{"id":2014,"date":"2021-04-16T12:28:44","date_gmt":"2021-04-16T09:28:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2014"},"modified":"2021-04-16T12:28:48","modified_gmt":"2021-04-16T09:28:48","slug":"kolme-katariinaa-katariina-sienalaisen-pyhimyskuvan-rakentuminen-keskiajasta-nykyaikaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2014","title":{"rendered":"Kolme Katariinaa \u2013 Katariina Sienalaisen pyhimyskuvan rakentuminen keskiajasta nykyaikaan"},"content":{"rendered":"\n

Petra Uusimaa<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201cCatherine of Siena is not particularly pleasant\u201d, kirjoitti historioitsija Louis Canet 1900-luvun lopulla. Jo tutkimusprosessin alussa t\u00f6rm\u00e4sin useisiin mainintoihin siit\u00e4, kuinka hankala sek\u00e4 tutkittavana ett\u00e4 persoonana 1300-luvun Sienassa el\u00e4nyt Katariina Sienalainen (1347\u20131380) on. 1900-luvun lopun psykoanalyyttisessa tutkimuksessa h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4ytyy Rudolph M. Bellin sanojen mukaan \u201cpyh\u00e4n\u00e4 anorektikkona\u201d, kun taas naistutkimus on maalannut h\u00e4nest\u00e4 kuvaa protofeministin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hagiografiset l\u00e4hteet osoittavat, ett\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostava ja ajallensa erikoinen. Katariina syntyi vuonna 1347 suureen perheeseen. Hagiografisten l\u00e4hteiden mukaan Katariina ja h\u00e4nen kaksoissisarensa olivat perheen kahdeskymmeneskolmas ja kahdeskymmenesnelj\u00e4s lapsi. Perheen \u00e4iti, Lapa, p\u00e4\u00e4tyi imett\u00e4m\u00e4\u00e4n Katariinan, kun taas sisar Giovanna l\u00e4hetettiin imett\u00e4j\u00e4lle. Giovanna kuitenkin kuoli pian syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen — seikka, jonka moni psykoanalyytikko on huomioinut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Katariina Sienalainen. Kuva: Wikimedia <\/a>C<\/a>ommons<\/a>. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Katariina sai ensimm\u00e4isen n\u00e4kyns\u00e4 ollessaan 7-vuotias. H\u00e4nen lapsuudestaan ei tiedet\u00e4 paljonkaan, mutta hagiografiset l\u00e4hteet kuvaavat h\u00e4nt\u00e4 pikkuvanhana ja vakavana tytt\u00f6sen\u00e4, joka rakasti vaellella pitkin kaupungin teit\u00e4 ja puhua ihmisille. Vuonna 1362, Katariinan ollessa 15-vuotias, h\u00e4nen rakas sisarensa Bonaventura kuoli lapsivuoteeseen, ja Katariina p\u00e4\u00e4tettiin naittaa Bonaventuran leskelle. Katariina oli kuitenkin t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tajunnut, ett\u00e4 ainoa mies, jonka h\u00e4n halusi naida, oli Jeesus Kristus. H\u00e4n kielt\u00e4ytyi menem\u00e4st\u00e4 naimisiin, leikkasi hiuksensa ja aloitti rankan askeesin, joka muokkasi h\u00e4nen kehonsa tunnistamattomaksi.<\/p>\n\n\n\n

Askeesi onkin yksi huomattavimmista osista Katariinan pyhimyskuvaa. H\u00e4n jatkoi ankaraa askeesiaan koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan ja kuoli vain 33-vuotiaana todenn\u00e4k\u00f6isimmin aliravitsemukseen. Hagiografiset l\u00e4hteet kuvaavat, ett\u00e4 Katariina lopulta s\u00f6i \u201cei-mit\u00e4\u00e4n\u201d. H\u00e4nen sy\u00f6mistottumuksistaan onkin j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle useita anekdootteja, joissa h\u00e4nen kuvataan juovan vain pieni\u00e4 tilkkoja vett\u00e4 ja pureskelevan yrttej\u00e4, jotka h\u00e4n kuitenkin sylk\u00e4isi pois suustaan.<\/p>\n\n\n\n

