{"id":2083,"date":"2021-10-01T14:24:00","date_gmt":"2021-10-01T11:24:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2083"},"modified":"2021-10-01T14:26:47","modified_gmt":"2021-10-01T11:26:47","slug":"kauppiaita-ja-ralssimiehia-arkeologisia-nakokulmia-keskiajan-kyliin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2083","title":{"rendered":"Kauppiaita ja r\u00e4lssimiehi\u00e4 \u2013 arkeologisia n\u00e4k\u00f6kulmia keskiajan kyliin"},"content":{"rendered":"\n

Tuuli Hienonen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomen alueelta on s\u00e4ilynyt v\u00e4h\u00e4n kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4, jotka voisivat valaista keskiajan kylien arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Koska yli 90 prosenttia alueen asukkaista eli keskiajalla kyliss\u00e4, kylien el\u00e4m\u00e4n tutkiminen on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jos halutaan saada kokonaiskuva el\u00e4m\u00e4st\u00e4 keskiajan Suomessa. Tutkimuksen mahdollisuudet ovat viime vuosikymmenin\u00e4 onneksi parantuneet, kun keskiajan ja uuden ajan alun kyl\u00e4t ovat nousseet keskeiseksi tutkimuskohteeksi arkeologiassa erityisesti Etel\u00e4-Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Viimeisten vuosikymmenten aikana etenkin Uudellamaalla on kaivettu arkeologisesti useita kyli\u00e4, ja kaivauksilta on talletettu rikas aineisto, jonka avulla voidaan tarkastella keskiajan kylien aineellista kulttuuria, arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja sosiaalista maailmaa uusista n\u00e4k\u00f6kulmista. V\u00e4it\u00f6skirjassani tarkastelin viiden arkeologisesti tutkitun, Uudenmaan keskiosassa sijaitsevan kyl\u00e4n sosiaalista ja aineellista el\u00e4m\u00e4\u00e4 arkeologisen aineiston ja kirjallisten l\u00e4hteiden valossa. Aineiston yksityiskohtainen analyysi osoitti, ett\u00e4 erilaisten l\u00e4hteiden yhdist\u00e4minen voi tuoda runsaasti uutta tietoa niin yksitt\u00e4isten kylien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuin keskiajan maaseudun arjesta laajemminkin.<\/p>\n\n\n\n

Ei pelkki\u00e4 talonpoikia<\/h2>\n\n\n\n

Keskiajan kyli\u00e4 on usein totuttu ajattelemaan talonpoikaisina ymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4. Suuri osa asukkaista saikin p\u00e4\u00e4asiallisen toimeentulonsa maataloudesta, mutta osa kylien tilanomistajista kuului muihin yhteiskuntaryhmiin tai heill\u00e4 oli useita rooleja. V\u00e4lill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 roolit voivat n\u00e4ky\u00e4 kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 esimerkiksi k\u00e4sity\u00f6n harjoittamiseen viittaavina liikanimin\u00e4, tai mainintoina tilan harjoittamasta kaupank\u00e4ynnist\u00e4, mutta osa voidaan tavoittaa vain arkeologisen aineiston kautta.<\/p>\n\n\n\n

