{"id":2298,"date":"2022-12-06T18:31:49","date_gmt":"2022-12-06T16:31:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2298"},"modified":"2022-12-06T18:31:55","modified_gmt":"2022-12-06T16:31:55","slug":"keskiaikaisen-miekkailu-ja-painikirjallisuuden-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2298","title":{"rendered":"Keskiaikaisen miekkailu- ja painikirjallisuuden historiaa"},"content":{"rendered":"\n

Antti Ij\u00e4s<\/em><\/p>\n\n\n\n

Esittelin Glossa ry:n esitelm\u00e4illassa 10.10.2022 eurooppalaisen miekkailu- ja painikirjallisuuden keskiaikaista historiaa sek\u00e4 er\u00e4it\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 keskiaikaisia alan kirjailijoita teoksineen. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on tiivistelm\u00e4 kyseisen esitelm\u00e4n ydinkohdista muutamin lis\u00e4yksin.<\/p>\n\n\n\n

Aluksi on syyt\u00e4 selvent\u00e4\u00e4, mist\u00e4 historiallisessa miekkailu- ja painikirjallisuudessa (saksaksi Fecht- und Ringb\u00fccher<\/em>) on oikeastaan kyse. Miekkailu on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 varsin laajasti kattamaan kaikenlainen ritarillinen aseenk\u00e4ytt\u00f6. Eri aselajeja ovat esimerkiksi paljasmiekkailu yhden k\u00e4den miekalla, pitk\u00e4ll\u00e4 veitsell\u00e4 tai kahden k\u00e4den miekalla, ja taistelu haarniskassa miekalla tai sotavasaralla. Painin osalta voidaan erottaa puhdas painiminen liikuntaharrastuksena tai voimankoitoksena ja painitekniikan k\u00e4ytt\u00f6 miekkailun jatkeena tai korvikkeena taistelutilanteessa. Kamppailla voidaan sek\u00e4 jalan ett\u00e4 ratsain. Suomeksi miekkailu- ja painitekniikkaa eli kamppailutekniikkaa v\u00e4litt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kuvaavaa kirjallisuutta voidaan nimitt\u00e4\u00e4 kamppailukirjallisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n