Ainoa ruoka, jota Katariina himoitsi, oli ehtoollinen. Katariina oli askeesinsa ja n\u00e4kyjens\u00e4 kautta mystikko. H\u00e4nen uskonsa keski\u00f6ss\u00e4 oli ehtoollinen ja henkinen avioliitto Jeesuksen kanssa. H\u00e4n my\u00f6s tiedett\u00e4v\u00e4sti sai stigmat, jotka h\u00e4n pyysi Jeesuksen piilottamaan. Legendat stigmoista liikkuivat keskiajalla, mutta Katariinan stigmojen kuvaaminen oli kielletty\u00e4 pitk\u00e4lle 1600-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

Katariinan julkinen ura<\/h3>\n\n\n\n

Mik\u00e4 Katariinasta tekee sitten niin erikoisen pyhimyksen? H\u00e4n kielt\u00e4ytyi avioliitosta ja lapsien synnytt\u00e4misest\u00e4, mutta ei kuitenkaan suostunut menem\u00e4\u00e4n luostariinkaan. Syy siihen, miksi Katariina ei valinnut luostaria, ei ole koskaan selvinnyt, ja se onkin puhuttanut tutkijoita l\u00e4pi vuosisatojen. Luostarin sijaan Katariina liittyi dominikaanimaallikkoliikkeeseen, joka takasi h\u00e4nelle liikkuvaisen ja aktiivisen el\u00e4m\u00e4n. Katariina eli mustan surman runtelemana vuosisatana ja osallistui sairaiden hoitamiseen aktiivisesti kanssasisartensa kanssa. Dominikaanipenitentin el\u00e4m\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4 oli kilvoittelu ja hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys, ja vain harvalla penitenteist\u00e4 oli aikaa t\u00e4ysin kontemplatiiviseen, rukoukseen keskittyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nelle ei riitt\u00e4nyt kuitenkaan pelkk\u00e4 hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys, vaan hyvin pian h\u00e4n alkoi matkustella ymp\u00e4ri Italiaa diplomaatin roolissa. Oli ep\u00e4tavallista, ett\u00e4 naimaton nainen tai nainen ollenkaan saarnasi tai osallistui politiikkaan. Katariinan mystiset n\u00e4yt antoivat h\u00e4nelle mahdollisuuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n julkisesti. Katariinalla oli kaksi tavoitetta: ristiretki ja paavin palauttaminen Roomaan. Katariinan aikaan paavi asusti viel\u00e4 Avignonissa, jossa ranskalaiset paavit olivat Ranskan kuninkaan valtikan alla. Katariina kuitenkin p\u00e4\u00e4tti matkustaa Avignoniin ja puhua paavin paluun puolesta. Gregorius XI p\u00e4\u00e4tti lopulta palata Roomaan, ja paavin paluu on pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4hty Katariinan ansiona.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja tutkimuskirjallisuus eroavat mielipiteiss\u00e4\u00e4n siin\u00e4, kuinka suuri vaikutus Katariinalla oli paavi Gregorius XI paluuseen. Raymondus Capualainen mainitsee Avignonin paaviuden p\u00e4\u00e4ttymisen ja Katariinan aktiivisen el\u00e4m\u00e4n parilla lauseella, korostaen h\u00e4nen kontemplatiivisuuttaan. Keskiaikaisista l\u00e4hteist\u00e4 onkin h\u00e4ivytetty l\u00e4hes kokonaan Katariinan toimijuus. 1800-luvulla el\u00e4nyt brittifeministi Josephine Butler (1828\u20131906) taas kuvaa Katariinan protofeministin\u00e4, jonka ansioksi voidaan laskea useita diplomaattisia onnistumisia 1300-luvun aikana, mukaan luettuna Avignonin paavius.<\/p>\n\n\n\n

