{"id":2019,"date":"2021-05-06T09:34:22","date_gmt":"2021-05-06T06:34:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2019"},"modified":"2021-05-06T14:10:27","modified_gmt":"2021-05-06T11:10:27","slug":"esitelma-the-murder-of-bishop-gotskalk-falkdal-or-when-the-devil-inspires","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2019","title":{"rendered":"Esitelm\u00e4: The Murder of Bishop Gotskalk Falkdal, or When the Devil Inspires"},"content":{"rendered":"\n

Kirsi Salonen & Anders Winroth<\/em><\/p>\n\n\n\n

Glossan kev\u00e4\u00e4n kolmas esitelm\u00e4tilaisuus pidettiin 27.4. klo 17 alkaen Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4. Puhujana tilaisuudessa oli Professori Anders Winroth Oslon yliopistosta. Englanninkielisen esitelm\u00e4n otsikko oli \u201cThe Murder of Bishop Gotskalk Falkdal, or When the Devil Inspires\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4 k\u00e4sitteli Link\u00f6pingin keskiaikaisen piispan Gotskalk Falkdalin murhaa ja sen seurauksia murhaajalle eli maallikko Mats Gustavssonille. Itse tapahtumien esittelyn lis\u00e4ksi esitelm\u00e4ss\u00e4 pureuduttiin t\u00e4rkeisiin keskiajantutkijoita askarruttaneisiin ongelmiin, kuten millaisia l\u00e4hteit\u00e4 keskiaikaisesta kirkollisesta oikeudenhoidosta on j\u00e4ljell\u00e4 ja miten hyvin Ruotsin valtakunnassa tunnettiin ja noudatettiin kanonisen oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Piispa Gotskalkin murha ja sen seuraukset<\/h2>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4 alkoi piispa Gotskalkin murhan kuvailulla. Link\u00f6pingin piispana toiminut dominikaaniveli ja Ruotsin entisen kuninkaan Maunu Eerikinpojan rippi-is\u00e4 Gotskalk Falkdal oli vuoden 1374 alussa vierailulla hiippakunnassaan. Helmikuun 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin piispa oli saapunut seurueensa kanssa Linder\u00e5sin seurakunnan alueelle Sm\u00e5landissa, h\u00e4nen tielleen osui nuori r\u00e4lssimies Mats Gustavsson seurueineen. Tapahtumasta kertovan asiakirjan mukaan piispa veti miekkansa esiin heti Matsin seurueen n\u00e4hty\u00e4\u00e4n, mutta ei onnistunut puolustamaan henke\u00e4\u00e4n, vaan Mats surmasi h\u00e4net. (Kuva 1)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 1. Ilmakuva Linder\u00e5sin kirkosta. Kuva: J\u00f6nk\u00f6pings l\u00e4ns museum JM 2001-5-126<\/a>. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Seuraavaksi esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siteltiin sit\u00e4, miten piispan surma laittoi saman tien kirkollisen oikeuskoneiston liikkeelle. Piispallinen tuomiovalta siirtyi Gotskalkin kuoltua Link\u00f6pingin tuomiokapitulille, jota johtanut arkkiteini (ja Gotskalkin seuraaja piispanistuimella) Nils Hermannson tarttui heti toimeen julistaakseen murhaajan kirkonkiroukseen. Niinkin nopeasti kuin nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 murhan j\u00e4lkeen Nils Hermansson oli jo laatinut kirjeen, joka l\u00e4hetettiin saman sis\u00e4lt\u00f6isen\u00e4 kaikkiin Link\u00f6pingin hiippakunnan seurakuntiin.<\/p>\n\n\n\n

