{"id":2275,"date":"2022-10-04T13:33:20","date_gmt":"2022-10-04T10:33:20","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2275"},"modified":"2022-10-04T13:33:26","modified_gmt":"2022-10-04T10:33:26","slug":"glossan-esitelmailta-keskiajan-kirjailijoiden-julkaisustrategiat-tarkastelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2275","title":{"rendered":"Glossan esitelm\u00e4ilta: Keskiajan kirjailijoiden julkaisustrategiat tarkastelussa"},"content":{"rendered":"\n

Anita Geritz-Zhuang<\/em><\/p>\n\n\n\n

Glossan syksyn ensimm\u00e4isess\u00e4 esitelm\u00e4illassa 15.9. kuultiin professori Samu Niskasen (Helsingin yliopisto) kahdesta keskiajan julkaisutoimintaa tutkivasta projektista, ERC-rahoitteisesta Medieval publishing from c.1000-1500<\/em> ja sen Suomen Akatemian rahoittamasta sisarprojektista Authorial Publishing in Early Medieval Europe (c.400-1000)<\/em>. Projekteissa kysyt\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 tavoin keskiaikaiset kirjoittajat toivat teoksiaan julkaisuun, miten heit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t piirit osallistuivat t\u00e4h\u00e4n julkaisuprosessiin, mit\u00e4 julkaisu ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tarkoitti keskiajan k\u00e4sikirjoituskulttuurissa ja mik\u00e4 merkitys sill\u00e4 oli esimerkiksi teoksen levi\u00e4misen ja kirjoittajan identiteetin kannalta. Esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Niskanen avasi projektien tutkimusty\u00f6t\u00e4 konkreettisten esimerkkien avulla.<\/p>\n\n\n\n

Julkaiseminen ennen painettua kirjaa<\/h3>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4 otettiin l\u00e4ht\u00f6kohdaksi se, ett\u00e4 julkaisua<\/em> k\u00e4sitteen\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kirjapainotaitoa edelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kontekstissa. T\u00e4st\u00e4 kaikki tutkijat eiv\u00e4t ole olleet samaa mielt\u00e4, ja nykyp\u00e4iv\u00e4n arkikieless\u00e4 julkaisemiseen liittyykin paljon oletuksia ja mielikuvia, jotka ovat syntyneet vasta painotaidon my\u00f6t\u00e4. Se on heijastunut my\u00f6s muuhun kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esimerkkin\u00e4 Niskanen kiinnitti huomiota siihen, kuinka \u201dk\u00e4sikirjoitus\u201d voi nyky\u00e4\u00e4n tarkoittaa my\u00f6s koneella kirjoitettua teksti\u00e4, jota ei ole viel\u00e4 julkaistu \u2013 niin ristiriitainen kuin \u201dkoneella kirjoitettu k\u00e4si<\/em>kirjoitus\u201d sanavalinnoiltaan onkin.<\/p>\n\n\n\n

Niskanen painotti, ett\u00e4 keskiajan k\u00e4sikirjoitusten yhteydess\u00e4 voidaan perustellusti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkaisun k\u00e4sitett\u00e4. Keskiaikaiset kirjoittajat nimitt\u00e4in mielsiv\u00e4t tekstin tuomisen julkisuuteen merkitt\u00e4v\u00e4ksi ja nimett\u00e4viss\u00e4 olevaksi tapahtumaksi. \u00a0Esimerkiksi Bernard Clunylainen (k. n. 1140) viittasi teoksensa De contemptu mundi<\/em> omistuskirjeess\u00e4 julkaisemiseen kirjoittaessaan apotti Petrukselle, ett\u00e4 h\u00e4n oli kirjoittanut ja jakanut kirjan kappaleisiin, mutta ei ollut viel\u00e4 julkaissut sit\u00e4. Bernard k\u00e4ytti t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa latinan sanaa edidi<\/em> (p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ilmoille) viitatessaan julkaisuun 1100-luvulla. Sana on romaanisissa kieliss\u00e4 edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 julkaisumerkityksess\u00e4. Keskiajalla julkaisemiseen ei ollut viel\u00e4 vakiintunut yht\u00e4 termi\u00e4, joten siihen viitattiin eri sanoilla tekstist\u00e4 ja kirjoittajasta riippuen. <\/p>\n\n\n\n

