{"id":2244,"date":"2022-06-23T12:48:02","date_gmt":"2022-06-23T09:48:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2244"},"modified":"2022-06-23T12:48:08","modified_gmt":"2022-06-23T09:48:08","slug":"matanevia-aaseja-ja-kanan-kokoisia-kiveksia-millaista-oli-eletty-usko-keskiajalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2244","title":{"rendered":"M\u00e4t\u00e4nevi\u00e4 aaseja ja kanan kokoisia kiveksi\u00e4 \u2013 millaista oli eletty usko keskiajalla?"},"content":{"rendered":"\n

Petra Uusimaa<\/em><\/p>\n\n\n\n

Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeit\u00e4<\/em> (2022, Gaudeamus) on Sari Katajala-Peltomaan, Jenni Kuulialan ja Marika R\u00e4s\u00e4sen uutuusteos, joka pohjautuu kirjoittajien l\u00f6yt\u00e4miin kummastuttaviin ihmeisiin, joita he l\u00f6ysiv\u00e4t tutkiessaan keskiaikaisia kanonisaatioprosesseja. Kirjoittajat esitteliv\u00e4t kirjaansa my\u00f6skin Glossan kev\u00e4\u00e4n esitelm\u00e4illassa, joka tapahtui Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4 12.4.2022. Esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n he avasivat eletyn uskon k\u00e4sitett\u00e4 ja tutkimuksensa metodologiaa, mutta my\u00f6s sit\u00e4, miksi he kokivat tarpeelliseksi kirjoittaa keskiaikaisista ihmeist\u00e4 ja kanonisaatioprosessista. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 syist\u00e4 kirjan kirjoittamisen taustalla on heid\u00e4n mukaansa se, ett\u00e4 t\u00e4llaiselle tutkimukselle on selv\u00e4sti tarvetta suomalaisella keskiajan tutkimuksessa. Esimerkiksi kanonisaatioprosessia ei ole k\u00e4sitelty kirjoittajien mukaan riitt\u00e4v\u00e4sti suomeksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeit\u00e4 <\/em>rakentuu johdannosta, kolmen p\u00e4\u00e4luvusta ja epilogista. Johdannossa luodaan pohja tutkimukselle ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n keskeist\u00e4 terminologiaa, kuten el\u00e4v\u00e4 usko. Teoksen l\u00e4hdemateriaali sijoittuu my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaan, aikakehyksen\u00e4 1200-1400-luvut. Maantieteellisen\u00e4 fokuksena on p\u00e4\u00e4asiallisesti L\u00e4nsi-Eurooppa l\u00e4hteiden saatavuuden vuoksi. Epilogi pyrkii yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kolmen p\u00e4\u00e4luvun sis\u00e4ll\u00f6n ja kuvaamaan kanonisaatioprosessia kokonaisuudessaan. Epilogin ansioita on ehdottomasti keskiaikaisen pyhimyskultin vaikutusten pohtiminen aina nykyaikaan saakka. Kolme p\u00e4\u00e4lukuun on sis\u00e4llytetty tutkijoita kummastuttavia ihmeit\u00e4, jotka esitell\u00e4\u00e4n monesti tiettyjen pyhimysten kautta, mutta ne yhdistet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ajalliseen kontekstiin. N\u00e4in kummastuttavat, groteskit ja oudot ihmeet saavat kehyksen, joka selitt\u00e4\u00e4 ihmeet kontekstissaan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi. On m\u00e4d\u00e4ntynytt\u00e4 aasia, joka her\u00e4\u00e4 kuolleista ja kanankokoista kivest\u00e4\u2026 Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta jopa ratkiriemukkaat ihmeet tekev\u00e4t teoksen lukemisesta hauskan kokemuksen, mutta kontekstiin liitt\u00e4minen my\u00f6s selvent\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miksi t\u00e4llaisia ihmeit\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 keskiaikaisista kanonisaatioasiakirjoista ja miksi ne ovat olleet niin erityisi\u00e4 keskiaikaiselle v\u00e4est\u00f6lle. Koko teoksen l\u00e4pileikkaavia teemoja ovat esimerkiksi sukupuoli ja terveys, joita erilaiset ihmeet ja niiden ajallinen konteksti selvent\u00e4v\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Keskiaika on pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4hty erityisesti populaarikulttuurissa pime\u00e4n\u00e4 ja outona aikana, jonka v\u00e4kivaltaisuutta ja ihmeellisyyksi\u00e4 ei ole osattu selitt\u00e4\u00e4. Keskiaikainen outous saattaa kummastuttaa ja jopa kammottaa, jos sen taustoja ei ymm\u00e4rr\u00e4. Sen takia teos on kirjoitettukin keskiajantutkimusta popularisoivaan tyyliin, jotta v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4 pystytt\u00e4isiin oikaisemaan. Teos on helppolukuinen, mukaansatempaava ja helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s lukijoille, jotka eiv\u00e4t ole keskiaikaisen historian taitajia. Vaikka teos on t\u00e4ynn\u00e4 mit\u00e4 ihmeellisimpi\u00e4 ja monesti my\u00f6s groteskeja ihmeit\u00e4, on kirjoittajien ansiona ehdottomasti keskiaikaisen kontekstin taustoittaminen ja selitt\u00e4minen. Kaikki ihmeet yhdistet\u00e4\u00e4n niiden ajalliseen kehykseen, joka auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 osana laajempaa kulttuuria, eletty\u00e4 uskoa. Kuten kirjoittajat mainitsivatkin esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, n\u00e4in v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksilt\u00e4, jotka v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t tavallisen tallaajan kuvaa keskiajasta.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 eletty usko sitten oli?<\/h3>\n\n\n\n

Keskeiseksi termiksi teoksessa nousee eletty usko, joka l\u00f6ytyy my\u00f6s sen alaotsikosta. Sek\u00e4 esitelm\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 teoksen johdannossa kirjoittajat pyrkiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n sen, mit\u00e4 eletty usko tarkoittaa ja miten se ilmenee keskiaikaisissa l\u00e4hteiss\u00e4. Se on \u201duskon el\u00e4mist\u00e4 ja kokemista\u201d. Keskiaikainen usko oli hyvin interaktiivista ja sosiaalista relikkeineen ja pyhimyksineen. Johdannossa mainitaankin t\u00e4rke\u00e4 seikka: ihmeit\u00e4 kokeneet ja niist\u00e4 haastatellut ihmiset olivat aktiivisesti mukana uskonsa toteuttamisessa, eik\u00e4 uskonto keskiajalla miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ollut passiivista tai hiljaista. Eletyn uskon k\u00e4site tuo esille my\u00f6s uskonnon moninaisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden. Keskiaikainen usko ei ollutkaan homogeeninen kokonaisuus, johon kaikki uskoivat samalla tavalla, vaan uskominen oli aktiivisesti muokkautuvaa ja mukautuvaa. Eletyss\u00e4 uskossa onkin keskeist\u00e4 juuri sen muuttuvuus eik\u00e4 eletty\u00e4 uskoa voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 pysyv\u00e4n\u00e4 tai yksiselitteisen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskiaikainen uskonto on n\u00e4hty pitk\u00e4\u00e4n kaksijakoisena. Kirjoittavat mainitsevatkin esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 teoksen tarkoituksena on kritisoida t\u00e4t\u00e4 kaksijakoisuutta, joka on muodostunut erityisesti uskonnossa oppineiden ja maallikoiden v\u00e4lill\u00e4. Uskoa eliv\u00e4t ja toteuttivat sek\u00e4 eliitti ett\u00e4 maallikot, eik\u00e4 uskon harjoittaminen keskittynyt pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luostareihin ja katedraaleihin, vaan se oli aktiivista my\u00f6s tavallisten ihmisten keskuudessa. Monet ihmeist\u00e4 haastatellut olivat tavallisia ihmisi\u00e4 ja kanonisaatioaineistot tarjoavatkin erinomaisen sukelluksen my\u00f6s maallikon el\u00e4m\u00e4\u00e4n siin\u00e4 miss\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 esimerkiksi teologiasta tuottivat p\u00e4\u00e4asiallisesti oppinut eliitti. Haastattelut ovat ennen kaikkea erinomaista kuvausta el\u00e4v\u00e4st\u00e4 uskosta, joka toimii hyv\u00e4n\u00e4 kontrastina yleiskuvaan kirkon teologiseen \u201dj\u00e4ykkyyteen\u201d. Ihmisten kategorisoiminen \u201doppineisiin\u201d ja \u201doppimattomiin\u201d eletyn uskon tutkimuksessa on harhaanjohtavaa ja siksi teoksessa on haluttu korostaa vuorovaikutusta kategorioiden v\u00e4lill\u00e4 eik\u00e4 kuilua, joka piirtyy heid\u00e4n v\u00e4lilleen.