Kamppailukirjallisuus on keskiaikana ilmaantunut kirjallisuudenlaji. L\u00e4hinn\u00e4 antiikkista esikuvaa on Publius Vegetius Renatuksen 300-luvun lopulla kokoama sodank\u00e4ynnin tiivistelm\u00e4, Epitoma rei militaris. <\/em>Teos keskittyy ensisijaisesti taktiikkaan ja sotilasorganisaatioon, mutta koulutuksen osalta Vegetius tuo esille my\u00f6s kaksi yksityiskohtaa taistelutekniikasta: miekalla on pistett\u00e4v\u00e4 ly\u00f6misen sijaan (mil. <\/em>1.12), ja heitett\u00e4ess\u00e4 on asetettava vasen jalka eteen, miekkaa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 oikea jalka (mil. <\/em>1.20). Aegidius Roomalainen (n. 1242\u20131316) k\u00e4sittelee analyyttisesti molempia seikkoja 1200-luvun lopulla laatimassaan ruhtinaspeiliss\u00e4 De regimine principum <\/em>(3.3.13, 3.3.15). Jalkaty\u00f6n osalta Aegidius muotoilee asian niin, ett\u00e4 miekkailtaessa vasen jalka pysyy paikallaan, ja oikea jalka liikkuu hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 eteen ja puolustettaessa taakse.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 1. Non cesim sed punctim ferire docendos tirones. <\/em>Vegetius-k\u00e4sikirjoitus 1300-luvulta, jossa alokkaille opetettava pisto n\u00e4kyy kuvattuna initiaalissa. Paris, Biblioth\u00e8que nationale de France, Ms. Smith-Lesou\u00ebf 13, f. 6v<\/sup>. L\u00e4hde: gallica.bnf.fr \/ BnF. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Varhaisin tunnettu kamppailukirja kumpuaa vastaavasta oppineesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 kuin Aegidiuksen teos. 1300-luvun alkupuolelle ajoitettu anonyymi latinankielinen k\u00e4sikirjoitus Leeds, Royal Armouries MS I.33 on kuvakirja, joka k\u00e4sittelee miekkailua miekalla ja kupurakilvell\u00e4. Pappia (sacerdos<\/em>) ja h\u00e4nen oppilastaan esitt\u00e4viin kuviin liittyy latinankielisi\u00e4 selityksi\u00e4, joiden yhteydess\u00e4 siteerataan yht\u00e4 nimelt\u00e4 mainittua auktoria (Alkersleiben) ja latinankielist\u00e4 miekkailuopetusrunoa. V\u00e4lill\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ero kuvasarjoissa esitelt\u00e4v\u00e4n opin ja tyypillisten miekkailijoiden v\u00e4lill\u00e4. Ainoa kohta, jossa viitataan jalkaty\u00f6n yksityiskohtiin, antaa vaihtoehdoiksi paitsi askeleen taaksep\u00e4in oikealla jalalla, kuten Aegidiuksen pohjalta voitaisiin odottaa, my\u00f6s askeleen eteenp\u00e4in vasemmalla. On tuskin sattumaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 poikkeama Aegidiuksen suositun teoksen opista on katsottu tarpeelliseksi mainita erikseen, vaikka jalkaty\u00f6t\u00e4 ei muuten varsinaisesti k\u00e4sitell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s varhaisin italiankielinen kamppailukirjailija, Fiore dei Liberi, laati kirjansa 1400-luvun alussa pitk\u00e4lti kuvatekstien muotoon. H\u00e4nen Ferraran markiisille Niccol\u00f2 III d\u2019Estelle omistettu teoksensa Flos duellatorum <\/em>tai Il Fior di Battaglia<\/em> on s\u00e4ilynyt nelj\u00e4n\u00e4 k\u00e4sikirjoituksena, jotka edustavat kahta eri laitosta: l\u00e4hinn\u00e4 kirjallisen koristeen virkaa toimittavat runomuotoiset kuvatekstit tunnetaan italiankielisin\u00e4 ja latinankielisin\u00e4 versioina, yksityiskohtaisemmat selitykset taas l\u00f6ytyv\u00e4t kahdesta italiankielisest\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta. Fioren k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvastoa tunnetaan my\u00f6s muista l\u00e4hteist\u00e4, ja on luultavaa, ett\u00e4 Fiore on laatinut kirjansa olemassa olleiden kuval\u00e4hteiden perusteella j\u00e4rjestellen ja tekstitt\u00e4en ne parhaaksi katsomallaan tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Saksankielisell\u00e4 alueella keskeisi\u00e4 hahmoja ovat 1300-luvun lopulla vaikuttanut Johannes Liechtenauer ja h\u00e4nen perint\u00f6ns\u00e4 ymp\u00e4rille rakentunut seura (Gesellschaft Liechtenauers<\/em>). Luettelo t\u00e4m\u00e4n seuran j\u00e4senist\u00e4 l\u00f6ytyy er\u00e4\u00e4st\u00e4 1470-luvun k\u00e4sikirjoituksesta, jossa muuan Paulus Kal (k. 1480 j\u00e4lkeen) tuo esille omaa opillista linjaansa (M\u00fcnchen, BSB, cgm 1507, f. 2r):<\/p>\n\n\n\n

Hye hebt sich an die kunst die liechtenawer mit seiner geselschafft
gemacht und gepraucht hat in aller ritterlicher wer das im got gen\u00e4dig sey,
Maister Hanns liechtenawer, Maister peter wildigans von glacz,
Maister peter von tanczk, Maister hanns spindler von cznaym,
Maister lamprecht von prag, Maister hanns seydenfaden von erfurt,
Maister andre liegniczer, Maister iacob liegniczer, geprieder,
Maister sigmund amring, Maister hartman von nurenberg,
Maister martein hunczfeld, Maister hanns p\u00e4gniczer,
Maister phylips perger, Maister virgily von kracau,
Maister dietherich degen vechter von brawnschweig,
Maister ott iud der der heren von \u00f6sterreicher ringer gewessen ist,
Der edel und fest stettner der am maisten der maister aller sch\u00fcller gewessen
ist und ich maister pauls kal pin sein schuler gewessen dat im
got gen\u00e4dig sey vor in allen.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\u2019T\u00e4ss\u00e4 alkaa oppi, jonka Liechtenauer on luonut ja jota h\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4nyt seuransa kanssa kaikissa ritarillisissa aselajeissa, Jumala olkoon h\u00e4nelle armollinen. […] Mestari Ott, juutalainen, joka oli it\u00e4valtalaisten ruhtinaiden painija; jalo ja vakaa Stettner, joka oli kaikista eniten kaikkien oppilaiden opettaja, ja min\u00e4, mestari Paulus Kal, olin h\u00e4nen oppilaansa, Jumala olkoon ennen kaikkea h\u00e4nelle armollinen.\u2019<\/em><\/p>\n\n\n\n

