{"id":2095,"date":"2021-10-15T10:31:42","date_gmt":"2021-10-15T07:31:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2095"},"modified":"2021-10-15T10:41:54","modified_gmt":"2021-10-15T07:41:54","slug":"esitelmailta-bernard-clairvauxlainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2095","title":{"rendered":"Esitelm\u00e4ilta: Bernard Clairvauxlainen"},"content":{"rendered":"\n

Anita Geritz<\/em><\/p>\n\n\n\n

Glossan syksyn 2021 ensimm\u00e4inen esitelm\u00e4ilta pidettiin tiistaina 28.9. klo 17 alkaen. Kev\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuttuun tapaan tilaisuus j\u00e4rjestettiin verkossa Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4. Englanninkielisen illan aiheena oli Bernard Clairvauxlainen, josta kertoi kaksi puhujaa: Professori Brian Patrick McGuire puhui kirjastaan Bernard of Clairvaux. An Inner Life<\/em> ja TT Anna-Riina Hakala puhui v\u00e4it\u00f6skirjansa pohjalta otsikolla \u201cBernard of Clairvaux and 12th<\/sup>-century sex complementarity\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kuka Bernard?<\/h2>\n\n\n\n

Molempien puhujien esityksist\u00e4 ja kommenteista v\u00e4littyi, ett\u00e4 1100-luvun alkupuoliskolla vaikuttanut sisterssil\u00e4isapotti Bernard Clairvauxlainen oli sek\u00e4 aikanaan ett\u00e4 nykytutkijoiden silmiss\u00e4 haastava, polarisoivakin hahmo. Varakkaan aatelisperheen vesa p\u00e4\u00e4tyi jo kaksikymppisen\u00e4 johtamaan omaa luostariaan \u2013 apottina Bernardista tuli vasta perustetun sisterssil\u00e4isliikkeen johtavia hahmoja, suuria v\u00e4kijoukkoja ker\u00e4nnyt ristiretkisaarnaaja sek\u00e4 hengellinen vaikuttaja, jolta meille on s\u00e4ilynyt suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tekstej\u00e4, kuten kirjeit\u00e4 ja saarnoja. Bernard oli lopulta niin vaikutusvaltainen henkil\u00f6 Euroopan oppineiden keskuudessa ja ylimyst\u00f6piireiss\u00e4, ett\u00e4 McGuiren mukaan voidaan puhua \u201dPyh\u00e4n Bernardin aikakaudesta\u201d. Joissain aikalaisissaan Bernardin menestys her\u00e4tti n\u00e4r\u00e4\u00e4, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4nen pyhimykseksi julistamisensa viiv\u00e4styi, mutta Bernard j\u00e4i kuitenkin lopulta keskiajan l\u00e4ntisen kristikunnan kaanoniin juhlittuna pyhimyksen\u00e4 ja opettajana.<\/p>\n\n\n\n

Bernardin sis\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n j\u00e4ljill\u00e4: kolme el\u00e4m\u00e4kertaa<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Francisco Ribaltan maalaus ”Bernard syleilee Kristusta” (n. 1625-1627). (Kuva<\/a>)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kun Brian Patrick McGuirelle ensimm\u00e4isen kerran ehdotettiin, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoittaisi Bernard Clairvauxlaisesta el\u00e4m\u00e4kerran, suhtautui h\u00e4n ajatukseen torjuvasti. Bernard n\u00e4ytt\u00e4ytyi McGuirelle ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 hahmona, jota leimasivat jyrkkyys, kampanjointi verisen ristiretken puolesta ja naisvihamielisyys (tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n naisista vieraantuneisuus). Kohtaamiset nykyp\u00e4iv\u00e4n sisterssil\u00e4isveljien ja -sisarten kanssa osoittivat, ettei McGuire ollut tuntemuksissaan yksin, vaan Bernard on monille nykyihmisille ja jopa nykysisterssil\u00e4isille vaikeasti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 hahmo. Tutkiessaan keskiaikaisten sisterssil\u00e4isten historiaa Bernardin kuoleman j\u00e4lkeen McGuire kuitenkin kohtasi toisenlaisen kuvan Bernardista, joka levisi k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 varhaisen sisterssil\u00e4isliikkeen arvojen kanssa. Siin\u00e4 olivatkin keski\u00f6ss\u00e4 inhimillinen heikkous, humaanius ja kaipuu Kristuksen l\u00e4heisyyteen. Kun Bernardia l\u00e4hestyi sen kautta, mit\u00e4 h\u00e4n merkitsi aikansa ihmisille, avautui h\u00e4nen tarinansa uudella tavalla. T\u00e4st\u00e4 uudesta ymm\u00e4rryksest\u00e4 syntyi ensimm\u00e4inen McGuiren kirjoittama Bernardin el\u00e4m\u00e4kerta, The Difficult Saint: Bernard of Clairvaux and His Tradition<\/em> (1991).<\/p>\n\n\n\n