Arkkiteini Nilsin kirje on t\u00e4ynn\u00e4 kiinnostavia yksityiskohtia siit\u00e4, miten kirkko suhtautui henkil\u00f6\u00f6n, joka julistettiin kirkonkiroukseen, ja miten julistaminen konkreettisesti tapahtui. Link\u00f6pingin hiippakunnan kaikille kirkkoherroille l\u00e4hetetyss\u00e4 kirjeess\u00e4 kerrottiin Matsin surmanneen piispa Gotskalkin ja todettiin, ett\u00e4 Mats oli n\u00e4in tehty\u00e4\u00e4n syyllistynyt kauheaan ja inhottavaan (horrenda et detestabile<\/em>), Jumalaa ja pyh\u00e4\u00e4 istuinta loukanneeseen rikokseen, josta rangaistuksena oli kirkonkiroukseen julistaminen. Kirjeess\u00e4 pyydettiin viran menetyksen uhalla kaikkia kirkkoherroja julistamaan Mats ja kaikki h\u00e4nen rikostoverinsa ja apurinsa kirkonkiroukseen. Julistus oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 lukea \u00e4\u00e4neen kirkonkellojen soidessa ja kynttil\u00f6iden palaessa kaikkina sunnuntaina ja kirkollisina juhlap\u00e4ivin\u00e4. Arkkiteinin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 latinankielisess\u00e4 kirjeess\u00e4 annetaan my\u00f6s valmiina ruotsin kielell\u00e4 ne sanat, jotka kirkkoherrojen tuli tilanteessa toistaa. Kirjeess\u00e4 kerrottiin my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 julistuksen yhteydess\u00e4 kynttil\u00e4t tuli paiskata maahan ja rikkoa, niin ett\u00e4 liekki sammuisi. T\u00e4m\u00e4n oli tarkoitus symboloida sit\u00e4, miten kirkko halusi suhtautua kirkonkirouksen alaisiin henkil\u00f6ihin, joiden kanssa ei kenenk\u00e4\u00e4n ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla tekemisiss\u00e4. Nils Hermanssonin kirjeess\u00e4 todetaan viel\u00e4, ett\u00e4 kielto olla tekemisiss\u00e4 surmaajan kanssa olisi voimassa niin kauan, kunnes Mats olisi sovittanut rikoksensa ja matkustanut paavin luo (til paffuens fara<\/em>) tunnustamaan syntins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Murhaajan kohtalo<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 2. Sparre av Toftan aatelisvaakuna. Mats on oletettavasti k\u00e4ytt\u00e4nyt samantapaista vaakunaa, vaikka h\u00e4n ei t\u00e4h\u00e4n sukuhaaraan kuulunutkaan. Matsin vaakunan v\u00e4reist\u00e4 meill\u00e4 ei ole tietoa. Kuva: Adelsvapen-Wiki<\/a>. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4 pureuduttiin my\u00f6s siihen, mit\u00e4 piispan murhaajalle tapahtui. Mats Gustavsonin kohtalo onkin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4. Voisi olettaa, ett\u00e4 n\u00e4in korkea-arvoisen henkil\u00f6n surmanneelle miehelle olisi langetettu Ruotsin valtakunnan lain mukainen rangaistus henkirikoksesta eli kuolemantuomio. Sparrejen r\u00e4lssisuvun yhteen haaraan kuulunutta Matsia ei kuitenkaan viety maallisen oikeuslaitoksen eteen, vaan asia k\u00e4siteltiin kirkonmiesten edess\u00e4, jolloin kuolemantuomio ei tullut kysymykseen, koska kirkon laki ei tunne kuolemantuomiota. Sen sijaan Link\u00f6pingin tuomiokapituli tuomitsi Matsin rahallisiin korvauksiin. H\u00e4nen tuli perustaa Link\u00f6pingin tuomiokirkkoon prebenda piispan sielulle sek\u00e4 maksaa 400 Ruotsin markan korvaukset kirkolle. Mats on ilmeisesti my\u00f6s noudattanut piispan kehotusta l\u00e4hte\u00e4 pyhiinvaellusmatkalle paavin luo anomaan synninp\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n on l\u00e4hteiden mukaan pantannut omaisuuttaan, mik\u00e4 saattaisi viitata pitk\u00e4n matkan valmisteluihin.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s n\u00e4kyv\u00e4 merkki siit\u00e4, ett\u00e4 Mats Gustavsson on ollut kirkonkirouksen alaisena, on h\u00e4nen sinettins\u00e4. Sparre-suvun aatelisvaakunassa, jollaista Matskin on k\u00e4ytt\u00e4nyt, on vaakunakilvell\u00e4 oleva chevron (Kuva 2). Joulukuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1376 p\u00e4iv\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n panttikirjeess\u00e4, jossa h\u00e4n panttaa Link\u00f6pingin tuomiokirkolle useita omistuksessaan olleita tiloja voidakseen korvata kirkolle velkansa piispanmurhan johdosta, esiintyy kuitenkin tavallisen Sparre-suvun sinetin sijaan yl\u00f6salaisin k\u00e4\u00e4ntynyt vaakuna (Kuva 3). Ruotsalaiset tutkijat ovat tulkinneet, ett\u00e4 Mats on joutunut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n katumuksen merkkin\u00e4 yl\u00f6salaisin k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 vaakunaa niin kauan, kuin h\u00e4n on ollut kirkonkirouksen alaisena.<\/p>\n\n\n\n