Liechtenauerilta itselt\u00e4\u00e4n on s\u00e4ilynyt ainoastaan h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n runomuotoon puettu teksti, jota on ilmeisesti levitetty yksitt\u00e4isille lehdille (Zettel<\/em>) tehtyin\u00e4 kopioina. Runo k\u00e4sittelee paljasmiekkailua eli miekkailua ilman haarniskaa kahden k\u00e4den miekalla, ratsumiekkailua ja haarniskamiekkailua jalan. Oheinen ote vanhimmasta k\u00e4sikirjoitusl\u00e4hteest\u00e4 (N\u00fcrnberg, GNM, Hs. 3227a, f. 23r, n. 1389) k\u00e4sittelee ensimm\u00e4ist\u00e4 paljasmiekkailun p\u00e4\u00e4kappaletta eli raivoly\u00f6nti\u00e4 (czornhaw<\/em>):<\/p>\n\n\n\n

Wer dir oberhawet \/
czornhaw ort deme drewet \/
Wirt her is gewar \/
nym is oben ab \/ ane vaer<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\u2019Joka ly\u00f6 sinua yl\u00e4ly\u00f6nnill\u00e4, raivoly\u00f6ntik\u00e4rki uhkaa h\u00e4nt\u00e4; jos<\/em> h\u00e4n huomaa sen, ota pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilman vaaraa.\u2019<\/em> <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaiset ohjeet eiv\u00e4t juuri hy\u00f6dyt\u00e4 lukijaa, joka ei jo valmiiksi tied\u00e4 mist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 on kyse. Onneksi Liechtenauerin oppien harrastajat ovat my\u00f6s kirjoittaneet n\u00e4iden runos\u00e4keiden selityksi\u00e4. Huomattavimman kommentaarin on laatinut Baijerin herttua Albertin (III?) palveluksessa toiminut Sigmund Ringeck eli edellisen listan Sigmund Amring (\u201dam Rheineck\u201d?), jonka tekstist\u00e4 k\u00e4y suhteellisen yksiselitteisesti ilmi, ett\u00e4 vastustajan oikealta olkap\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4\u00e4n ly\u00f6ntiin vastataan omalla vastaly\u00f6nnill\u00e4, joka jatkuu pistona. Mik\u00e4li vastustaja onnistuu torjumaan t\u00e4m\u00e4n piston, heitet\u00e4\u00e4n oma k\u00e4rki h\u00e4nen miekkansa yli.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 sanottu olisi luonnollisesti helpompi selitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Kuvien k\u00e4ytt\u00f6 onkin teksti\u00e4 luontevampi tapa kuvata miekkailutekniikkaa, vaikka teksti pystyy v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin monia yksityiskohtia. Keskiaikaisen miekkailun kuvituksista tunnetuin lienee Hans Talhofferin (n. 1420 \u2013 n. 1490) W\u00fcrttembergin kreiville (my\u00f6hemmin herttualle) Eberhard Parrakkaalle 1467 laatima kirja (M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cod. icon. 394a). Kirjassaan h\u00e4n havainnollistaa muun muassa edell\u00e4 siteerattujen Liechtenauerin s\u00e4keiden kohtaa, jossa k\u00e4rki uhkaa vastustajaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>

