{"id":2134,"date":"2021-12-09T10:27:26","date_gmt":"2021-12-09T08:27:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2134"},"modified":"2021-12-09T10:31:26","modified_gmt":"2021-12-09T08:31:26","slug":"esitelma-hirviot-keskiajan-eri-lahdetyypeissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2134","title":{"rendered":"Esitelm\u00e4: Hirvi\u00f6t keskiajan eri l\u00e4hdetyypeiss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Anita Geritz<\/em><\/p>\n\n\n\n

Glossan syksyn 2021 viimeisess\u00e4 esitelm\u00e4illassa 25.11. perehdyttiin FT Miikka Tammisen johdolla keskiaikaisten hirvi\u00f6iden kiehtovaan maailmaan. Hirvi\u00f6t her\u00e4ttiv\u00e4t keskiajalla laajaa kiinnostusta ja hirvi\u00f6iden luonnetta, alkuper\u00e4\u00e4 ja suhdetta ihmiskuntaan k\u00e4siteltiin monenlaisissa kirjoituksissa. Keskiajan hirvi\u00f6t<\/em> (Gaudeamus 2021) -kirjaansa perustuvassa esitelm\u00e4ss\u00e4 Tamminen k\u00e4vi l\u00e4pi kirjavan joukon hirvi\u00f6ist\u00e4 kertovia keskiaikaisia l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hirvi\u00f6t ja Raamattu: mit\u00e4 hirvi\u00f6t olivat ja mist\u00e4 ne tulivat?<\/h2>\n\n\n\n

Keskiaikaisessa maailmankuvassa elolliset olennot voitiin jakaa kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n: ruumiillisiin, kuolevaisiin el\u00e4imiin; ihmisiin, joilla oli toisaalta kuolevainen ruumis, toisaalta kuolematon sielu; sek\u00e4 yliluonnollisiin henkiolentoihin. Keskiajan hirvi\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyi jokaisesta n\u00e4ist\u00e4 kolmesta ryhm\u00e4st\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi jopa kasvi- ja kivikunnasta saatettiin erottaa hirvi\u00f6m\u00e4isi\u00e4 lajeja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Aadam ohjeistaa tytt\u00e4ri\u00e4\u00e4n eri hirvi\u00f6iden syntym\u00e4\u00e4 aiheuttavista kasveista. Beinecke MS 404, f. 113r (Yale University). Kuva: Yale University Library.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Keskiajan usko hirvi\u00f6ihin perustui Raamattuun, jonka kreikan- ja latinankielisiss\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 mainittiin mm. j\u00e4ttil\u00e4iset, seireenit, onokentaurit ja lohik\u00e4\u00e4rmeet. Raamatun lis\u00e4ksi monet esikristilliset klassiset auktorit viittasivat erilaisiin hirvi\u00f6ihin \u2013 n\u00e4m\u00e4 antiikinaikaiset hirvi\u00f6kuvaukset muovasivat my\u00f6s keskiaikaista maailmankuvaa.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan teologit j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin pohtimaan hirvi\u00f6iden alkuper\u00e4\u00e4 \u2013 mist\u00e4 hirvi\u00f6t, erityisesti ihmism\u00e4iset hirvi\u00f6rodut, olivat per\u00e4isin? T\u00e4h\u00e4n Raamattu ei tarjonnut yksiselitteist\u00e4 vastausta, vaan selityksi\u00e4 keksittiin useita. Kirkkois\u00e4 Augustinuksen kirjoituksiin pohjautuen yleiseksi konsensukseksi muodostui, ett\u00e4 mik\u00e4li hirvi\u00f6rotuja oli olemassa (Augustinus oli valmis t\u00e4t\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n), olivat ne erikoisesta ulkomuodostaan huolimatta osa ihmiskuntaa ja polveutuivat Aadamista, kuten kaikki muutkin ihmiset.<\/p>\n\n\n\n