Mats sopi asiansa kirkon kanssa vuonna 1379, jolloin h\u00e4n on pantannut omaisuuttaan 400 markan edest\u00e4, mutta h\u00e4nen sinettins\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 asiakirjoissa ei ole s\u00e4ilynyt. Tied\u00e4mme kuitenkin, ett\u00e4 vuonna 1419 kuollut Mats Gustavsson on el\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tyypillist\u00e4 r\u00e4lssimiehen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ett\u00e4 vuodelta 1398 per\u00e4isin s\u00e4ilyneess\u00e4 kirjeess\u00e4 oleva Matsin sinettivaakuna on taas oikein p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Kanoninen oikeus ja ruotsalaiset asiakirjal\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 3. Mats Gustavssonin panttikirjeen 11.12.1376 sinetti, jossa yl\u00f6salaisin k\u00e4\u00e4ntynyt vaakuna. Kuva: Riksarkivet<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ruotsista \u2013 samoin kuin muista Pohjoismaista \u2013 ei ole j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle juurikaan keskiaikaisia kirkollisia oikeusasiakirjoja. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tiet\u00e4myksemme kirkollisesta oikeudenhoidosta keskiajalla ovat paljon rajallisemmat kuin esimerkiksi Englannissa, miss\u00e4 oikeusp\u00f6yt\u00e4kirjoja on s\u00e4ilynyt runsaasti. Monissa keskiaikaisissa asiakirjoissa on kuitenkin s\u00e4ilynyt yksitt\u00e4isi\u00e4 tietoja siit\u00e4, miten kirkollinen oikeudenhoito oli Ruotsissa j\u00e4rjestetty. Piispa Gotskalkin murhasta alkanut prosessi on yksi n\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4ilyneet l\u00e4hteet todistavat, miten Link\u00f6pingin arkkiteini Nils Hermansson oli nopeasti l\u00e4htenyt hoitamaan asiaa. H\u00e4n oli kutsunut koolle tuomiokapitulin ja laatinut kaikkiin hiippakunnan seurakuntiin l\u00e4hetetyn asiakirjan, jolla Mats Gustavsson julistettiin kirkonkiroukseen. Esitelm\u00e4ss\u00e4 nostettiin esille monta yksityiskohtaa kirjeest\u00e4, jotka todistivat siit\u00e4, ett\u00e4 Nils Hermansson tunsi kanonisen oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja tiesi, mit\u00e4 t\u00e4llaisessa tapauksessa piti tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rkein tapauksen yhteydess\u00e4 esiin noussut kanonisen oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4ys on toisen Lateraanikonsiilin p\u00e4\u00e4t\u00f6s numero 15 vuodelta 1139, joka tunnetaan sen ensimm\u00e4isten sanojen mukaan my\u00f6s nimell\u00e4 Si quis suadente diaboli<\/em> -m\u00e4\u00e4r\u00e4ys. Sen mukaan kaikki ne kristityt, jotka k\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t v\u00e4kivaltaisesti kirkonmiehi\u00e4 vastaan, joutuivat automaattisesti kirkonkirouksen alaisiksi ja vain paavi saattoi heid\u00e4t t\u00e4st\u00e4 vapauttaa. T\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 mukaillen arkkiteini Nils Hermansson siis julisti Matsin kirkonkirouksen alaiseksi ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4nen k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n paavin puoleen anteeksiannon saadakseen.