Kuva 2. Wer oberhout Zorn ortt Im dr\u00f6w. <\/em>M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cod. icon. 394a, f. 3r<\/sup>. L\u00e4hde: Bayerische Staatsbibliothek. CC BY-NC-SA 4.0<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Runos\u00e4keet on sijoitettu vastaamaan hahmojen toimintaa, ja ne on siis luettava oikealta vasemmalle. Kuvasta k\u00e4y ilmi tekninen yksityiskohta, joka ei ole luettavissa Ringeckin kommentaarista saati Liechtenauerin s\u00e4keist\u00e4: vasemmanpuoleinen suorittaja on nostanut kahvansa yl\u00f6s suojatakseen itse\u00e4\u00e4n piston aikana ter\u00e4n tyviosalla. Koska Talhofferin tekstiss\u00e4 lukee Zorn ortt <\/em>\u2019raivok\u00e4rki\u2019 eik\u00e4 \u2019raivoly\u00f6ntik\u00e4rki\u2019, on mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 opissa ajatuksena on j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastaly\u00f6nti pois ja puolustautua suoraan k\u00e4rjell\u00e4 eli pistolla (kuva 2).<\/p>\n\n\n\n

Talhoffer oli ammattimainen miekkailuopettaja, kun taas jo mainittu Paulus Kal palveli Baijerin herttuaa Ludvig IX:t\u00e4 tallimestarin virassa. Paulus Kalin luettelo Liechtenauerin seuran j\u00e4senist\u00e4 saattoikin kummuta tarpeesta tehd\u00e4 pes\u00e4eroa ulkopuoliseksi koettuun mutta kuitenkin tunnettuun alan toimijaan. Paulus Kalin kirjan (M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cgm 1507) sis\u00e4lt\u00f6 on hyvin samantapainen kuin Talhofferin, mutta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on kiinnostavaa huomata, ett\u00e4 h\u00e4n kuvittaa yl\u00e4ly\u00f6nnin vastaliikkeen hieman eri tavalla (kuva 3):<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>

Kuva 3. Zorn hauwe ort yme dratt. <\/em>M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cgm 1507, f. 59r<\/sup>. L\u00e4hde: Bayerische Staatsbibliothek. CC BY-NC-SA 4.0<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kuvan suorittaja, jota esitt\u00e4\u00e4 Paulus Kal itse, ei ole nostanut kahvaansa yl\u00f6s vaan seisoo vastustajan ly\u00f6nti\u00e4 vastaan tehdyn ly\u00f6nnin loppuasennossa. Toisin kuin Talhofferilla, teksti viittaa \u201draivoly\u00f6ntik\u00e4rkeen\u201d, Zorn hauwe ort<\/em>. On luultavaa, ett\u00e4 Paulus Kal on halunnut t\u00e4ss\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4 on kyseisen Liechtenauerin opinkappaleen oikeaoppinen luku- ja suoritustapa erotuksena Talhofferin opista. <\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 k\u00e4siteltyjen Fiore dei Liberin, Hans Talhofferin ja Paulus Kalin teosten yhteinen piirre runsaan kuvien k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi on, ett\u00e4 ne on omistettu ylh\u00e4is\u00f6n j\u00e4senille. Etenkin Talhofferin tapauksessa kyse lienee opetussuhteen muistoesineest\u00e4, joka toimii paitsi muistin tukena, my\u00f6s tekij\u00e4ns\u00e4 auktoriteettiaseman lujittajana. Sigmund Ringeckin kommentaari vaikuttaa sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisemm\u00e4lt\u00e4 ja on ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti kirjoitettu sellaisen henkil\u00f6n tarpeisiin, joka \u201dosaa jo muuten miekkailla\u201d (der da anderst fechten kann<\/em>) mutta joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4, millaiseen tekniikkaan Liechtenauerin s\u00e4keet oikeastaan viittaavat. Selitysten avulla henkil\u00f6 voi kokea miekkailevansa Liechtenauerin s\u00e4keiden eli lapun (Zettel<\/em>) mukaisesti ja olevansa osa arvostettua koulukuntaa, siis Zedelfechter.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Liechtenauerin haarniskamiekkailusta on kirjoittanut kommentaarin my\u00f6s toinen Paulus Kalin nime\u00e4m\u00e4 Liechtenauerin seuran j\u00e4sen, Peter Danziglainen. Muut t\u00e4h\u00e4n seuraan kuuluneiksi nimetyt henkil\u00f6t, joiden kirjoituksia on s\u00e4ilynyt, eiv\u00e4t kuitenkaan toimineet ainoastaan Liechtenauerin glossaattoreina. Andreas Liegnitzerin opit k\u00e4sittelev\u00e4t haarniskamiekkailua, painia, tikaria sek\u00e4 miekkaa ja kupurakilpe\u00e4, ja Martin Hundsfeldin s\u00e4ilyneiden tekstien aiheet ovat ratsumiekkailu, tikari ja haarniskamiekkailu aina maassa painimiseen asti. Poikkeuksena asetaidoista Juutalais-Ott on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeens\u00e4 aseetonta painia k\u00e4sittelev\u00e4n itsen\u00e4isen tekstin.<\/p>\n\n\n\n