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 nyt sitten oli totta?<\/h3>\n\n\n\n

Nykyaikaiseen silm\u00e4\u00e4n monet keskiaikaiset ihmeet saattavat vaikuttaa kummastuttavilta ja miltei ep\u00e4uskottavilta. Ei ole kuitenkaan meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mit\u00e4 todella tapahtui, vaan on ment\u00e4v\u00e4 l\u00e4hde edell\u00e4 ja suhtauduttava l\u00e4hdeaineistoon ilman nykyajan tuomia ajattelukehyksi\u00e4. Keskiaikaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kanonisaatioprosessin haastattelut antoivat todistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 ihme oli todella tapahtunut. Haastatteluista muodostuneet asiakirjat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro sit\u00e4, mit\u00e4 todella tapahtui. Haastattelutilanteet ovat vuorovaikutustilanteita, joissa aikaa tapahtumasta oli saattanut kulua pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in ihmisen muisto tapahtumasta oli muokkautunut niin, ettei nykyaikaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta en\u00e4\u00e4 pystytty tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n mik\u00e4 todella oli totta. Monesti muisto muokkaantui haastattelutilanteessa sopivammaksi ihmekertomuksen malliin.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeit\u00e4<\/em> onnistuu siin\u00e4, mihin sill\u00e4 oli pyrkimyksens\u00e4: kuvaamaan keskiaikaisen eletyn uskon groteskiutta ja outoutta tavalla, joka tekee siit\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n ja helpommin selitett\u00e4v\u00e4mm\u00e4n. Katajala-Peltomaa, Kuuliala ja R\u00e4s\u00e4nen ovat kirjoittaneet teoksen, joka popularisoi keskiajantutkimusta tavalla, joka tekee siit\u00e4 helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n jokaiselle, mutta tekee teoksesta nautittavan ja mielenkiintoisen kokonaisuuden my\u00f6s keskiajantutkijalle.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 tietoa teoksesta l\u00f6yd\u00e4t Gaudeamuksen verkkosivuilta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Petra Uusimaa Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeit\u00e4 (2022, Gaudeamus) on Sari Katajala-Peltomaan, Jenni Kuulialan ja Marika R\u00e4s\u00e4sen uutuusteos, joka pohjautuu kirjoittajien l\u00f6yt\u00e4miin kummastuttaviin ihmeisiin, joita he l\u00f6ysiv\u00e4t tutkiessaan keskiaikaisia kanonisaatioprosesseja. Kirjoittajat esitteliv\u00e4t kirjaansa my\u00f6skin Glossan kev\u00e4\u00e4n esitelm\u00e4illassa, joka tapahtui Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4 12.4.2022. Esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n he avasivat eletyn uskon k\u00e4sitett\u00e4 ja tutkimuksensa metodologiaa, mutta my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,59],"tags":[195,193,157,118,194,62,106,186],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2244"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2244"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2254,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2244\/revisions\/2254"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}