Tarkempaa selityst\u00e4 sille, miten hirvi\u00f6t olivat syntyneet, etsittiin eri raamatunkohdista. Yhden n\u00e4kemyksen mukaan Kainista, ihmiskunnan ensimm\u00e4isest\u00e4 murhaajasta, tuli kaikkien hirvi\u00f6iden esi-is\u00e4 Jumalan merkitty\u00e4 t\u00e4m\u00e4n (1. Moos. 4:10-15). Toisen selityksen mukaan hirvi\u00f6t polveutuivat suuren vedenpaisumuksen j\u00e4lkeen Nooan pojanpoika Kanaanista, jonka pojalleen Haamille vihastunut Nooa kirosi (1. Moos. 9:20-27). Keskiajan l\u00e4hteist\u00e4 l\u00f6ytyy lis\u00e4ksi varsinaisen Raamatun kaanonin ulkopuolisia selityksi\u00e4: er\u00e4s k\u00e4sikirjoitus kuvaa esimerkiksi, miten Aadam varottaa tytt\u00e4ri\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 tiettyj\u00e4 yrttej\u00e4. Tytt\u00e4ret eiv\u00e4t kuitenkaan kuuntele tai muista varoitusta, sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n yrttej\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4t niiden vaikutuksesta erilaisia hirvi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hirvi\u00f6t pyhimystarinoissa ja l\u00e4hetysty\u00f6n kohteena<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Pyh\u00e4 Kristoforos, ikoni 1600-luvulta. Byzantine & Christian Museum (Ateena), \u0392\u03a7\u039c 01571 Kuva: Wikimedia commons.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pyhimystarinoissa hirvi\u00f6t saattoivat esiinty\u00e4 yht\u00e4 lailla pahan edustajina kuin tarinoiden sankareina. Monissa pyhimystarinoissa esiintyy lohik\u00e4\u00e4rme \u2013 t\u00e4m\u00e4 oli yleens\u00e4 allegorinen kuva paholaisesta, jota vastaan pyhimys el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kamppaili. Pyh\u00e4 Kristoforos puolestaan on esimerkki hyv\u00e4st\u00e4 hirvi\u00f6st\u00e4: yleisen uskomuksen mukaan t\u00e4m\u00e4 pyhimys oli niin kutsutun koirap\u00e4isten tai koirankuonolaisten rodun edustaja.<\/p>\n\n\n\n

Koirankuonolaisilla oli keskiaikaisissa l\u00e4hteiss\u00e4 erityinen rooli l\u00e4hetysty\u00f6n kohteena olevana hirvi\u00f6n\u00e4. Tunnettu esimerkki t\u00e4st\u00e4 on munkki Ratramnuksen 800-luvulla laatima vastaus pohjoisessa l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n Rimbertin kysymykseen, mit\u00e4 tehd\u00e4 mik\u00e4li h\u00e4n kohtaisi koirankuonolaisia. Tuliko t\u00e4llaiset hirvi\u00f6tkin k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 ja kastaa kristinuskoon? Vastauksessaan Ratramnus perustelee, ett\u00e4 koska koirankuonolaiset vaikuttavat olevan rationaalisia olentoja (esimerkiksi sen perusteella, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaatteita), on n\u00e4ill\u00e4 kuolematon sielu ja heid\u00e4tkin on otettava l\u00e4hetysty\u00f6n piiriin. L\u00e4hetysty\u00f6n ulottaminen periaatteessa my\u00f6s hirvi\u00f6rotuihin toimi osoituksena kristinuskon universaalista l\u00e4hetysasenteesta: evankeliumi koski kaikkia ihmisi\u00e4 ulkomuodosta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

Kartat, maailmanihmeet ja matkakertomukset<\/h2>\n\n\n\n

Monissa k\u00e4sikirjoituskokonaisuuksissa kertomukset hirvi\u00f6ist\u00e4 asettuivat laajempaan keskiaikaista maailmanhahmotusta kuvaavaan kontekstiin: raamatuntekstien ja -kommentaarien per\u00e4\u00e4n saatettiin usein liitt\u00e4\u00e4 maailmankarttoja ja niiden oheen mainintoja tai listoja hirvi\u00f6ist\u00e4. Monesti hirvi\u00f6t paikannettiin nimenomaan tunnettujen maailmanosien rajoille ja niiden tuolle puolen \u2013 hirvi\u00f6t merkitsiv\u00e4t uhkaavaa tuntematonta, jota k\u00e4siteltiin hirvi\u00f6it\u00e4 kuvailemalla, kategorisoimalla ja selitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Hirvi\u00f6ill\u00e4 saatettiin my\u00f6s merkit\u00e4 kartoissa vaarallisia alueita, kuten riskialttiita merireittej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Yksijalkaisten hirvi\u00f6iden ajateltiin suojaavaan jalallaan itse\u00e4\u00e4n auringonpaahteelta. BNF. D\u00e9partement des Manuscrits. Fran\u00e7ais 2810, f. 29v (yksityiskohta). Kuva: Wikimedia commons<\/a>.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hirvi\u00f6kuvauksia l\u00f6ytyy my\u00f6s maailman tai id\u00e4n ihmeit\u00e4 kuvailevassa kirjallisuudessa. Kaukaisten ja eksoottisten maiden hirvi\u00f6it\u00e4 saattoivat poikkeavan ulkomuodon sijaan leimata poikkeavat, \u201dhirvi\u00f6m\u00e4iset\u201d tavat. T\u00e4llaisia olivat esimerkiksi \u201dvaimonantajien\u201d rotu, jonka tapana oli lahjoittaa kaikille maassaan vieraileville vaimon. My\u00f6s ruokailutottumukset saattoivat tehd\u00e4 kansasta keskiajan l\u00e4hteiss\u00e4 hirvi\u00f6it\u00e4 \u2013 t\u00e4llaisia olivat esimerkiksi k\u00e4\u00e4rmeen- ja kilpikonnansy\u00f6j\u00e4t. N\u00e4iss\u00e4 teksteiss\u00e4 hirvi\u00f6iden ja heid\u00e4n hirvi\u00f6m\u00e4isten tapojen oli tarkoitus huvittaa ja ihmetytt\u00e4\u00e4 eurooppalaista lukijaa. Samalla tekstit kuitenkin rajasivat, mik\u00e4 oli normeista poikkeavaa, paheellista eli \u201dhirvi\u00f6m\u00e4ist\u00e4\u201d k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vastakohtana lukijan oman yhteis\u00f6n ihanteille. Samaten keskiaikaisissa bestiaareissa eli el\u00e4inkirjoissa hirvi\u00f6iden ja el\u00e4inten kuvaukset sis\u00e4lsiv\u00e4t usein moralisoivia piirteit\u00e4 \u2013 esimerkiksi seireenit edustivat paheellisia naisia.<\/p>\n\n\n\n

