{"id":2031,"date":"2021-05-28T09:42:48","date_gmt":"2021-05-28T06:42:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2031"},"modified":"2021-05-28T09:46:04","modified_gmt":"2021-05-28T06:46:04","slug":"arkista-magiaa-riimuja-pahoja-unia-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2031","title":{"rendered":"Arkista magiaa \u2013 riimuja pahoja unia vastaan"},"content":{"rendered":"\n

Kirsi Kanerva<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsi-Sj\u00e4llannissa sijaitsevasta Bl\u00e6singest\u00e4 l\u00f6ydettiin vuonna 1983 lyijyamuletti, joka sis\u00e4lsi t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 pisimm\u00e4n s\u00e4ilyneen tanskalaisen riimukirjoituksen. Amulettiin oli kaiverrettu yli 500 riimua. Vastaavia lyijyamuletteja on l\u00f6ydetty my\u00f6s muualta nykyisen Tanskan, Norjan ja Ruotsin alueelta, sek\u00e4 muutamia yksitt\u00e4isi\u00e4 kappaleita my\u00f6s Saksasta ja Englannista. Amuleteissa k\u00e4ytetty kieli on usein latinaa, ja teksti on voitu kirjoittaa latinalaisin aakkosin tai riimuilla. Amulettien teksteiss\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n usein Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen suojaa ja siunausta, tai ne voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rukouksen (esimerkiksi Is\u00e4 Meid\u00e4n<\/em> tai Ave Maria<\/em>), tai taikoihin liitettyj\u00e4 sanoja kuten abracadabra. Joissain amuleteissa on my\u00f6s kirjaimilta tai riimuilta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 merkkej\u00e4. On esitetty, ett\u00e4 niiden voiman on kenties lukutaidottomien parissa katsottu piilev\u00e4n siin\u00e4, ett\u00e4 ne muistuttavat kirjoitusta.<\/p>\n\n\n\n

Bl\u00e6singen lyijyamuletti on ajoitettu noin vuosien 1200\u20131400 v\u00e4liselle ajalle. Amuletin latinankielisen tekstin tarkoituksena on ollut terveyden turvaaminen. K\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 lukukelpoisena s\u00e4ilynyt osa tekstist\u00e4 kuuluu seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4 kutsun esiin teid\u00e4t, seitsem\u00e4n sisarusta, … Elffrica(?), Affricca, Soria, Affoca, Affricala. Min\u00e4 kutsun teid\u00e4t esiin ja todistamaan Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen, ettet vahingoita t\u00e4t\u00e4 Jumalan palvelijaa, et h\u00e4nen silmi\u00e4\u00e4n etk\u00e4 h\u00e4nen j\u00e4seni\u00e4\u00e4n, etk\u00e4 h\u00e4nen luittensa ytimi\u00e4 tai yht\u00e4k\u00e4\u00e4n h\u00e4nen j\u00e4senens\u00e4 nivelt\u00e4, ett\u00e4 Kristuksen Kaikkein Korkeimman voima s\u00e4ilyy sinussa. Katso Herran risti\u00e4 (Ecce crucem Domini<\/em>), h\u00e4ipyk\u00e4\u00e4, pahat voimat. Juudan heimon leijona, Daavidin vesa, on voittanut. Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen, aamen. Kristus voittaa, Kristus vallitsee, Kristus hallitsee (Christus vincit Christus regnat Christus imperat<\/em>), Kristus vapauttaa, Kristus siunaa sinua, suojaa sinua kaikelta pahalta. AGLA. Is\u00e4 meid\u00e4n\u2026<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"<\/a>

