{"id":2059,"date":"2021-08-07T12:13:21","date_gmt":"2021-08-07T09:13:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2059"},"modified":"2021-08-07T12:13:26","modified_gmt":"2021-08-07T09:13:26","slug":"keskiaikaisia-matkakohteita-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2059","title":{"rendered":"Keskiaikaisia matkakohteita Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Tia Niemel\u00e4 <\/em><\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4 ja kes\u00e4loma ovat monille aikaa tutustua erilaisiin matkakohteisiin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Koronan aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi on kotimaan sis\u00e4iseen matkailuun ehk\u00e4 entist\u00e4kin enemm\u00e4n aikaa. Vinkkej\u00e4 linnoihin ja kirkkoihin tutustumisesta voit lukea viime elokuussa julkaistusta blogijutusta t\u00e4\u00e4lt\u00e4: Suomen keskiaikaiset linnat ja kivikirkot matkakohteina<\/a>. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4viin keskiaikateemaisiin tapahtumiin sek\u00e4 keskiaikaisiin kaupunkeihin.<\/p>\n\n\n\n

Keskiaikateemaisia tapahtumia<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
H\u00e4meen linna. Kuva: T. Niemel\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

H\u00e4meenlinnassa sijaitsee tietysti keskiaikainen H\u00e4meen linna, mutta sen lis\u00e4ksi paikkakunnalla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 20.-22.8.2021 H\u00e4meen keskiaikafestivaali<\/a>. Festivaaleilla ohjelmassa on muun muassa musiikkiesityksi\u00e4, taisteluita sek\u00e4 mahdollisuus tutustua kotiel\u00e4imiin. Todenn\u00e4k\u00f6isesti 1200-luvun lopulla perustetussa H\u00e4meen linnassa<\/a> p\u00e4\u00e4see tutustumaan keskiaikaisen linnan historiaan. Linnassa on esill\u00e4 metallinilmaisinl\u00f6yt\u00f6j\u00e4, aseita sek\u00e4 linnasta l\u00f6ytyneit\u00e4 esineit\u00e4. Vaihtuvana n\u00e4yttelyn\u00e4 (28.5.2021-28.11.2021) linnassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 belgialaisen nykytaiteilijan Nick Ervinckin teoksia.<\/p>\n\n\n\n

Vantaalla keskiaikaisen Pyh\u00e4n Laurin kirkon sek\u00e4 pappilan puiston ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 14.8.2021 Helsingan keskiaikap\u00e4iv\u00e4<\/a>. Pyh\u00e4n Laurin kirkko on rakennettu 1400-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4. Kirkko on edelleen ulkoa katsoen paljolti keskiaikaisessa asussaan, mutta siihen on tehty muutoksia erityisesti tulipalon j\u00e4lkeen 1800-luvulla (Hiekkanen 2014: 485). Nykyinen pappila on rakennettu 1856. Pappilan alueella tehdyt kaivaukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 siell\u00e4 elettiin ylellisesti jo 1300- ja 1400-luvuilla (V\u00e4is\u00e4nen 2016: 32\u201333). Alueen historiaa sek\u00e4 arkeologisten tutkimusten tuloksia on esitelty kattavasti Riikka V\u00e4is\u00e4sen teoksessa Kolme kyl\u00e4\u00e4 : Gubbacka, M\u00e5rtensby, Kyrkoby : Vantaan keskiaikaisten ja uuden ajan alun kyl\u00e4tonttien arkeologiset tutkimukset 2008-2014 <\/em>(2016). Lis\u00e4\u00e4 Vantaan alueen historiasta voi lukea esimerkiksi Vantaan kaupunginmuseon blogista: Muistaakseni<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Vierailulla keskiaikaisessa kaupungissa<\/h3>\n\n\n\n

Nykyisen Suomen alueella sijaitsee viisi keskiaikaista kaupunkia, jotka ovat Porvoo, Turku, Ulvila, Naantali ja Rauma. Suomen keskiaikaisista kaupungeista kuudes on nykyisin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sijaitseva Viipuri.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Turun tuomiokirkko. Kuva: T. Niemel\u00e4. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Keskiaikaisista kaupungeista Turku oli kaikkein merkitt\u00e4vin. Kaupunkikuvassa n\u00e4kyv\u00e4t yh\u00e4 edelleen keskiajalta tutut maamerkit: Turun linna sek\u00e4 tuomiokirkko. Turun linnassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pysyvien n\u00e4yttelyiden lis\u00e4ksi esill\u00e4 Vanitas-n\u00e4yttely<\/a>. N\u00e4iden lis\u00e4ksi keskiaikaan p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi vierailemalla Aboa Vetus & Ars Nova \u2013museossa<\/a>, jossa on tilaisuus menn\u00e4 katsomaan esiin kaivettujen keskiaikaisten kivitalojen raunioita. Kaupunki on muuttanut muotoaan keskiajasta, mutta keskiaikaiseen tunnelmaan p\u00e4\u00e4see k\u00e4velem\u00e4ll\u00e4 Luostarin v\u00e4likatua pitkin. Sen linjaus on keskiaikainen. Jos kaupungilla kulkee tarkkaavaisena, saattaa my\u00f6s t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 arkeologisiin kaivauksiin, joita suoritetaan rakennushankkeiden yhteydess\u00e4 Turussa useita vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