1200-1300-luvuilla Euroopasta tehtiin yh\u00e4 enemm\u00e4n kaukomatkoja it\u00e4isiin maailmankolkkiin, jotka olivat tulleet lukijoille aiemmin tutuksi juuri maailman- ja id\u00e4n ihmeit\u00e4 kuvaavasta kirjallisuudesta. Moni matkalainen odotti l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 matkoillaan hirvi\u00f6it\u00e4 mutta joutui pettym\u00e4\u00e4n. Euroopassa heid\u00e4n julkaistuja matkakertomuksiaan saatettiin arvostella siit\u00e4, ettei niiss\u00e4 esiintynyt hirvi\u00f6it\u00e4 \u2013 esimerkiksi Marco Polon kertomusta pidettiin ep\u00e4uskottavana, koska siin\u00e4 mainittiin ainoastaan yksi kannibaalikansa. Sen sijaan Mandevillen fiktiiviset matkakertomukset tuntuivat lukijoista uskottavammalta, koska niist\u00e4 piirtyi tuttu kuva kaukomaista hirvi\u00f6iden asuttamana.<\/p>\n\n\n\n

Hirvi\u00f6t ja keskiajan tieteellinen maailmankuva<\/h2>\n\n\n\n

Keskiaikaisissa ensyklopedisissa, luonnonfilosofisissa ja l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 kirjoituksissa hirvi\u00f6t tulivat osaksi my\u00f6s keskiaikaista tieteellist\u00e4 maailmankuvaa. Keskiaikaisesta ilmastoteoriasta ja humoraaliopista muodostui luonteva selitys sille, miksi tietyiss\u00e4 maailmankolkissa oli hirvi\u00f6it\u00e4. Ilmaston ajateltiin vaikuttavan ihmisen sis\u00e4ll\u00e4 olevaan nestetasapainoon, mik\u00e4 muovasi sek\u00e4 ihmisen sis\u00e4isi\u00e4 ett\u00e4 ulkoisia piirteit\u00e4. Keskiajan l\u00e4hteiss\u00e4 maapallo jaettiin ilmastovy\u00f6hykkeisiin, joista eurooppalaiset asustivat lauhkealla ja nestetasapainon kannalta ihanteellisella alueella. \u00c4\u00e4ri-ilmasto \u2013 kuten liiallinen kuumuus \u2013 puolestaan synnytti hirvi\u00f6it\u00e4. Esimerkiksi Albertus Magnus selitti t\u00e4ll\u00e4 etiopialaisten ominaisuuksia: koska etiopialaisten ruumiinl\u00e4mp\u00f6 oli liian korkea, siemenneste \u201dkiehui\u201d hedelm\u00f6ityksess\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 selitti Albertuksen mukaan sek\u00e4 etiopialaisten ulkon\u00e4\u00f6n ett\u00e4 \u201dnokkelan mutta pelokkaan\u201d luonteen.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan ilmastoteoriaa heijastui rasistisiin ja ep\u00e4inhimillist\u00e4viin tulkintoihin hirvi\u00f6ist\u00e4. Esimerkiksi Benoit de Sainte-Maure (n. 1150) kuvasi lauhkealla ilmastovy\u00f6hykkeell\u00e4 asuvia ihmisi\u00e4 kauniiksi ja viisaiksi, mutta kirjoitti etel\u00e4ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4n \u201dmustia, sarvip\u00e4isi\u00e4 ja pitk\u00e4nen\u00e4isi\u00e4 hirvi\u00f6it\u00e4\u201d joilla ei ollut j\u00e4rke\u00e4 eik\u00e4 moraalia ja jotka voitiin tappaa kuin el\u00e4imet. T\u00e4m\u00e4 poikkesi merkitt\u00e4v\u00e4sti monien teologien n\u00e4kemyksest\u00e4, jonka mukaan ihmism\u00e4isill\u00e4 hirvi\u00f6ill\u00e4 oli j\u00e4rki ja kuolematon sielu.<\/p>\n\n\n\n