Kuva: Bl\u00e6singen lyijyamuletin teksti. Kuval\u00e4hde: Nationalmuseet: Danske runeindskrifter.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Laatassa oleva kirjainyhdistelm\u00e4 AGLA tulee heprean kielen sanoista Attah gibbor le\u2019olam adonai<\/em>, joka tarkoittaa jotakuinkin \u201dSin\u00e4 olet suuri iankaikkisesti, Herra\u201d. Sama tai vastaavia kirjainyhdistelmi\u00e4 on tavattu my\u00f6s muissa keskiajan skandinaavisissa amuleteissa. Pyh\u00e4n Antonius Padovalaisen (1195\u20131231) nimiin luettu rukous Ecce Crucem Domini<\/em> taas esiintyy useissa skandinaavisissa amuleteissa, ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin esimerkiksi kristillisiss\u00e4 pahojen henkien karkottamiseen liittyviss\u00e4 rukouksissa. My\u00f6s esimerkiksi fraasi Christus vincit Christus regnat Christus imperat<\/em> esiintyy useissa keskiaikaisissa loitsuissa mutta sit\u00e4kin useammin my\u00f6s keskiaikaisissa liturgisissa teksteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tekstiss\u00e4 mainitut seitsem\u00e4n sisarusta on tutkimuksessa liitetty aikalaisk\u00e4sityksiin tauteja ja kuumeita aiheuttavasta seitsem\u00e4st\u00e4 hengest\u00e4, pahasta demonista tai haltioista. Tekstisis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n Bl\u00e6singen amulettia muistuttaa er\u00e4s Schleswigin vanhasta kaupungista Saksasta l\u00f6ydetty amuletti, joka on per\u00e4isin 1000\u20131100-luvulta. Siihen on kirjoitettu loitsu, jonka kohteena on tarkentamaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 tauteja aiheuttavia demoneita ja haltioita. Sis\u00e4ll\u00f6llisten yhtenev\u00e4isyyksien ja samanlaisten fraasien k\u00e4yt\u00f6n perusteella esimerkiksi uskontotieteilij\u00e4 Rudolf Simek on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 Bl\u00e6singen amuletin seitsem\u00e4n sisarta itse asiassa viittaa juuri silloisessa kansanuskossa tunnettuihin haltioihin. 1000-luvulta per\u00e4isin olevassa k\u00e4sikirjoituksessa Codex Vaticanus Latinus 235 esiintyy esimerkiksi invokaatio, jossa vilustumisia ja kuumeita (frigores et febres<\/em>) kutsutaan seitsem\u00e4ksi sisareksi, jotka saattoivat vaivata ihmist\u00e4 niin p\u00e4ivin kuin \u00f6in, valveilla ja nukkuessa. Pohjois-Euroopassa tunnettiin my\u00f6s k\u00e4sitys, jonka mukaan nimenomaan haltiat yliluonnollisina toimijoina aiheuttivat ihmisille kuumeita. Kulttuurintutkija Louise Milne taas on tuonut esille, miten kuumeet ja yliluonnolliset olennot niiden aiheuttajina on usein liitetty my\u00f6s y\u00f6llist\u00e4 ahdistusta aiheuttaviin ja nykytermein painajaisena ja unihalvauksena tunnettuihin kokemuksiin, sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kuume ja pahat unet on yhdistetty toisiinsa niin nykypsykologiassa kuin jo antiikin l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva: Katkelma riimuoppaasta l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisiin tarkoituksiin laaditussa islantilaisessa k\u00e4sikirjoituksessa Galdrab\u00f3k eli \u201dloitsukirja\u201d (Lbs 4858 8vo 32v\u201333r, 1700-l.). Kuval\u00e4hde: kuvakaappaus Handrit.is<\/a> -sivustolta. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Antropologi ja skandinaavisten kielten ja kirjallisuuden tutkija Stephen A. Mitchell on tuonut esille, miten nyky\u00e4\u00e4n magiaksi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4vi\u00e4 keinoja k\u00e4ytettiin keskiajan pohjolassa varsin arkisten huolien hoitamiseen. Kuten edell\u00e4 kuvatussa esimerkiss\u00e4, magiaa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suojaamistarkoituksessa y\u00f6llisi\u00e4 ahdistuksia vastaan ja terveyden turvaamiseen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Magian avulla voitiin pyrki\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n onnettomuuksia tai edist\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa varallisuutta sek\u00e4 turvaamaan hyv\u00e4 sato ja karjaonni kulttuurissa, jossa onni ja materiaalinen hyv\u00e4 olivat rajallisia ja toisen hyv\u00e4 oli itselt\u00e4 pois. Magiaa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa tarkoituksessa ja my\u00f6s toisen onnen turmelemiseksi. Sill\u00e4 voitiin my\u00f6s yritt\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 kadonneita tavaroita. Rakkausmagialla taas voitiin edist\u00e4\u00e4 omia intressej\u00e4 tai sabotoida toisten onnea. Magialla voitiin my\u00f6s aiheuttaa muille ihmisille ja el\u00e4imille sairautta, hulluutta tai jopa kuolema. Vaikka kristinusko olikin jo saapunut pohjolaan, magian k\u00e4ytt\u00f6 kertoo pyrkimyksest\u00e4 hallita omaa kohtaloaan sille alistumisen sijaan, niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassakin.<\/p>\n\n\n\n