Varhainen esimerkki kirjan julkaisemisesta ja suojelijan merkityksest\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Teosta edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 omistuskirjeell\u00e4 on pitk\u00e4 historia, johon liittyi jo keskiajalla vakiintuneita k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja retorisia keinoja. Pyynt\u00f6 korjata omistettu teos sis\u00e4ltyi usein omistuskirjeeseen \u2013 ei ole aina helppo arvioida, esitettiink\u00f6 t\u00e4m\u00e4 pyynt\u00f6 tosissaan, mutta ainakin joskus kirjoittaja saattoi todella saada vastauksen ja palautetta teoksestaan (eik\u00e4 aina mieluista sellaista). Silloinkin kun pyynt\u00f6 oli enempi retorinen eik\u00e4 vastausta odotettu, kertovat omistuskirjeet jotain kirjoittajan ja omistuksen kohteen v\u00e4lisest\u00e4 yhteydest\u00e4, kuten my\u00f6s komeat lahjoitusk\u00e4sikirjoitukset, joita kirjoittajat saattoivat heille antaa. Teosten omistuskirjoitukset ja esipuheet saattoivat toimia my\u00f6s viestin\u00e4 aikalaislukijoille kirjoittajan ja t\u00e4m\u00e4n korkea-arvoisen suojelijan suhteesta. Varhainen esimerkki t\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy 400-luvulta, Hieronymuksen raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hieronymus Jacques Blanchardin kuvaamana (1632). L\u00e4hde: Wikipedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hieronymus on tunnetuimpia my\u00f6h\u00e4iskeskiajan oppineita ja niitt\u00e4nyt mainetta erityisesti k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta omana aikanaan Hieronymuksen ajatukset Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 olivat kiisteltyj\u00e4. Raamatusta kiersi monenlaisia, tasoltaan vaihtelevia latinankielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, mutta monet eiv\u00e4t n\u00e4hneet t\u00e4t\u00e4 ongelmana; se, ett\u00e4 Raamattua levitettiin t\u00e4ll\u00e4 tavalla laajasti, n\u00e4htiin p\u00e4in vastoin osoituksena sen korkeasta laadusta. Hieronymuksen oma n\u00e4kemys oli kuitenkin, ett\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 palata Raamatun alkul\u00e4hteille ja laatia k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, joka olisi niille uskollinen.<\/p>\n\n\n\n

Hieronymus painotti k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksens\u00e4 esipuheessa, ett\u00e4 oli tehnyt ty\u00f6n paavi Damasuksen pyynn\u00f6st\u00e4. Paavi Damasuksen omiin projekteihin kuului liturgian uudistaminen ja siihen oli hyv\u00e4 saada uusi, luotettava raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Hieronymus my\u00f6s julkaisi paavin ja itsens\u00e4 v\u00e4list\u00e4 kirjeenvaihtoa, jossa h\u00e4n vetosi alkukieliseen Raamattuun ja painotti alkul\u00e4hteille paluun merkityst\u00e4. Tyylillinen analyysi viittaa kuitenkin siihen, ett\u00e4 Hieronymus \u2013 joka toimi t\u00e4n\u00e4 aikana paavin sihteerin\u00e4 ja vastasi t\u00e4m\u00e4n kirjeenvaihdosta ja kirjoitusten julkaisemisesta \u2013 laati itse kaikki kirjeet, my\u00f6s paavin nimiss\u00e4 olevat. T\u00e4ll\u00e4 tavoin Hieronymus sai luotua kuvaa, ett\u00e4 paavi oli paljon l\u00e4hemmin mukana tukemassa h\u00e4nen ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n kuin miten t\u00e4m\u00e4 todellisuudessa oli. Hieronymuksen ja paavin v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 romantisoitiin keskiajalla my\u00f6hemmin suuresti ja Hieronymus on jopa esitetty ik\u00e4\u00e4n kuin varhaisena kardinaalina. Ajan my\u00f6t\u00e4 Hieronymuksen raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6s sai l\u00e4ntisess\u00e4 kristikunnassa vallitsevan aseman, vaikka t\u00e4h\u00e4n menikin joitain vuosisatoja ja Hieronymus sai viel\u00e4 omana aikanaan tiukkaa kritiikki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Menestyksek\u00e4s julkaisu 1000-luvulla<\/h3>\n\n\n\n

Hieronymuksen yhteys paaviin oli merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 h\u00e4nen teoksensa julkaisemisessa. T\u00e4m\u00e4 antoi Niskaselle tulkinnallisen avaimen l\u00e4hesty\u00e4 muita keskiaikaisia julkaisutapahtumia uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esitelm\u00e4n loppuosassa tutustuttiin Anselm Canterburylaisen (k. 1109) julkaisustrategioihin.<\/p>\n\n\n\n