Hirvi\u00f6iden merkitys keskiajalla ja sen j\u00e4lkeen <\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kamelimies 1690 julkaistussa lentolehtisess\u00e4. Rijksmuseum, Amsterdam (Monsterlijke kameel-mens (1690)). Kuva: Rijksmuseum.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hirvi\u00f6t esiintyiv\u00e4t keskiajalla hyvin monenlaisissa l\u00e4hteiss\u00e4, yll\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi esimerkiksi runoissa, saarnoissa, kuvataiteessa ja heraldiikassa. L\u00e4hteist\u00e4 ei muodostu yhten\u00e4ist\u00e4 keskiaikaista k\u00e4sityst\u00e4 hirvi\u00f6ist\u00e4, vaan niiden alkuper\u00e4st\u00e4 ja rationaalisuudesta oli erilaisia, ristiriitaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. My\u00f6s hirvi\u00f6it\u00e4 oli monenlaisia: luonnollisia ja yliluonnollisia, inhimillisi\u00e4 ja el\u00e4imellisi\u00e4, omia rotujaan ja satunnaisia ep\u00e4muodostuneina syntyneit\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. Joissain l\u00e4hteiss\u00e4 hirvi\u00f6t esitettiin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pahoina, toisissa neutraalimpana. Kaikkia hirvi\u00f6it\u00e4 yhdisti ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys \u2013 hirvi\u00f6 ei ollut helposti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 eik\u00e4 sopinut mihink\u00e4\u00e4n muuhun kategoriaan. Latinan sana hirvi\u00f6ille, monstrum<\/em>, on laajempi ja v\u00e4hemm\u00e4n negatiivisesti latautunut kuin suomen \u201dhirvi\u00f6\u201d. Se my\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen hirvi\u00f6ist\u00e4 Jumalan asettamana merkkin\u00e4 \u2013 esimerkiksi ep\u00e4muodostuneena syntynyt lapsi voitiin tulkita Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4 enteen\u00e4 tai varoituksena.<\/p>\n\n\n\n

Kiinnostus hirvi\u00f6ihin jatkui uudelle ajalle, ja yksitt\u00e4isten hirvi\u00f6iden suosio saattoi silloin yll\u00e4tt\u00e4en jopa kasvaa. Esimerkiksi keskiajalla vain harvakseltaan mainittu \u201dkurkimies\u201d l\u00f6ytyy monesta 1600-luvulla julkaistusta uutislentolehtisest\u00e4 tai -pamfletista. Pikkuhiljaa kurkimiehen kuvaukset muuttuivat: kurkip\u00e4isest\u00e4 miehest\u00e4 tuli pitk\u00e4kaulainen mies, joka my\u00f6hemmiss\u00e4 julkaisuissa muuttuikin kamelinp\u00e4iseksi hirvi\u00f6ksi. My\u00f6s uuden ajan l\u00e4hteiss\u00e4 hirvi\u00f6iden merkitys s\u00e4ilyi moninaisena, kunnes 1700-luvulle siirrytt\u00e4ess\u00e4 kiinnostus hirvi\u00f6ihin alkoi hiipua.
<\/p>\n\n\n\n

Glossalaiset voivat ostaa Miikka Tammisen kirjan Keskiajan hirvi\u00f6t<\/em> (Gaudeamus 2021) vuoden 2021 loppuun asti alennushintaan \u2013 lis\u00e4tietoja: http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?page_id=119<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anita Geritz Glossan syksyn 2021 viimeisess\u00e4 esitelm\u00e4illassa 25.11. perehdyttiin FT Miikka Tammisen johdolla keskiaikaisten hirvi\u00f6iden kiehtovaan maailmaan. Hirvi\u00f6t her\u00e4ttiv\u00e4t keskiajalla laajaa kiinnostusta ja hirvi\u00f6iden luonnetta, alkuper\u00e4\u00e4 ja suhdetta ihmiskuntaan k\u00e4siteltiin monenlaisissa kirjoituksissa. Keskiajan hirvi\u00f6t (Gaudeamus 2021) -kirjaansa perustuvassa esitelm\u00e4ss\u00e4 Tamminen k\u00e4vi l\u00e4pi kirjavan joukon hirvi\u00f6ist\u00e4 kertovia keskiaikaisia l\u00e4hteit\u00e4. Hirvi\u00f6t ja Raamattu: mit\u00e4 hirvi\u00f6t olivat ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[25,5,59,1],"tags":[185,157,186],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2134"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2134"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2145,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2134\/revisions\/2145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}