa huomattavaa variaatiota suhteessa aikaan ja paikkaan. H\u00e4n kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 kalenterien ajoituksiin sek\u00e4 lokalisaatioihin liittyy ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, mink\u00e4 vuoksi niihin tulisi suhtautua varauksella. Erityisen huomioitavana Halonen pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntiin on liitetty suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kalentereita, mutta toisaalta taas monet suuret s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnat puuttuvat aineistosta kokonaan.<\/p>\n\n\n\n

Ajallisesti kalentereista voi erottaa kuitenkin erilaisia piirteit\u00e4. 1000- ja 1100- luvuilla kalentereissa esiintyy esimerkiksi kreikkalaisia kuukausien nimi\u00e4 sek\u00e4 kuukausikohtaisia horoskooppeja, jotka puuttuvat my\u00f6hemmist\u00e4 kalentereista. Niist\u00e4 my\u00f6s puuttuu joitakin sellaisia asioita jotka ilmestyv\u00e4t vasta my\u00f6hempiin kalentereihin. 1200-luvulla kalentereihin ilmestyykin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa esimerkiksi latinan lis\u00e4ksi muitakin kieli\u00e4, arabialaisia numeroita, cisiojanus <\/em>ja moderni p\u00e4iv\u00e4ystapa. 1300-luvulla puolestaan joistakin kalentereista puuttuvat kokonaan roomalaiset numerot. My\u00f6s paaston ajalle merkit\u00e4\u00e4n kalenterissa erillinen aloitusp\u00e4iv\u00e4, ja v\u00e4rin\u00e4 purppura poistuu k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Edelleen 1400-luvulle ajoitetuissa kalentereissa on joitakin uusia piirteit\u00e4, kuten pridie<\/em> ja auringon nousu- sek\u00e4 laskuajat. Reformaatio ei muuta kalentereita radikaalisti. 1500-luku tuo silti mukanaan monia uusia aspekteja, mutta ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t harvinaisiksi. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi kuukausiin liittyv\u00e4 kuvitus.<\/p>\n\n\n\n

Ajallisten muutosten lis\u00e4ksi Halonen toi esiin paikkaan liittyv\u00e4t eroavaisuudet kalentereissa. Eri kirkkoprovinsseissa sek\u00e4 hiippakunnissa esiintyi erityispiirteit\u00e4. Esimerkiksi Ruotsissa Uppsalassa kalentereissa korostuu astrologia, ja Turussa kuukauden ja p\u00e4iv\u00e4n pituudet ovat kalentereissa erityisen yleisi\u00e4. Islanti puolestaan ei n\u00e4yt\u00e4 olevan kalentereiden osalta erityisen poikkeava muista Pohjoismaista. Tanskan osalta materiaalia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n, ja Tanskaan paikallistetut kalenterit ovat ainoita, joissa on maininta indictione<\/em>-p\u00e4ivist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntiin liitetyiss\u00e4 kalentereissa kielen\u00e4 esiintyy vain latina, ja niit\u00e4 on aineistosta l\u00e4hes nelj\u00e4sosa. Halonen toikin esiin, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n suuri. Huomionarvoisena h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntien kalentereista puuttuvat kokonaan sisterssil\u00e4iset kalenterit ja benediktiinil\u00e4isi\u00e4kin on mukana vain muutamia. Dominikaanisia kalentereita on puolestaan parikymment\u00e4. Halonen pit\u00e4\u00e4 jakaumaa outona, sill\u00e4 sisterssil\u00e4iset olivat se s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunta, jolla oli eniten luostareita Pohjoismaissa. <\/p>\n\n\n\n

Fylomemeettinen tarkastelu<\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjassaan Aspects of medieval Nordic calendars : a qualitative, quantitative and phylomemetic study<\/em> (2020) Halonen tarkasteli kalentereiden sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 aspekteja fylomemeettisesti. Fylomemetiikka tarkoittaa kulttuurituotteisiin sovellettua fylogenetiikkaa. Kalentereita on aiemmin tutkittu digitaalista stemmatologiaa hy\u00f6dynt\u00e4en eli kalentereita on tutkittu tekstin\u00e4. Halosen uudessa l\u00e4hestymistavassa perustana oli Exceliin luotu tietokanta. Excelin tiedot puolestaan muunnettiin edelleen NEXUS- tai FASTA-formaattiin. N\u00e4ihin tietoihin oli merkitty esimerkiksi esiintyyk\u00f6 tietyss\u00e4 kalenterissa jokin tietty aspekti vaiko ei. Tiedot ajettiin ohjelman kautta, ja ohjelma laski niiden perusteella todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4. Ohjelma my\u00f6s ryhmittelee tiedot automaattisesti.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4ll\u00e4 saadaan analysoitua tietoa uudella tavalla, ja siten aspektien suhteen samankaltaiset kalenterit on helppo tunnistaa. Tutkimuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, ett\u00e4 samankaltaisuus voi olla sattumaakin. Lis\u00e4ksi virhep\u00e4\u00e4telmien riski on olemassa, ja tutkimus vaatii vuorovaikutusta l\u00e4hdemateriaalin ja fylomeettisten kaavioiden v\u00e4lill\u00e4. Menetelm\u00e4 voi kuitenkin johtaa pohtimaan sit\u00e4, miksi samat aspektit esiintyv\u00e4t tietyiss\u00e4 kalentereissa.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4 toi hyvin esiin sen, ett\u00e4 kalentereissa on pyhimysten lis\u00e4ksi my\u00f6s paljon muuta huomionarvoista tietoa. Se esitteli uuden menetelm\u00e4n, jolla t\u00e4t\u00e4 tietoa voidaan l\u00e4hesty\u00e4 ja tutkia. Lis\u00e4ksi esitelm\u00e4 nosti esiin kalentereiden ajoitukseen ja lokalisaatioon liittyv\u00e4t ongelmat, ja kysymyksen siit\u00e4, tulisiko n\u00e4it\u00e4 tarkastella uudestaan.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

FT Marko Halosen v\u00e4it\u00f6skirja ”Aspects of medieval Nordic calendars : a qualitative, quantitative and phylomemetic study<\/em>” (Marko Halonen, 2020) Heldassa<\/a>. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tia Niemel\u00e4 Glossan kev\u00e4\u00e4n toinen esitelm\u00e4tilaisuus pidettiin 23.3. klo 17 Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4. Puhujana tilaisuudessa oli FT Marko Halonen otsikolla \u201cPohjolan keskiaikaiset kalenterit. Yleiskuva ja uusia n\u00e4k\u00f6kulmia\u201d. Esitelm\u00e4 toi esiin uusia n\u00e4k\u00f6kulmia keskiaikaisten kalentereiden tutkimukseen. Tutkimuskohteena olivat Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Aiempi tutkimus on korostanut kalentereiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa pyhimyksist\u00e4, mutta esitelm\u00e4ss\u00e4 tuotiin esiin se, miten yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[25,5,12,1],"tags":[164,163,157],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1993"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1993"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1993\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2010,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1993\/revisions\/2010"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}