{"id":2114,"date":"2021-11-09T10:06:16","date_gmt":"2021-11-09T08:06:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2114"},"modified":"2021-11-09T10:33:38","modified_gmt":"2021-11-09T08:33:38","slug":"esitelma-alkemiaa-kansalle-the-mirror-of-alchemy-keskiaikaisen-tieteen-edustajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2114","title":{"rendered":"Esitelm\u00e4: Alkemiaa kansalle: The Mirror of Alchemy keskiaikaisen tieteen edustajana"},"content":{"rendered":"\n

Tia Niemel\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

Glossan syksyn toinen esitelm\u00e4ilta pidettiin keskiviikkona 27.10.2021 Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4. Esitelm\u00e4n piti FT Sara Norja otsikolla \u201cAlkemiaa kansalle: The Mirror of Alchemy keskiaikaisen tieteen edustajana\u201d. Norja k\u00e4sitteli tuoreessa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan kaikkia seitsem\u00e4\u00e4 teoksesta The Mirror of Alchemy (MoA) s\u00e4ilynytt\u00e4 k\u00e4sikirjoituskopiota. MoA perustuu latinankieliseen teokseen Speculum alchemiae<\/em>, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siteltiin erityisesti yht\u00e4 versiota MoA:sta. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 MoA on my\u00f6s esimerkki tieteen kansankielistymisest\u00e4. Esitelm\u00e4ss\u00e4 keskityttiin nimenomaan keskiajan alkemiaan, vaikka alkemia on tunnettu my\u00f6s eri aikoina.<\/p>\n\n\n\n

Alkemia tieteen\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
The Mirror of Alchemy:n painettu nimi\u00f6sivu. Kuva: Wikimedia Commons.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Alkemialla on pitk\u00e4 historia. Se oli tunnettua jo muinaisessa Egyptiss\u00e4. Sit\u00e4 voidaankin pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 varhaisimpana kokeellisista tieteenaloista, vaikka nyky\u00e4\u00e4n sen katsotaan kuuluvan pseudotieteisiin. Norjan esitelm\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tekstinkatkelmassa MoA:sta todetaankin \u201calchemy is science\u201d. Alkemia oli osittain kemian esi\u00e4iti; se oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 ja sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 muutosten ja materian luonteen tieteenalana.<\/p>\n\n\n\n

Alkemiassa haluttiin tehd\u00e4 kultaa muista v\u00e4hemm\u00e4n jaloista metalleista viisasten kiven avulla. Alkemia ei ollut ainoastaan lyijyn muuttamista kullaksi, vaikka t\u00e4m\u00e4kin oli osa sit\u00e4. Alkemiaa pidettiin my\u00f6s parannuskeinona sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n pident\u00e4j\u00e4n\u00e4. Tosin kuolemattomuutta ei tavoiteltu, sill\u00e4 se n\u00e4htiin ep\u00e4kristillisen\u00e4 pyrkimyksen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Norja kutsui alkemiaa tieteeksi h\u00e4n korostaa, ettei alkemiaa opetettu keskiajalla yliopistoissa, kuten teologiaa ja l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4. Tieto levisi tekstein\u00e4 sek\u00e4 mestarilta oppipojalle. T\u00e4st\u00e4 huolimatta alkemian harjoittajat olivat usein yliopistokoulutettuja. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi esimerkiksi alkemian skolastisissa piirteiss\u00e4. T\u00e4llaisin piirtein\u00e4 MoA:n osalta Norja nostaa esiin muun muassa perinteiden, erityisesti arvostettujen auktorien, sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmien t\u00e4rkeyden. <\/p>\n\n\n\n

Keskiajan alkemian keskeisen\u00e4 teoriana toimi rikki-elohopea teoria, jonka mukaan kaikki metallit koostuivat rikist\u00e4 ja elohopeasta. N\u00e4in ollen n\u00e4iden kahden metallin suhteita muuttamalla voitiin valmistaa mit\u00e4 tahansa metallia. Metalleja ei siis n\u00e4hty samalla tavalla alkuaineina kuten nyky\u00e4\u00e4n. Keskiajalla tieteen kielen\u00e4 toimi latina. MoA oli keskiajalla yksi merkki tieteen kansankielistymisest\u00e4. MoA on latinasta k\u00e4\u00e4nnetty englanniksi, joten sen kautta voidaan tutkia my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 muutosta. Englannissa tiede alkoi kansankielisty\u00e4 1400-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

The Mirror of Alchemy<\/h3>\n\n\n\n

The Mirror of Alchemy (latinaksi Speculum alchemiae<\/em>) -teosta Norja kuvaili alkemian k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heiseksi alkeisoppaaksi. Sen eri k\u00e4sikirjoituksia l\u00f6ytyy 1400-luvulta 1600-luvulle. Painettu versio teoksesta ilmestyi 1597. Vain kaksi k\u00e4sikirjoista sijoittuu 1400-lukuun eli Englannin keskiaikaan. Speculum alchemiaesta <\/em>tunnetaan puolestaan 35 k\u00e4sikirjoituskopiota ja painettuja editioita vuosilta 1541, 1602, 1613 sek\u00e4 1702. Teos on laitettu Roger Baconin (noin 1214\u20131292) nimiin, mutta teoksen kirjoittaja on todellisuudessa anonyymi. Baconin laittaminen tekij\u00e4ksi viittaa kuitenkin jo aiemmin esille tulleeseen auktorien merkitykseen: tekij\u00e4ksi haluttiin joku tunnettu tieteentekij\u00e4. Teoksessa my\u00f6s viitataan muihin auktoriteetteihin ja yleisesti filosofeihin. <\/p>\n\n\n\n