Juutalais-Ott on kiinnostava tapaus my\u00f6s siksi, ett\u00e4 Martti Lutherin ensimm\u00e4isen Mooseksen kirjan selityksist\u00e4 l\u00f6ytyy viittaus h\u00e4neen. Selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, miten Jaakobin kanssa paininut mies nyrj\u00e4ytti t\u00e4m\u00e4n lonkan (tetigit volam femoris eius, <\/em>1. Moos. 32:25), Luther nimitt\u00e4in kertoo tarinan ilmeisesti turkkilaisesta j\u00e4ttil\u00e4isest\u00e4, joka oli taittanut keisari Fredrik III:n hovissa olleen kuuluisan juutalaispainijan niskan.<\/p>\n\n\n\n

Liechtenauerin perint\u00f6\u00f6n liittyi my\u00f6s pappi Hans Leck\u00fcchner (k. 1482). H\u00e4nen palatsikreivi Filipille omistamansa massiivinen teos on s\u00e4ilynyt sek\u00e4 kuvittamattomana (Heidelberg, Universit\u00e4tsbibliothek, cpg 430) ett\u00e4 kuvitettuna laitoksena (M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cgm. 582). Teos k\u00e4sittelee pitk\u00e4\u00e4 veist\u00e4 eli yksiter\u00e4ist\u00e4 yhden k\u00e4den miekkaa, jonka kahva on tyypillisesti tehty kuten veitsess\u00e4. Leck\u00fcchner esitt\u00e4\u00e4 oppinsa kommentaarina runos\u00e4keisiin, jotka selv\u00e4sti perustuvat Liechtenauerin vastaaviin, vaikka Leck\u00fcchner onkin huomattavasti laajentanut niiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Tekniselt\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n Leck\u00fcchnerin teos vaikuttaa syntyneen kokoomateoksena, joka kattaa miekkailun, haarniskamiekkailun, huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n painia ja jopa sovellettua tikaritekniikkaa. Kuvittamattomassa versiossa h\u00e4n viittaa er\u00e4\u00e4n tempun kohdalla \u201dmestari Andreakseen\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>

Kuva 4. …Im<\/em> pret spilen Essen vnd Trincken. <\/em>M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cgm 582, f. 91v<\/sup>. L\u00e4hde: Bayerische Staatsbibliothek. CC BY-NC-SA 4.0<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Leck\u00fcchner ei mainitse Liechtenaueria nimelt\u00e4, mutta asemoi itsens\u00e4 muilla tavoin erityisasemaan. Muutamassa kohdassa h\u00e4n viittaa \u201dvapaamiekkailijohin\u201d, jotka eiv\u00e4t noudata oikeaa oppia. \u201dVapaa\u201d lienee t\u00e4ss\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 siis pejoratiivisessa merkityksess\u00e4. Huumoria unohtamatta Leck\u00fcchner neuvoo my\u00f6s heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4n vastustajan s\u00e4kkiin tai kaatamaan h\u00e4net k\u00e4silukkoon, jolloin voi rauhassa sy\u00f6d\u00e4, juoda tai pelata lautapelej\u00e4 (kuva 4).<\/p>\n\n\n\n