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4 nousi kuitenkin esille muutamia ongelmallisia seikkoja t\u00e4ss\u00e4 suhteessa. Kanonisessa oikeudessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin my\u00f6s, ett\u00e4 mik\u00e4li joku oli vahingoittanut kirkonmiest\u00e4 itsepuolustustarkoituksessa, ei kyseess\u00e4 ollut Si quis suadente diaboli<\/em> -m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukainen rikos. Piispa Gotskalkin murhasta kertovissa asiakirjoissa mainittiinkin piispan vet\u00e4neen miekkansa esille heti n\u00e4hty\u00e4\u00e4n Matsin ja t\u00e4m\u00e4n seurueen. Koska kanoninen oikeus my\u00f6s kielsi kategorisesti kirkonmiehi\u00e4 kantamasta aseita, piti Nils Hermanssonin perustella hyvin Matsin julistaminen kirkonkiroukseen. Kanonista oikeutta opiskelleen arkkiteinin onnistui kuitenkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapauksesta sellaisia yksityiskohtia, joilla piispan voimank\u00e4ytt\u00f6 voitiin selitt\u00e4\u00e4 tarpeelliseksi. Piispa oli matkalla hiippakunnassaan, ja matkustavaisten kirkonmiesten sallittiin kantaa asetta, koska matkoilla saattoi v\u00e4ijy\u00e4 erilaisia vaaroja. Miekan hallussapito selittyi siis matkustamisella. Kanoninen oikeus salli my\u00f6s itsepuolustukseksi toimimisen, mihin Mats olisi my\u00f6s voinut vedota tapauksessaan, koska piispa oli ensimm\u00e4inen, joka tarttui aseeseen. T\u00e4h\u00e4n Nils Hermansson on vastannut vetoamalla pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n, joka kielsi h\u00e4t\u00e4varjelun liioittelun ja jonka mukaan v\u00e4kivaltaan ei saanut itsepuolustustarkoituksessa vastata vakavammalla teolla kuin mit\u00e4 itse\u00e4 vasten oli tehty. N\u00e4in se, ett\u00e4 Mats oli tappanut piispan, oli h\u00e4t\u00e4varjelun liioittelua eik\u00e4 sallittua v\u00e4kivaltaa \u2013 ja n\u00e4ill\u00e4 argumenteilla arkkiteini sai Mats Gustavssonin tuomittua piispan surmasta.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4 esiin nousseet yksityiskohdat toivat kiinnostavaa uutta tietoa siit\u00e4, miten hyvin kanonisen oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 tunnettiin Ruotsissa sek\u00e4 siit\u00e4, miten kirkollisia oikeusasioita maassa hoidettiin. Tiedonmurut osoittavat, ett\u00e4 ruotsalaiset olivat eritt\u00e4in hyvin perill\u00e4 oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4 ja osasivat my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tarpeen vaatiessa.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Kirsi Salonen on yleisen historian professori Turun yliopistossa ja Anders Winroth on keskiajan historian professori Oslon yliopistossa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Salonen & Anders Winroth Glossan kev\u00e4\u00e4n kolmas esitelm\u00e4tilaisuus pidettiin 27.4. klo 17 alkaen Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4. Puhujana tilaisuudessa oli Professori Anders Winroth Oslon yliopistosta. Englanninkielisen esitelm\u00e4n otsikko oli \u201cThe Murder of Bishop Gotskalk Falkdal, or When the Devil Inspires\u201d. Esitelm\u00e4 k\u00e4sitteli Link\u00f6pingin keskiaikaisen piispan Gotskalk Falkdalin murhaa ja sen seurauksia murhaajalle eli maallikko Mats Gustavssonille. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[167,166,169],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2019"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2019"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2019\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2028,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2019\/revisions\/2028"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2019"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2019"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2019"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}