Vanhempia Bernard Clairvauxlaisen el\u00e4m\u00e4kertoja leimaavat McGuiren mukaan usein vaikealukuisuus ja raskaus. Ne my\u00f6s heijastavat tutkijoiden erilaisia tapoja tulkita Bernardin ajattelua. Monesti McGuire koki, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrat sivuuttivat tai yksinkertaistivat Bernardin sis\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja henkil\u00f6kohtaista uskoa, tulkiten esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n hengelliset kirjeet ainoastaan erilaisten maallisten etujen tavoitteluksi tai kliseiden ja vakiintuneiden fraasien muodossa k\u00e4ydyksi valtakamppailuksi. Toisissa el\u00e4m\u00e4kerroissa Bernardia toisaalta idealisoitiin kuvaamalla h\u00e4net t\u00e4ydellisen\u00e4 pyhimyksen\u00e4 eik\u00e4 rajallisena, virheit\u00e4kin tekev\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4. McGuire halusi el\u00e4m\u00e4kerroissaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Bernardin \u201dvalkopesua\u201d ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n mustanmaalausta.<\/p>\n\n\n\n

McGuirelle oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Bernardista olisi saatavilla helposti l\u00e4hestytt\u00e4vi\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertoja. Seuraava, tanskaksi julkaistu el\u00e4m\u00e4kerta, jossa McGuire kuvasi Bernardia \u201densimm\u00e4isen\u00e4 eurooppalaisena\u201d, oli McGuiren yritys tehd\u00e4 Bernardia ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi nimenomaan tanskalaiselle yleis\u00f6lle, mutta toimi samalla yleistajuisen Bernardin el\u00e4m\u00e4kerran prototyyppin\u00e4. Kun sitten Cornellin yliopistokustantamo l\u00e4hestyi McGuirea ja pyysi t\u00e4lt\u00e4 uutta englanninkielist\u00e4 Bernard-el\u00e4m\u00e4kertaa, tarttui McGuire ty\u00f6h\u00f6n mielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Bernard of Clairvaux<\/em>: An Inner Life<\/em> (Cornell University Press, 2020)<\/a> oli McGuiren sanojen mukaan h\u00e4nen yrityksens\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Bernardin sis\u00e4ist\u00e4, henkil\u00f6kohtaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 alun perin \u201dAn Intimate Biography\u201d -nimell\u00e4 kulkeneen kirjoitusprojektin tavoitteena oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 mahdollisimman l\u00e4helle Bernardin omaa uskoa ja ajattelua ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 siten yksityiskohtaista tapahtumahistoriaa syvemm\u00e4lle Bernardin el\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Kuinka miehest\u00e4, joka nuoruudessaan tavoitteli askeettista er\u00e4maael\u00e4m\u00e4\u00e4, muovautui kokonaisen aikakauden keskushahmo? Tarina ei ollut helppo kerrottava, mutta McGuire on tulokseen tyytyv\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n

Bernard ja naiseus: vastakkainasettelusta komplementaarisuuteen<\/h2>\n\n\n\n

Bernard eli miehisess\u00e4 maailmassa, munkkiyhteis\u00f6ss\u00e4, jossa kontaktit naisiin rajoittuivat aatelishyv\u00e4ntekij\u00f6iden kanssa kirjelm\u00f6intiin. Miten Bernard n\u00e4ki naiset ja ymm\u00e4rsi naiseuden? H\u00e4n kirjoitti rakkaudella omasta \u00e4idist\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 lis\u00e4ksi Neitsyt Maria oli Bernardin hartausel\u00e4m\u00e4n keskeinen hahmo, mutta muilta osin Bernard on usein kuvattu naisvihamielisen\u00e4. Aiempi tutkimus on tulkinnut Bernardin ajattelun sukupuolista hierarkkiseksi. Erityisesti Aristoteleen ajattelusta polveutuvassa hierarkkisessa sukupuolik\u00e4sityksess\u00e4 naiseus n\u00e4htiin sek\u00e4 fyysisesti ett\u00e4 henkisesti maskuliinisuutta huonompana. Bernardin saarnojen pohjalta on katsottu, ett\u00e4 Bernard mielsi naiseuden vajavaisuutena, josta ihmisen piti sen hengellisten merkitysten tasolla puhdistautua pelastuakseen. Anna-Riina Hakalan analysoimista Bernardin kirjeist\u00e4 erottuu kuitenkin toisenlainen, positiivisempi kuva sukupuolten suhteesta toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Bernardin n\u00e4ky Neitsyt Mariasta. BAV, MS Urb.lat. 93, f. 7v (detalji; 1400-l). (Kuva<\/a>)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Anna-Riina Hakalan esitelm\u00e4 \u201dBernard of Clairvaux and 12th-century sex complementarity\u201d perustui Hakalan v\u00e4it\u00f6skirjan keskeisiin l\u00f6yt\u00f6ihin sukupuolittuneesta kuvastosta Bernard Clairvauxlaisen munkeille osoitetuissa kirjeiss\u00e4. Kuvatessaan luostariel\u00e4m\u00e4n ihanteita kirjeiss\u00e4\u00e4n Bernard hy\u00f6dynsi monenlaisia, nykylukijan silmiss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin sukupuolirajoja ylitt\u00e4vi\u00e4 mielikuvia. Bernard kuvasi esimerkiksi itse\u00e4\u00e4n luostarin apottina munkkeja kohdussaan kantavana ja rinnallaan imett\u00e4v\u00e4n\u00e4 \u00e4itin\u00e4. Samalla Bernard liitti munkkiuteen paljon sotilaallista kuvastoa: ihanteellinen munkki oli kuin urheasti taisteleva sotilas. Vahvan sotilaan vastakohdaksi Bernard ei kuitenkaan asettanut naista, vaan lihassaan heikon, lankeavan miehen. Sotilaallisuus ja naiseus sen sijaan yhdistyiv\u00e4t Bernardin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rikkaassa raamatullisessa kuvastossa: munkeille esikuvana toimivan Kristuksen morsiamen mystinen hahmo oli yht\u00e4 aikaa militaristinen ja feminiini, ja t\u00e4t\u00e4 edustivat Raamatussa mm. Jerusalem sek\u00e4 Neitsyt Maria. Vaikka munkin tuli tavoitella ulkoisesti sotilaan ominaisuuksia, ihanteellisen munkin tuli samalla olla sis\u00e4isesti morsian, omaksuen naisellisen roolin.<\/p>\n\n\n\n