Loppukaneettina mainittakoon, ett\u00e4 hieman Leck\u00fcchnerin j\u00e4lkeen, 10.8.1487, keisari Fredrik III my\u00f6nsi Frankfurtissa toimineelle Neitsyt Marian ja Pyh\u00e4n Markuksen veljeskunnalle etuoikeuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja my\u00f6nt\u00e4\u00e4 miekkailumestarin (Meyster de\u00df Schwerts<\/em>) arvonimi\u00e4 ja opettaa miekkailua maksua vastaan. T\u00e4t\u00e4 keskiajan lopulla annettua keisarillista privilegiota pidet\u00e4\u00e4n saksalaisen ammattimiekkailun alkuna.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Viitatut k\u00e4sikirjoitukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Leeds, Royal Armouries, MS I.33.<\/p>\n\n\n\n

M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cgm 582.<\/p>\n\n\n\n

M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cgm 1507.<\/p>\n\n\n\n

M\u00fcnchen, Bayerische Staatsbibliothek, cod. icon. 394a.<\/p>\n\n\n\n

N\u00fcrnberg, Germanisches Nationalmuseum, Hs. 3227a.<\/p>\n\n\n\n

Paris, Biblioth\u00e8que nationale de France, Ms. Smith-Lesou\u00ebf 13.<\/p>\n\n\n\n

Editioita ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Forgeng, Jeffrey L. (toim. & k\u00e4\u00e4nt.). The Medieval Art of Swordsmanship. Royal Armouries MS I.33. <\/em>Royal Armouries 2018.<\/p>\n\n\n\n

Forgeng, Jeffrey L. (k\u00e4\u00e4nt.). The Art of Swordsmanship by Hans Leck\u00fcchner<\/em>. Boydell Press 2015.<\/p>\n\n\n\n

Hagedorn, Dierk (toim. & k\u00e4\u00e4nt.). Peter von Danzig. Transkription und \u00dcbersetzung der Handschrift 44 A 8. <\/em>VS-Books 2008.<\/p>\n\n\n\n

Hagedorn, Dierk. (toim. & k\u00e4\u00e4nt.). Talhoffers Fechtbuch aus dem Jahre 1467: Gerichtliche und andere Zweik\u00e4mpfe darstellend. <\/em>6. uudistettu painos. VS-Books 2016.<\/p>\n\n\n\n

Malipiero, Massimo (toim.). Il Fior di battaglia di Fiore dei Liberi da Cividale. <\/em>Ribis 2006.<\/p>\n\n\n\n

Novati, Francesco (toim.). Flos duellatorum. <\/em>Instituto italiano d\u2019arti grafice 1902.<\/p>\n\n\n\n

Reeve, M. D. (toim.). Vegetius. Epitoma rei militaris<\/em>. Scriptorum Classicorum Bibliotheca Oxoniensis. Oxford 2004.<\/p>\n\n\n\n

Wierschin, Martin (toim.). Meister Johann Liechtenauers Kunst des Fechtens.<\/em> M\u00fcnchener Texte und Untersuchungen zur deutschen Literatur des Mittelalters 13. C. H. Beck 1965.<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

FT Antti<\/em> Ij\u00e4s v\u00e4itteli elokuussa 2022 latinan kielen oppiaineesta. Ij\u00e4ksen v\u00e4it\u00f6skirja Study of the Language and Genre of Royal Armouries MS I.33<\/em> on luettavissa Heldasta:<\/em> http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-51-8440-5<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antti Ij\u00e4s Esittelin Glossa ry:n esitelm\u00e4illassa 10.10.2022 eurooppalaisen miekkailu- ja painikirjallisuuden keskiaikaista historiaa sek\u00e4 er\u00e4it\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 keskiaikaisia alan kirjailijoita teoksineen. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on tiivistelm\u00e4 kyseisen esitelm\u00e4n ydinkohdista muutamin lis\u00e4yksin. Aluksi on syyt\u00e4 selvent\u00e4\u00e4, mist\u00e4 historiallisessa miekkailu- ja painikirjallisuudessa (saksaksi Fecht- und Ringb\u00fccher) on oikeastaan kyse. Miekkailu on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 varsin laajasti kattamaan kaikenlainen ritarillinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6,5],"tags":[193,197,157,198],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2298"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2298"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2298\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2316,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2298\/revisions\/2316"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2298"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2298"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2298"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}