Rauman kaupunki perustettiin vuonna 1442. T\u00e4ll\u00f6in porvarit saivat privilegiot eli erityisoikeuden harjoittaa kauppaa ja etuja. Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon. Rauman nykyinen Pyh\u00e4n Ristin kirkko on alun perin toiminut fransiskaanikonventin kirkkona. Kirkko on 1500-luvun alkupuoliskolta ja on Markus Hiekkasen mukaan (2014: 247) s\u00e4ilynyt 1800-luvun restauroinneista huolimatta melko hyvin keskiaikaisessa ulkoasussaan. Kalkkimaalausten osalta kirkossa on nyky\u00e4\u00e4n esill\u00e4 vain kuorissa olevat maalaukset, jotka nekin ovat vuonna 1891 uusittu ja osittain rekonstruoitu uudella maalipinnalle (Hiekkanen 2014: 249). Edell\u00e4 mainitun kirkon lis\u00e4ksi rakennettiin Raumalle toinenkin kivikirkko keskiajalla. Rauman entinen kaupunginkirkko on rakennettu vuosina 1495\u20131505 (Hiekkanen 2014: 252). T\u00e4m\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n rauniona oleva kirkko hyl\u00e4ttiin 1600-luvulla.\u00a0 Raumalla on viime vuosina suoritettu arkeologisia kaivauksia muun muassa Kalatorilla (Koivisto et al.<\/em> 2011), Luostarinkadulla keskiaikaisen fransiskaanikonventin kirkon l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 (Helamaa & Uotila 2018) ja Vanhan Rauman alueella It\u00e4kadulla (Uotila & Lehto 2017).<\/p>\n\n\n\n

Naantali tunnetaan kenties parhaiten kes\u00e4lomalaisten suosikkikohteesta Muumimaailmasta, mutta kaupungista l\u00f6ytyy my\u00f6s mielenkiintoista n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 keskiajasta kiinnostuneille vierailijoille. Kaupunki on perustettu birgittalaisluostarin ymp\u00e4rille vuonna 1443. Naantalin kivisen birgittalaiskirkon vanhimmat osat ovat Hiekkasen (2014: 111\u2013112) mukaan todenn\u00e4k\u00f6isesti 1480-luvulta. Naantalin arkeologisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on esill\u00e4 Naantalin museon<\/a> pysyv\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4. Kes\u00e4kaudella 15.5.-31.8.2021 koko museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11\u201318. Naantaliakin on tutkittu arkeologisesti. Lis\u00e4\u00e4 Naantalin luostarin tutkimuksiin p\u00e4\u00e4see tutustumaan teoksen Naantalin luostarin rannassa<\/em> (Uotila 2011) avulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Naanatalin kirkkoa sis\u00e4lt\u00e4 ja ulkoa. Kuvat: T. Niemel\u00e4. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 keskiaikaisista kaupungeista voi lukea esimerkiksi teoksen Muinaisuutemme j\u00e4ljet<\/em> ( Haggr\u00e9n et al. <\/em>2015) keskiaikaosiosta, jonka on kirjoittanut Georg Haggr\u00e9n. Arkeologisia kohteita voi puolestaan etsi\u00e4 Kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n palveluikkunasta (https:\/\/www.kyppi.fi\/<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/h4>\n\n\n\n

Haggr\u00e9n, G., Halinen, P., Lavento, M., Raninen, S. & Wessman, A. (toim.) 2015. Muinaisuutemme j\u00e4ljet.<\/em> Gaudeamus, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Helamaa, M. & Uotila, K. 2018. RAUMA, Luostarinkatu Konekaivun valvonta ja pelastuskaivaus historiallisen ajan kaupunki- ja luostarikohteessa 13.9.\u201321.11.2017<\/em>. Museovirasto.<\/p>\n\n\n\n

Hiekkanen, M. 2014. Suomen keskiajan kivikirkot<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Koivisto, A., Mannermaa, K. & V\u00e4is\u00e4nen, R. 2011. Rauman vanhimman torin kertomaa \u2013 Kalatorin kaivaukset vuosina 2009 ja 2010. SKAS <\/em>2011 (2): 3\u201317.<\/p>\n\n\n\n

Uotila, K. & Lehto, H. 2017. Vanha Rauma It\u00e4katu arkeologiset tutkimukset 2017<\/em>. Museovirasto.<\/p>\n\n\n\n

Uotila, K. 2011. Naantalin luostarin rannassa : arkip\u00e4iv\u00e4 Naantalin luostarissa ja sen liepeill\u00e4 = Stranden vid N\u00e5dendals kloster : vardagen i klostret och dess omgivning<\/em>. Muuritutkimus, Kaarina.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4is\u00e4nen, R. 2016. Kolme kyl\u00e4\u00e4 : Gubbacka, M\u00e5rtensby, Kyrkoby : Vantaan keskiaikaisten ja uuden ajan alun kyl\u00e4tonttien arkeologiset tutkimukset 2008-2014. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja 33<\/em>. Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa.<\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

FM Tia Niemel\u00e4 on historialliseen aikaan erikoistunut arkeologi.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tia Niemel\u00e4 Kes\u00e4 ja kes\u00e4loma ovat monille aikaa tutustua erilaisiin matkakohteisiin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Koronan aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi on kotimaan sis\u00e4iseen matkailuun ehk\u00e4 entist\u00e4kin enemm\u00e4n aikaa. Vinkkej\u00e4 linnoihin ja kirkkoihin tutustumisesta voit lukea viime elokuussa julkaistusta blogijutusta t\u00e4\u00e4lt\u00e4: Suomen keskiaikaiset linnat ja kivikirkot matkakohteina. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4viin keskiaikateemaisiin tapahtumiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[25,1],"tags":[177,157,27],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2059"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2059"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2059\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2071,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2059\/revisions\/2071"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2059"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2059"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2059"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}