Osa Bernardin feminiinisest\u00e4 kuvastosta, kuten munkkeja imett\u00e4v\u00e4 apotti, ovat huomattavan konkreettisia ja kehollisia. Kehollisuus ja lihallisuus olivat t\u00e4rkeit\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 1100-luvun hengellisyydess\u00e4, jossa korostettiin Kristuksen ihmisyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 korotti naiseuden arvoa: inhimillisen Kristuksen keho nimitt\u00e4in syntyi ainoastaan naisesta, neitseen\u00e4 synnytt\u00e4neest\u00e4 Mariasta. Kristuksen lihaksituleminen, kuolema ja yl\u00f6snousemus pyhittiv\u00e4t nimenomaan naisellisen lihan, josta oli tullut ihmiskunnan pelastuksen v\u00e4line. Miehisell\u00e4 lihalla ei ollut t\u00e4llaista hermeneuttista roolia pelastuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Hakala vertasi esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Bernardin ajattelua t\u00e4m\u00e4n aikalaiseen, abbedissa ja mystikko Hildegard Bingenil\u00e4iseen. Tutkija Prudence Allen on tutkimuksissaan osoittanut, ett\u00e4 Aristoteleen hierarkkisesta sukupuoliajattelusta poiketen Hildegardin k\u00e4sitys maskuliinisuudesta ja feminiinisyydest\u00e4 olivat toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 ja yht\u00e4 arvokkaita. Hildegardin n\u00e4kemyksess\u00e4 ihanteellisessa ihmisess\u00e4 oli sek\u00e4 miehisi\u00e4 ett\u00e4 naisellisia piirteit\u00e4. Saavuttaakseen n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 tasapainon miehen tuli kehitt\u00e4\u00e4 naisellisia piirteit\u00e4\u00e4n, naisen miehisi\u00e4 piirteit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Bernard ja Hildegard kirjoittivat molemmat luostariyhteis\u00f6ist\u00e4 k\u00e4sin ja ammensivat samasta hengellisest\u00e4 perinn\u00f6st\u00e4 samoihin aikoihin. Molemmat toimivat 1100-luvulla ennen varsinaista \u201daristoteliaanista vallankumousta\u201d, joka toisi Aristoteleen kirjoitukset laajemmin saataville l\u00e4ntisess\u00e4 kristikunnassa. Vaikka Aristoteleen kirjoituksille pohjautuva sukupuoliajattelu oli silti t\u00e4n\u00e4 aikana laajalle levinnytt\u00e4 muun muassa l\u00e4\u00e4ketieteellisten tekstien v\u00e4lityksell\u00e4, oli siit\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 aikana helpompi poiketa. On siis mahdollista, ett\u00e4 Hildegardin tavoin Bernard kehitti komplementaarisen k\u00e4sityksen sukupuolista, joka v\u00e4littyy h\u00e4nen kirjeiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Anna-Riina Hakalan v\u00e4it\u00f6skirja Bernard of Clairvaux\u2019s Letters and the Anatomy of a Cloistered Man: Gendered Imagery in Letters from the First Decade as an Abbot<\/em> on luettavissa Heldassa: https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/328691<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anita Geritz Glossan syksyn 2021 ensimm\u00e4inen esitelm\u00e4ilta pidettiin tiistaina 28.9. klo 17 alkaen. Kev\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuttuun tapaan tilaisuus j\u00e4rjestettiin verkossa Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4. Englanninkielisen illan aiheena oli Bernard Clairvauxlainen, josta kertoi kaksi puhujaa: Professori Brian Patrick McGuire puhui kirjastaan Bernard of Clairvaux. An Inner Life ja TT Anna-Riina Hakala puhui v\u00e4it\u00f6skirjansa pohjalta otsikolla \u201cBernard of Clairvaux and […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[180,182,8,47,181],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2095"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2095"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2095\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2108,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2095\/revisions\/2108"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2095"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2095"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2095"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}