Yksi esimerkki poikkeuksellisista tiloista l\u00f6ytyy Espoon Mankbyn kyl\u00e4st\u00e4, jossa Espoon kaupungin ja Helsingin yliopiston kaivausprojektin aikana 2007\u20132013 tutkittiin my\u00f6s 1300\u20131400-luvuille ajoittuva paritupa. Parituvat olivat viel\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in harvinaisia maaseudun kyliss\u00e4 Ruotsissa ja Suomessa, mutta kaupungeista ja r\u00e4lssitiloilta niit\u00e4 on l\u00f6ydetty. Paritupaan liittyi runsas l\u00f6yt\u00f6aineisto, joka sis\u00e4lsi lasipikarien ja kivisavikeraamisten astioiden sirpaleita sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia esineit\u00e4, joista n\u00e4ytt\u00e4vimm\u00e4ss\u00e4 vy\u00f6n helassa oli vaakunaa muistuttava kuviointi. Kohdetta tutkineet Anna-Maria Salonen ja Georg Haggr\u00e9n ovat esitt\u00e4neet, ett\u00e4 kyseess\u00e4 voisi olla kyl\u00e4ss\u00e4 1300\u20131400-luvuilla asuneen r\u00e4lssimiehen tila. Vaikka pelk\u00e4n arkeologisen aineiston perusteella on mahdotonta sanoa, oliko kyseess\u00e4 r\u00e4lssimies vai paikallinen mahtitalonpoika, asukas oli selke\u00e4sti vauras ja hyvin verkostoitunut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 1. Keskiaikaista paritupaa tutkitaan Mankbyn kaivauksilla. Kuva A.-M. Salonen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uudellamaalla monet kyl\u00e4l\u00e4isist\u00e4 harjoittivat my\u00f6s talonpoikaiskauppaa Tallinnaan. Osa talonpojista teki satunnaisia matkoja tarpeen vaatiessa, mutta muutamille heist\u00e4 kaupank\u00e4ynnist\u00e4 muodostui t\u00e4rke\u00e4 elinkeino, joka tarjosi varallisuutta ja verkostoja. Tietoa talonpoikaskaupasta on s\u00e4ilynyt Tallinnan arkistoissa etenkin 1500-luvun alkupuolelta. T\u00e4ll\u00f6in yksi laajamittaisinta kaupank\u00e4ynti\u00e4 harjoittaneista uusmaalaisista talonpojista oli G\u00f6ran Bonde, joka asui Helsingin pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 M\u00e5rtensbyss\u00e4. Vantaan kaupunginmuseo tutki G\u00f6ranin tilaa Lillasta arkeologisin kaivauksin 2011\u20132013, ja samalla tilaa koskeva kirjallinen l\u00e4hdeaineisto k\u00e4ytiin l\u00e4pi. Tutkimukset osoittivat, ett\u00e4 vaikka G\u00f6ran perheineen oli kirjallisten l\u00e4hteiden mukaan eritt\u00e4in varakas, h\u00e4nen kotitilansa ei erottunut muiden pit\u00e4j\u00e4n tilojen joukosta huomattavasti. Tilalta l\u00f6ydettiin suuri kellari, jota oli mahdollisesti k\u00e4ytetty kauppatavaroiden s\u00e4ilytykseen, mutta tilalle hankitut esineet eiv\u00e4t kertoneet poikkeuksellisesta varakkuudesta viel\u00e4 keskiajan lopulla. Vaikuttaakin silt\u00e4, ett\u00e4 G\u00f6ran investoi varallisuutensa mieluummin kaupank\u00e4yntiin ja maahan kuin n\u00e4ytt\u00e4viin tavaroihin. M\u00e5rtensbyn aineisto on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, kuinka kirjalliset l\u00e4hteet ja arkeologinen aineisto voivat rinnakkain tarkasteltuna tarjota kiinnostavia uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 uusia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 2. Lillaksen tila erottuu mets\u00e4isen\u00e4 kumpareena edelleen viljeltyjen peltojen keskell\u00e4. Kuva T. Heinonen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aineellisen kulttuurin monimuotoisuutta<\/h2>\n\n\n\n