Katariina vietti lyhyen loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 matkustellen ymp\u00e4ri Italiaa ja kirjoittaen kirjeit\u00e4 usealle italialaiselle hallitsijalle. Paavin paluusta huolimatta katolinen kirkko ei saavuttanut vakautta, vaan Gregorius XI:n kuoleman j\u00e4lkeen valittiin italialainen paavi, Urbanus VI, joka ei ollut mieleen ranskalaisille. Suuri skisma oli alkanut, kun ranskalaiset kardinaalit palasivat Avignoniin ja nimittiv\u00e4t vastapaavin, Klemens VII:n. Katariinan loppuel\u00e4m\u00e4n tavoite oli lopettaa skisma, mutta h\u00e4n ehti kuolla ennen vastapaavien eroamista.<\/p>\n\n\n\n

Nykyaikainen tutkimus kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 monet Katariinaan liittyv\u00e4t legendat ovat liioittelun lopputuloksia. Siit\u00e4kin huolimatta Katariina oli ajalleen kummastuttavan tuottelias ja oppinut nainen. Vaikka h\u00e4n ei osannut latinaa, h\u00e4n oppi kuitenkin lukemaan ja kirjoittamaan. H\u00e4n saneli l\u00e4hes 400 kirjett\u00e4, mystisen teoksen Dialogi Jumalan kaitselmuksesta<\/em> sek\u00e4 kokoelman runoja, k\u00e4ytt\u00e4en kielen\u00e4\u00e4n Toscanan murretta, jota k\u00e4yttiv\u00e4t esimerkiksi renessanssinerot Boccaccio ja Petrarca.<\/p>\n\n\n\n

