{"id":217,"date":"2015-09-18T15:02:22","date_gmt":"2015-09-18T12:02:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=217"},"modified":"2015-09-18T15:02:22","modified_gmt":"2015-09-18T12:02:22","slug":"kuukausiesitelma-keskiajan-merkkeja-vanhimmissa-suomenkielisissa-teksteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=217","title":{"rendered":"Kuukausiesitelm\u00e4: Keskiajan merkkej\u00e4 vanhimmissa suomenkielisiss\u00e4 teksteiss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Reima V\u00e4lim\u00e4ki<\/em><\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 ennen Agricolaa? Glossan kuukausiesitelm\u00e4ss\u00e4 15.9.2015 professori Kaisa H\u00e4kkinen vei kuulijat \u201dsuomen kirjakielen is\u00e4n\u201d taakse, vanhimpiin suomenkielisiin teksteihin. Agricolaa ei ty\u00f6nnetty jalustalta, mutta kuulijat joutuivat viimeist\u00e4\u00e4n nyt uudistamaan k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n suomen kielen tyhj\u00e4st\u00e4 luoneesta itsen\u00e4isest\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4st\u00e4. K\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 oli nimitt\u00e4in useita yht\u00e4aikaisia, vaikka niist\u00e4 s\u00e4ilyneet j\u00e4\u00e4nteet ovat hajanaisia.<\/span>
\n<\/span><\/p>\n

Vanhimpia suomen kirjakielen merkkej\u00e4 ei pid\u00e4k\u00e4\u00e4n etsi\u00e4 painetuista suomenkielisist\u00e4 teksist\u00e4, vaan k\u00e4sikirjoituksista ja keskiaikaisten messukirjojen lis\u00e4lehdilt\u00e4. Turun hiippakuntaa varten oli painettu oma messukirja <\/span>Missale Aboense <\/i><\/span>1488. Katolisesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 huolimatta se s\u00e4ilyi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n viel\u00e4 reformaatioaikana, ennen kuin painettua suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta oli saatavilla. Kulttiuudistus, joka velvoitti kansankielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, pantiin nimitt\u00e4in toimeen jo 1530-luvulla. Agricolan k\u00e4\u00e4nt\u00e4mi\u00e4 teoksia alkoi ilmesty\u00e4 vasta seuraavalla vuosikymmenell\u00e4, ja paine<\/span>t<\/span>tu messukirja <\/span>Messu eli Herran Echtolinen<\/i><\/span> julkaistiin vasta 1549. N\u00e4in ollen ei ole ihme, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tehtiin tarpeen mukaan. Joskus papit todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t suoraan latinan tai ruotsinkielisest\u00e4 tekstist\u00e4, mutta omia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 my\u00f6s kirjoitettiin muistiin. Kangasalan <\/span>Missale Aboensen<\/i><\/span> lis\u00e4lehdille on kirjoitettu suomenkielinen messu, ja sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ratkaisuna ajalta, jolloin seurakunnassa ei viel\u00e4 ollut painettua suomenkielist\u00e4 messukirjaa.<\/span><\/p>\n

On my\u00f6s hyvin mahdollista, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset tehtiin Ruotsin puolella. Tukholman suomalaisessa seurakunnassa suomenkieliset palvelukset nimitt\u00e4in otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ennen kuin vaikkapa Turussa. Vanhin tunnettu suomenkielinen k\u00e4sikirjoitus onkin ns. Uppsalan evankeliumikirjan katkelma noin vuodelta 1537. K\u00e4sikirjoituksen omistushistoria ei ole t\u00e4ysin tiedossa, mutta on aivan mahdollista, ettei evankeliumikatkelmaa ole koskaan k\u00e4ytetty Suomen puolella vaan Ruotsissa.<\/span><\/p>\n

Suomessa Agricolan aikalaisia, mutta itsen\u00e4isi\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4 oli Rauman kappalainen ja koulumestari Mathias Westh. H\u00e4n on kirjoittanut suurimman osan Westhin koodeksin nimell\u00e4 tunnetusta, p\u00e4\u00e4osin suomenkielisest\u00e4 ja 1540-luvulta per\u00e4isin olevasta kirkollisten toimitusten k\u00e4sikirjasta. Westhin koodeksi, Uppsalan evankeliumikirjan katkelma ja muut suomalaiset keskiajan ja 1500-luvun k\u00e4sikirjoitukset ovat nyt ty\u00f6n alla Codices Fennici-hankkees<\/a><\/span>s<\/span><\/a>a<\/a>. Tavoitteena on saada t\u00e4m\u00e4 osa kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 kuvattua ja verkkoon kaikkien saataville. Westhin koodeksia voi ihailla jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a><\/span>.<\/p>\n

Muut varhaiset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat my\u00f6s paljastaneet, ett\u00e4 niiden takana <\/span>t\u00e4ytyy<\/span> olla vanhempi, jaettu kielenk\u00e4ytt\u00f6. Aiemmin esimerkiksi \u201djalopeura\u201d -sanaa on pidetty Agricolan luomuksena, mutta kun sek\u00e4 Uppsalan katkelma ett\u00e4 Westhin koodeksi puhuvat \u201dkiljuvasta jalopeurasta\u201d samassa merkityksess\u00e4 kuin Agricola, t\u00e4ytyy k\u00e4yt\u00f6n olla varhaisempaa perua. Kuinka paljon vanhempaa, siihen on professori H\u00e4kkisen mukaan paljon vaikeampi vastata. Toki t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 jo keskiajalla saarnaattiin ja rukoiltiin kansankielell\u00e4, eli suomenkielisen k\u00e4sitteist\u00f6n olemassaolo on t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Luento oli paitsi kiehtova matka suomen kielen vanhimpiin kirjattuihin vaiheisiin, my\u00f6s eriomainen esimerkki t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 keskiajantutkimuksesta. Uudet l\u00f6yd\u00f6t edellytt\u00e4v\u00e4t useiden tutkijoiden ja eri tieteenalojen yhteisty\u00f6t\u00e4. Vanhojen kirkollisten k\u00e4sikirjojen tutkimukseen on osallistunut suomen kielen tutkijoiden lis\u00e4ksi kirkkomusiikin, kirkkohistorian ja kodikologian (k\u00e4sikirjoitustutkimuksen) asiantuntijoita.<\/span><\/p>\n

Lue my\u00f6s Ville Wallan aiempi blogikirjoitus Codices Fennici \u2013hankkeesta<\/a>.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reima V\u00e4lim\u00e4ki Mit\u00e4 ennen Agricolaa? Glossan kuukausiesitelm\u00e4ss\u00e4 15.9.2015 professori Kaisa H\u00e4kkinen vei kuulijat \u201dsuomen kirjakielen is\u00e4n\u201d taakse, vanhimpiin suomenkielisiin teksteihin. Agricolaa ei ty\u00f6nnetty jalustalta, mutta kuulijat joutuivat viimeist\u00e4\u00e4n nyt uudistamaan k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n suomen kielen tyhj\u00e4st\u00e4 luoneesta itsen\u00e4isest\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4st\u00e4. K\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 oli nimitt\u00e4in useita yht\u00e4aikaisia, vaikka niist\u00e4 s\u00e4ilyneet j\u00e4\u00e4nteet ovat hajanaisia. Vanhimpia suomen kirjakielen merkkej\u00e4 ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/217"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=217"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":220,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/217\/revisions\/220"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=217"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}