Vaikka kylien asukkailla saattoi olla monia elinkeinoja ja rooleja, suurin osa tiloista kuului silti talonpojille, joiden ensisijainen toimeentulo rakentui maatalouden varaan. Edes talonpoikaistilat eiv\u00e4t kuitenkaan muodostaneet yhten\u00e4ist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4, vaan niiden v\u00e4lill\u00e4 saattoi olla huomattavia eroja varallisuudessa, rakennustavoissa ja aineellisessa kulttuurissa. Tiloilla k\u00e4ytettiin vaihtelevissa m\u00e4\u00e4rin tuontikeramiikkaa ja lasipikareita, taloihin hankittiin ensimm\u00e4iset ikkunat eri aikoihin ja osa tiloista erikoistui k\u00e4sit\u00f6iden tekemiseen. On kuitenkin kiinnostavaa huomata, ett\u00e4 kaikissa tutkituissa kyliss\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi tiloista hankki jo keskiajalla saksalaisia kivisavikeraamisia astioita, ja 1400-luvun kuluessa eri puolilla It\u00e4meren aluetta ja L\u00e4nsi-Eurooppaa valmistettuja punasavisia patoja hankittiin jo joka tilalle. Tuontiesineiden rooli etenkin p\u00f6yt\u00e4kulttuurissa oli huomattava my\u00f6s Uudenmaan maaseudulla, ja talonpojat vaikuttavat tunteneen p\u00f6yt\u00e4kulttuurin uusia tapoja ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 pitkin keskiaikaa. Kaikkiin tutkimuksessa tarkasteltuihin kyliin hankittiin my\u00f6s lasi-ikkunoita viimeist\u00e4\u00e4n 1500-luvulla, eli uuden ajan alussa savutuvat eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 ainoa asumustyyppi kyliss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Uudellamaalla tutkitut kyl\u00e4t ovat osoittaneet hyvin, kuinka valtava potentiaali maan alla piilee keskiajan tutkijoille. Tulevaisuudessa aineiston lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on mahdollista vertailla entist\u00e4 laajemmin, kuinka talonpojat ja muut kyl\u00e4l\u00e4iset eliv\u00e4t Suomen eri puolilla. Kasvavan aineiston avulla voidaan toivottavasti my\u00f6s tavoittaa entist\u00e4 paremmin ne kylien asukkaat, jotka esiintyv\u00e4t keskiajan kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 kaikista harvimmin: naiset, lapset, vanhukset, palvelusv\u00e4ki ja eripituisia aikoja kyliss\u00e4 oleskelleet vieraat olivat kaikki osa kylien sosiaalista maailmaa, ja jotta kylien el\u00e4m\u00e4\u00e4 voidaan tarkastella kokonaisuutena, t\u00e4ytyisi my\u00f6s heid\u00e4t saada entist\u00e4 paremmin osaksi tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 3. Kylist\u00e4 l\u00f6ydetyt kivisavikeramiikan sirpaleet kertovat p\u00f6yt\u00e4kulttuurista ja kauppayhteyksist\u00e4. Kuva T. Heinonen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/h3>\n\n\n\n

Harjula, Janne; Helamaa, Maija; Haarala, Janne & Visa Immonen (toim.) 2016. Mankby. A Deserted Medieval Village on the Coast of Southern Finland<\/em>. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXII. Turku. http:\/\/www.skas.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Manbky_net.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Heinonen, Tuuli 2015. Kauppiaita, talonpoikia vai ratsumiehi\u00e4? 1500\u20131600-luvun maaseudun mikroarkeologiaa Vantaan M\u00e5rtensbyn Lillaksen tilalla.<\/em> Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja 32. Vantaa.<\/p>\n\n\n\n

Heinonen, Tuuli 2021. The Social and Material World of Medieval and Early Modern (c.1200-1650) Villages in Southern Finland. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXVIII. Turku. https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/330041<\/a><\/p>\n\n\n\n

Salminen, Tapio 2013. Vantaan ja Helsingin pit\u00e4j\u00e4n keskiaika.<\/em> Vantaan kaupunki, Vantaa.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4is\u00e4nen, Riikka 2016. Kolme kyl\u00e4\u00e4. Gubbacka, M\u00e5rtensby, Kyrkoby. Vantaan keskiaikaisten ja uuden ajan alun kyl\u00e4tonttien arkeologiset tutkimukset 2008\u20132014<\/em>. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja nro 33. Vantaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuuli Hienonen Suomen alueelta on s\u00e4ilynyt v\u00e4h\u00e4n kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4, jotka voisivat valaista keskiajan kylien arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Koska yli 90 prosenttia alueen asukkaista eli keskiajalla kyliss\u00e4, kylien el\u00e4m\u00e4n tutkiminen on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jos halutaan saada kokonaiskuva el\u00e4m\u00e4st\u00e4 keskiajan Suomessa. Tutkimuksen mahdollisuudet ovat viime vuosikymmenin\u00e4 onneksi parantuneet, kun keskiajan ja uuden ajan alun kyl\u00e4t ovat nousseet keskeiseksi tutkimuskohteeksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[25,12,1],"tags":[29,157,178],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2083"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2083"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2083\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2090,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2083\/revisions\/2090"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2083"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2083"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2083"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}