Katariina kuoli vuonna 1380. H\u00e4n oli sairastellut l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, mutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6s loppua kohden tapahtui, kun h\u00e4n aikalaiskertomusten mukaan kaatui kirkon portailla matkalla messuun. Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 h\u00e4n oli aiheuttanut aikanaan paljon puhetta, sek\u00e4 negatiivista ett\u00e4 positiivista, kesti kuitenkin pitk\u00e4lle 1400-luvulle, ett\u00e4 h\u00e4nelle edes rakennettiin oma alttari.\u00a0 Katariina kanonisoitiin 1461. 1900-luvulla h\u00e4n sai ensimm\u00e4isen\u00e4 naisena Avilan Teresan kanssa arvonimen kirkonopettaja. H\u00e4nest\u00e4 on my\u00f6s tehty Italian suojelupyhimys.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseni l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuksessani vertaan kolmen vuosisadan aikana kirjoitettua pyhimysel\u00e4m\u00e4kertaa. Luonnollisesti alkupisteeksi valikoitui Katariinan rippisi\u00e4n Raymondus Capualaisen Legenda Maior<\/em>, joka ilmestyi 1300-luvun lopussa. Josephine Butlerin Katariinasta kirjoitettu teos taas pyrkii uudelleenkirjoittamaan Katariinan el\u00e4m\u00e4n ja korjaamaan Butlerin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4t virheet Legenda Maiorista<\/em>. Viimeiseksi halusin valita nykyajan historiantutkimusta noudattavan teoksen ja p\u00e4\u00e4dyin valitsemaan Andr\u00e9 Vauchezin 2018 ranskasta k\u00e4\u00e4nnetyn teoksen, joka k\u00e4sittelee Katariinaan liittyvi\u00e4 legendoja ja pyrkii asettamaan ne ajalliseen kontekstiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseni ei siis ole puhtaasti keskiajan tutkimusta, vaan enemm\u00e4nkin aatehistoriallista. Tutkimuskysymykseksi valikoitui hahmottaa kolme Katariinaa: keskiaikainen, 1800-lukulainen ja nykyaikainen. Tutkimusotteeni on vertaileva, sill\u00e4 tarkoituksenani on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia eri aikojen kuvauksesta Katariinasta. Kontekstoinnin avulla liit\u00e4n kolme kirjoittajaa aikansa viitekehykseen ja pyrin sen kautta selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miksi Katariinan pyhimyskuva on muokkautunut t\u00e4llaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Painopisteeni tutkimuksessa on askeesi ja se, miten sit\u00e4 on pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri aikoina. Keskiaikaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta askeesi oli t\u00e4rke\u00e4 osa Katariinan pyhimyskuvaa. Raymondus Capualainen tarkoittikin pyhimysel\u00e4m\u00e4kertansa esimerkkin\u00e4 aikansa dominikaaneille, jotka h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tarvitsivat ojennusta. Josephine Butlerille askeesi oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n paha eik\u00e4 h\u00e4n mainitse askeesia kovinkaan usein. Kummassakin teoksessa kuitenkin korostuu se, ett\u00e4 Katariina oli yksinkertaisesti kykenem\u00e4t\u00f6n sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Askeesi ei siis ollut tietoinen valinta, vaan sairauden m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa. Andr\u00e9 Vauchez l\u00e4hestyy Katariinan askeesia keskiaikaisena ilmi\u00f6n\u00e4 ja kirjoittaa esimerkiksi keskiajan pyhimysten diagnosoinnin vaarasta.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseni tarkoituksena on osoittaa, ett\u00e4 keskiajalta on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 naisten toimijuutta. Toisaalta minua kiinnostaa my\u00f6s pyhimyskuvan rakentuminen eri aikakausina, etenkin kun kyseess\u00e4 on n\u00e4in paljon kirjoitettu ja tutkittu pyhimys kuin Katariina Sienalainen. Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 Katariinasta on kirjoitettu paljon, oli vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nykyaikaista tutkimusta, joka pureutuu siihen, miten h\u00e4nest\u00e4 on kirjoitettu vuosisatojen aikana. Aatehistoriallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta Katariinan tutkiminen on siis \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hedelm\u00e4llist\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 l\u00f6ytyy tutkittavaa, oli sitten kyse askeesista, protofeminismist\u00e4 tai mystiikasta.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Petra Uusimaa on tieteiden ja aatteiden historian maisterivaiheen opiskelija Oulun yliopistosta. Uusimaa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 parhaillaan pro gradu -tutkielmaa keskiaikaisista naispyhimyksist\u00e4.<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuutta: <\/h3>\n\n\n\n

Butler, Josephine Elizabeth Grey 1894: Catherine of Siena: A Biography<\/em>. Horace Marshall & Son, London.<\/p>\n\n\n\n

Of Capua, Blessed Raymond 2003.: The Life of St. Catherine of Siena: The Classic on Her Life and Accomplishments As Recorded by Her Spiritual Director<\/em>. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 George Lamb. TAN Books, North Carolina. Alkuper\u00e4inen latinankielinen teos ilmestyi 1395.<\/p>\n\n\n\n

Vauchez, Andr\u00e9 2018: Catherine of Siena: A Life of Passion and Purpose<\/em>. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Michael F. Cusato. Paulist Press, New York.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Petra Uusimaa \u201cCatherine of Siena is not particularly pleasant\u201d, kirjoitti historioitsija Louis Canet 1900-luvun lopulla. Jo tutkimusprosessin alussa t\u00f6rm\u00e4sin useisiin mainintoihin siit\u00e4, kuinka hankala sek\u00e4 tutkittavana ett\u00e4 persoonana 1300-luvun Sienassa el\u00e4nyt Katariina Sienalainen (1347\u20131380) on. 1900-luvun lopun psykoanalyyttisessa tutkimuksessa h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4ytyy Rudolph M. Bellin sanojen mukaan \u201cpyh\u00e4n\u00e4 anorektikkona\u201d, kun taas naistutkimus on maalannut h\u00e4nest\u00e4 kuvaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[30],"tags":[165,121,118,47],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2014"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2014"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2014\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2018,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2014\/revisions\/2018"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2014"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2014"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2014"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}