Anselm on tunnettu tiukan rationaalisen p\u00e4\u00e4ttelyn tuomisesta teologiseen keskusteluun tavalla, joka salli ohittaa Raamattuun vetoamisen kokonaan. Esimerkiksi tunnettu Jumalan olemassaoloa puoltava ontologinen argumentti on per\u00e4isin Anselmilta. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa teologiaan oli radikaali ja her\u00e4tti vihaakin: kerrotaan, ett\u00e4 Anselmin sihteerilleen sanelemat, vahataululle kirjatut tekstit l\u00f6ytyiv\u00e4t seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 rikottuina lattialta, ja seuraavalla kerralla ne varastettiin. T\u00e4m\u00e4 tapahtui Anselmin johtamassa luostarissa \u2013 kyseess\u00e4 oli vakava rikos luostarin johtajaa kohtaan ja kertoo tilanteen tulehtuneisuudesta. Anselm p\u00e4\u00e4tyikin julkaisemaan teoksensa ensin anonyymin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Anselm Canteburylainen ja kuningatar Matilda. L\u00e4hde: Wikipedia Commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vuonna 1098 Anselm sai kuitenkin Leonin arkkipiispan suojelijakseen ja t\u00e4m\u00e4n rohkaisemana julkaisi teokset ensi kertaa omissa nimiss\u00e4\u00e4n. Anselm uskalsi t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s painottaa teoksen rationalistista luonnetta uusissa esi- ja j\u00e4lkipuheissa. My\u00f6hemmin Anselm itse nousi arkkipiispaksi ja saattoi julkaista teoksia varsin huoletta.<\/p>\n\n\n\n

Anselmin arkkipiispa-aikaisiin teoksiin lukeutuu De incarnatione verbi<\/em>, jonka h\u00e4n sai valmiiksi 1095. Muutama vuosi my\u00f6hemmin, tavatessaan paavin, Anselm laati t\u00e4h\u00e4n teokseen uuden esipuheen, jossa h\u00e4n perusteli rationalistista teologiaansa ja antoi k\u00e4sikirjoituksen paaville. T\u00e4ll\u00e4 Anselm haki paavin hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 teokselle. Yritys onnistui. Paavi kutsui Anselmin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n puheen kirkolliselle konsiilille ja ennen Anselmin puhetta paavi lainasi omassa puheessaan Anselmin kirjoituksia auktoriteetteina. El\u00e4v\u00e4n kirjoittajan nostaminen auktoriteettiasemaan oli paavien puheissa eritt\u00e4in harvinaista. Anselmin oma puhe oli t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen suuri menestys.<\/p>\n\n\n\n

Anselmin ura ja teokset olivat Niskaselle entuudestaan tuttuja, mutta vasta Hieronymuksen esimerkki innoitti tarkastelemaan uudestaan suojelijoiden ja erityisesti paavin merkityst\u00e4 Anselmin teosten julkaisuhistoriassa. Kun tarkastellaan Anselmin teosten k\u00e4sikirjoitusten levi\u00e4mist\u00e4 Euroopassa, paljastuu ett\u00e4 vasta paavin ja Anselmin oman konsiilissa pidetyn puheen j\u00e4lkeen Anselmista tuli todella kansainv\u00e4linen kirjoittaja, jonka teoksia kopioitiin ja luettiin laajalti latinalaisessa kristikunnassa. Paavin tuella ja konsiilin kansainv\u00e4lisell\u00e4 yleis\u00f6ll\u00e4 oli keskeinen vaikutus Anselmin my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n tunnettavuuteen. <\/p>\n\n\n\n

Niskasen projektien rinnalla on hiljalleen koottu Medieval Publishing -tietokanta, joka ollaan aivan pian julkaisemassa verkkoon yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tietokannassa on kartoitettu Englantiin ja Pohjoismaihin liittyvien keskiaikaisten kirjoittajien tuotantoa ja mm. teosten julkaisussa mukana olleita suojelijoita, korjaajia ja muita toimijoita. Tietokannan kokoamisesta tarkemmin Glossan blogissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

* * *<\/p>\n\n\n\n

FM Anita Geritz-Zhuang on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helsingin yliopiston Historian ja kulttuuriperinn\u00f6n tohtoriohjelmassa. V\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan Geritz selvitt\u00e4\u00e4 ennusmerkkikirjojen levi\u00e4mist\u00e4 yli kielellisten ja kirkollisten rajojen uuden ajan alun Euroopassa. Kahteen englantilaiseen ennusmerkkikirjojen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4\u00e4n keskittyv\u00e4 pro gradu -tutkielma \u201dWonders in Translation: English translations of Latin wonder books, 1577\u20131581\u201d (Anita Geritz, 2021) on luettavissa Heldasta:\u00a0<\/em>https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/331401<\/em><\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anita Geritz-Zhuang Glossan syksyn ensimm\u00e4isess\u00e4 esitelm\u00e4illassa 15.9. kuultiin professori Samu Niskasen (Helsingin yliopisto) kahdesta keskiajan julkaisutoimintaa tutkivasta projektista, ERC-rahoitteisesta Medieval publishing from c.1000-1500 ja sen Suomen Akatemian rahoittamasta sisarprojektista Authorial Publishing in Early Medieval Europe (c.400-1000). Projekteissa kysyt\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 tavoin keskiaikaiset kirjoittajat toivat teoksiaan julkaisuun, miten heit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t piirit osallistuivat t\u00e4h\u00e4n julkaisuprosessiin, mit\u00e4 julkaisu ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,12],"tags":[8,156,157,71],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2275"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2275"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2288,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2275\/revisions\/2288"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}