Eri versiot MoA:sta ovat kesken\u00e4\u00e4n eri pituisia sek\u00e4 k\u00e4sialat vaihtelevat toisistaan. Norja on tutkimuksissaan selvitt\u00e4nyt k\u00e4sikirjoitusten sanam\u00e4\u00e4r\u00e4t, jotka vaihtelivat noin 2400 sanasta aina 4100 sanaan. Osa kirjoituksista oli my\u00f6s koristeellisempia kuin toiset.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jean de Beguin, Les \u00e9l\u00e9mens de chymie, 1626 (3. painos), s. 84. Kuva: Internet Archive<\/a>. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

MoA sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esipuheen sek\u00e4 7 lukua. Ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n alkemia, toisessa luvussa puolestaan metallit m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ominaisuuksiensa mukaan ja kolmannessa luvussa esitet\u00e4\u00e4n \u201ckuusi johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u201d. Skolastinen vaikutus n\u00e4kyy n\u00e4iss\u00e4 luvuissa, koska m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ovat niiss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Muissa luvuissa perehdyt\u00e4\u00e4n viisasten kiven ainesten valitsemiseen, alkemistisen prosessin kulkuun, tarvittavaan astiaan ja uuniin, viisasten kiven vaiheisiin v\u00e4rien kautta sek\u00e4 transmutaatioon eli metallien muuntamiseen jalompaan muotoon. Viimeisen eli transmutaatiota k\u00e4sittelev\u00e4n luvun lopussa on my\u00f6s reseptim\u00e4inen osio sek\u00e4 kuvauksia siit\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4ydellisin aine. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjassaan Norja tutki eri versioita MoA:sta ja pystyi jakamaan ne nelj\u00e4\u00e4n eri k\u00e4\u00e4nn\u00f6sversioon. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset olivat k\u00e4sikirjoitusten kautta v\u00e4litetty k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esipuheen, k\u00e4sikirjoitusten kautta v\u00e4litetty k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, jossa ei ollut mukana esipuhetta, vuoden 1597 painettu editio sek\u00e4 Theatrum Chemicum <\/em>\u2013kokoelmasta eli uudesta latinankielisest\u00e4 painoksesta k\u00e4\u00e4nnetty versio. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sten m\u00e4\u00e4r\u00e4n Norja uskoo johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 eri k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t olleet tietoisia muista k\u00e4\u00e4nn\u00f6sversioista.<\/p>\n\n\n\n

Norja sai selville, ett\u00e4 alkemistiset erikoistermit ovat useimmiten lainasanoja suoraan latinasta tai ranskan kautta k\u00e4\u00e4nnettyin\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi l\u00f6ytyi kuitenkin germaanisiakin termej\u00e4. Moni keskeinen alkemian termi tuli osaksi englannin kielt\u00e4 jo 1400-luvulla. T\u00e4llaisia olivat esimerkiksi elyxer <\/em>eli eliksiiri, sulphour <\/em>eli rikki sek\u00e4 fixioun<\/em>, joka tarkoittaa ep\u00e4vakaan aineen muuttamista kiinte\u00e4\u00e4n muotoon.<\/p>\n\n\n\n

Keskeiset l\u00f6yd\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n

Norjan tutkimuksen tuloksena The Mirror of Alchemy on nyt muidenkin tutkijoiden saatavilla. Norjan v\u00e4it\u00f6skirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikkien nelj\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen editiot. Edition teksti on hy\u00f6dyllist\u00e4 my\u00f6s sanastotutkimukselle, sill\u00e4 se tuo esiin aiemmin tuntemattomia keskienglannin sanoja. N\u00e4it\u00e4 sanoja ovat occultatyffed<\/em>, joka tarkoittaa salattua sek\u00e4 enterecyens<\/em>, joka tarkoittaa mahdollisesti v\u00e4limatkaa. Norjan tutkimus my\u00f6s selvensi eri MoA:n tekstien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita osoittaen, ett\u00e4 teoksesta oli luotu nelj\u00e4 eri k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, ja asetti MoA:n my\u00f6h\u00e4iskeskiajan tieteen kansankielistymisen kontekstiin. <\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

FT Sara Norjan (Turun yliopisto) v\u00e4it\u00f6skirja \u201dAlchemy in the Vernacular: An Edition and Study of Early English Witnesses of The Mirror of Alchemy<\/em>\u201d on luettavissa verkossa osoitteessa: http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-8448-0<\/a>. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tia Niemel\u00e4 Glossan syksyn toinen esitelm\u00e4ilta pidettiin keskiviikkona 27.10.2021 Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4. Esitelm\u00e4n piti FT Sara Norja otsikolla \u201cAlkemiaa kansalle: The Mirror of Alchemy keskiaikaisen tieteen edustajana\u201d. Norja k\u00e4sitteli tuoreessa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan kaikkia seitsem\u00e4\u00e4 teoksesta The Mirror of Alchemy (MoA) s\u00e4ilynytt\u00e4 k\u00e4sikirjoituskopiota. MoA perustuu latinankieliseen teokseen Speculum alchemiae, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siteltiin erityisesti yht\u00e4 versiota […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[25,5,12,1],"tags":[183,157,184],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2114"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2114"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2124,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2114\/revisions\/2124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}