Magia on voinut olla taito, jota ovat harjoittaneet l\u00e4hinn\u00e4 siihen perehtyneet spesialistit. Magian k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n on voitu katsoa toimineen yhteydess\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin voimiin, joiden hallinta on edellytt\u00e4nyt erityisi\u00e4 kykyj\u00e4. Magiaan usein liittyneet loitsut ja rituaalit ovat olleet opittavia tietoja ja taitoja, jotka ovat voineet v\u00e4litty\u00e4 muiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tietojen ja taitojen tavoin muistitietona esimerkiksi oppipoikasuhteessa. Kiinnostavaa Bl\u00e6singen lyijyamuletissa on erityisesti se, ett\u00e4 latinankielisen tekstins\u00e4 ja k\u00e4ytettyjen fraasien perusteella amuletti voidaan liitt\u00e4\u00e4 nimenomaan oppineeseen kristittyyn magiaan. Esimerkin tapaisia lyijyamuletteja voitiin kantaa mukana, mutta sen lis\u00e4ksi amuletin teksti on voitu my\u00f6s lukea \u00e4\u00e4neen, mik\u00e4 olisi lis\u00e4nnyt amuletin toimintaan my\u00f6s loitsuelementin. Esimerkiksi my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisissa skandinaavisissa l\u00e4\u00e4kekirjoissa mainitaan vastaavasta \u201dloitsun\u201d \u2013 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rukouksen \u2013 lukemisesta samalla hetkell\u00e4, kun ollaan valmistamassa parantavaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4, ja hoidon yhteydess\u00e4 on saatettu esitt\u00e4\u00e4 papin toimitettavaksi erilaisia rituaaleja.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Pohjoismaista magiaa ja noituutta tutkineen Jarl Gall\u00e9n -palkinnonsaajan professori Stephen A. Mitchellin (Harvardin yliopisto) johdolla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Helsingin yliopistolla 25.-29.10.2021 syyskoulu, joka keskittyy magiaan ja muistamiseen keskiajan ja varhaisen uuden ajan Pohjois-Euroopassa. Kyseinen kurssi \u201dMagic and Memory in the Pre-Modern North\u201d on suunnattu maisteriopiskelijoille ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoille, ja sen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ovat mukana Thure Gall\u00e9nin s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja Centre for the Nordic Studies (Helsingin yliopisto) yhteisty\u00f6ss\u00e4 Glossa ry:n kanssa. Lis\u00e4tietoja ja hakuohjeet (haku 31.5.2021 menness\u00e4) ovat luettavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4: http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?page_id=1877<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjallisuutta:<\/h3>\n\n\n\n

Hall, Alaric. 2007. Elves in Anglo-Saxon England: matters of belief, health, gender and identity<\/em>. Boydell Press.<\/p>\n\n\n\n

Imer, Lisbeth M. 2010. Lille Myreg\u00e5rd og blyamuletter fra middelalderen. Teoksessa M. Andersen, & P. O. Nielsen (toim.), Danef\u00e6: skatte fra den danske muld<\/em>. Gyldendal, 228\u2013232.<\/p>\n\n\n\n

Macleod, Mindy & Bernard Mees. 2006. Runic Amulets and Magic Objects<\/em>. Boydell & Brewer.<\/p>\n\n\n\n

Milne, Louise. (2017). The Terrors of the Night: Charms against the Nightmare and the Mythology of Dreams. Incantatio<\/em>, 6, 78\u2013116. https:\/\/doi.org\/10.7592\/Incantatio2017_6_Milne<\/p>\n\n\n\n

Mitchell, Stephen. 2011. Witchcraft and magic in the Nordic Middle Ages<\/em>. University of Pennsylvania Press.<\/p>\n\n\n\n

Mitchell, Stephen A. 2014. Leechbooks, Manuals, and Grimoires. On the early History of<\/p>\n\n\n\n

Magical Texts in Scandinavia. Arv. Nordic Yearbook of Folklore<\/em> 70: 57\u201374.<\/p>\n\n\n\n

Mitchell, Stephen. 2018. II: 35 Charm Workers. Teoksessa Glauser, J., Hermann, P., & Mitchell, S. (toim.), Handbook of Pre-Modern Nordic Memory Studies: Interdisciplinary Approaches<\/em>. Walter de Gruyter GmbH, 655\u2013659.<\/p>\n\n\n\n

Nationalmuseet: Danske runeindskrifter<\/em>. Bl\u00e6singe-blyamulet. http:\/\/runer.ku.dk\/VisGenstand.aspx?Titel=Bl%c3%a6singe-blyamulet<\/a> (luettu 4.5.2021)<\/p>\n\n\n\n

Simek, Rudolf. 2011. Elves and Exorcism: Runic and Other Lead Amulets in Medieval Popular Religion. Teoksessa D. Anlezark (toim.), Myths, Legends, and Heroes: Essays on Old Norse and Old English Literature<\/em>. University of Toronto Press, 25\u201352.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

Kirsi Kanerva toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa Northern Nightmares 1400\u20132000 -projektissa, jossa tarkastellaan Suomen alueen v\u00e4est\u00f6jen painajaiskokemuksia keskiajalta nykyaikaan ulottuvalla ajanjaksolla. Lis\u00e4tietoja projektista: https:\/\/blogs.helsinki.fi\/northernnightmares\/<\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva L\u00e4nsi-Sj\u00e4llannissa sijaitsevasta Bl\u00e6singest\u00e4 l\u00f6ydettiin vuonna 1983 lyijyamuletti, joka sis\u00e4lsi t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 pisimm\u00e4n s\u00e4ilyneen tanskalaisen riimukirjoituksen. Amulettiin oli kaiverrettu yli 500 riimua. Vastaavia lyijyamuletteja on l\u00f6ydetty my\u00f6s muualta nykyisen Tanskan, Norjan ja Ruotsin alueelta, sek\u00e4 muutamia yksitt\u00e4isi\u00e4 kappaleita my\u00f6s Saksasta ja Englannista. Amuleteissa k\u00e4ytetty kieli on usein latinaa, ja teksti on voitu kirjoittaa latinalaisin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[25,1],"tags":[157,170,171],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2031"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2031"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2031\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2037,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2031\/revisions\/2037"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2031"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2031"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2031"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}