{"id":2318,"date":"2022-12-22T18:03:10","date_gmt":"2022-12-22T16:03:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2318"},"modified":"2022-12-22T18:03:14","modified_gmt":"2022-12-22T16:03:14","slug":"glossan-esitelmailta-pyhimyspiispoja-konstruoimassa-keskiajan-ruotsissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2318","title":{"rendered":"Glossan esitelm\u00e4ilta: Pyhimyspiispoja konstruoimassa keskiajan Ruotsissa"},"content":{"rendered":"\n

Elise Pihlajaniemi<\/em><\/p>\n\n\n\n

Marraskuun Glossa-esitelm\u00e4ss\u00e4 kuultiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 Helsingin yliopistossa teologian tohtoriksi v\u00e4itelleen Johanna Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en esitelm\u00e4 Pyhimyspiispoja rakentamassa<\/em>. Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en esitelm\u00e4n kirkkaimmassa valossa esiintyiv\u00e4t luonnollisesti h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa Constructing Episcopal Sainthood in Late Medieval Sweden \u2014 The cases of Brynolphus Algoti and Nicolaus Hermanni<\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t Brynolf Algotsson ja Nils Hermansson, kaksi ruotsalaista my\u00f6h\u00e4iskeskiajan piispaa. Esitelm\u00e4n ytimess\u00e4 olivat Brynolfin ja Nilsin henkil\u00f6hahmojen lis\u00e4ksi ne lukuisat eri k\u00e4yt\u00e4nteet ja tavat, joilla kyseisi\u00e4 piispoja ruvettiin Pyh\u00e4n Birgitan kanonisoinnin vanavedess\u00e4 paikallisella tasolla konstruoimaan pyhimyksiksi.<\/p>\n\n\n\n

Paikalliset tavat, perinteiset pyhyyden merkit<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ajallisesti Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en tutkimus sijoittuu 1400-luvun alun Ruotsiin, jossa vuonna 1391 kanonisoitu ensimm\u00e4inen ruotsalainen \u201djulkkis\u201d Pyh\u00e4 Birgitta her\u00e4tti pyhimysinnostusta. Sek\u00e4 Skarassa ett\u00e4 Link\u00f6pingiss\u00e4 her\u00e4ttiin huomaamaan, ett\u00e4 maakunnan omista, jo edesmenneist\u00e4 piispoista l\u00f6ytyi heist\u00e4kin aineksia pyhimysinstituution rakentamiseen. T\u00e4t\u00e4 ajatusta tukivat niin 1400-luvun alkuun ajoittuvat pyhimyskandidaattien ensimm\u00e4iset kirjatut ihmeteot, kuin Skaran hiippakunnassa vakiintunut paikallinen Brynolfin kulttikin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva: Johanna Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4ki<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Vuonna 1391 kuolleen Link\u00f6pingin piispa Nils Hermanssonin kuolemasta oli 1400-luvun alussa aikaa vain joitakin vuosia, joten h\u00e4nen kohdallaan pyhimyskulttia ruvettiin rakentamaan l\u00e4hes aikalaispyhimyksen l\u00e4ht\u00f6kohdasta. Hengiss\u00e4 oli viel\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka olivat tavanneet pyhimyskokelaan omakohtaisesti. Brynolf oli kuollut jo aiemmin, vuonna 1317, ja t\u00e4m\u00e4n takia muistot h\u00e4nest\u00e4 kuuluvat vahvasti paikallisissa perinteiss\u00e4. T\u00e4rke\u00e4 osa pyhimyspiispuuden rakentumisen tutkimisessa Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4ell\u00e4 onkin ollut juuri paikallinen n\u00e4k\u00f6kulma, kenties tietynlainen henkil\u00f6itynyt paikallisuustunne liitettyn\u00e4 yleisiin piispapyhimyksen tunnusmerkkeihin. Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en mukaan pyhimysinstituution rakentumisessa Nilsin ja Brynolfin kohdalla voi huomata jopa tietynlaista paikallisinnostusta ja halukkuutta saada oman maakunnan edustajan sananparret ja kertomukset osaksi pyhimyspiispaa ja t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en esittelem\u00e4t piispat Brynolf ja Nils olivat Pariisissa opiskelleita naapurihiippakuntien edustajia, joiden henkil\u00f6hahmoja yhdistiv\u00e4t pyhimysprojekteissa usein n\u00e4kyv\u00e4t elementit. N\u00e4it\u00e4 olivat piispan asema, poikkeuksellinen lapsuusaika, taipumus askeettisuuteen ja laupeudentekoihin, ihmekokoelma sek\u00e4 pyhimykseen kuoleman j\u00e4lkeen liittynyt pyhyyden tuoksu. Esitelm\u00e4ss\u00e4 kerrotaan, miten taiten esimerkiksi pyhyyden tuoksuun liittyv\u00e4t elementit on pyhimysprosessiin tuotu mukaan. Koska Nilsin kohdalla kanonisaatioprosessissa saatavilla oli viel\u00e4 aikalaistodistuksia, joiden mukaan ilman t\u00e4ytti hyv\u00e4 tuoksu t\u00e4m\u00e4n kuollessa, asia oli helpompi todistaa. Brynolfin kohdalla pyh\u00e4n piispan hyv\u00e4\u00e4 tuoksua piti etsi\u00e4 Pyh\u00e4n Birgitan kautta. Birgitasta tiedettiin, ett\u00e4 h\u00e4nen vieraillessaan Brynolfin haudalla ilmassa leijui hyv\u00e4 tuoksu. Todistelu Brynolfin pyhyyden puolesta olikin ehk\u00e4 enemm\u00e4n tarpeen, sill\u00e4 Nilsin kohdalla pyhyyden puolesta puhui tuoksujen lis\u00e4ksi piispan asema kirkollisena esitaistelijana Ruotsin hallitsijaa vastaan. Vaikka Nilsin \u201dhulluus\u201d j\u00e4\u00e4kin kanonisaatioteksteiss\u00e4 vaietuksi asiaksi, Nilsi\u00e4 ilmeisesti pidettiin Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en mukaan paikoin jopa \u201del\u00e4v\u00e4n\u00e4 pyh\u00e4n\u00e4\u201d. Liek\u00f6 nerous ja hulluus ennenkin kulkeneet k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4, j\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tutkijan tulkittavaksi. L\u00e4hdeaineiston ristiriitaisuus kuitenkin n\u00e4kyy tutkimuksessa, ja t\u00e4m\u00e4n Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4ki tuo ansioituneesti esiin.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4n Birgitan valon ja varjon liepeill\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Hermann Roden maalaus Pyh\u00e4st\u00e4 Birgitasta 1400-luvulta. L\u00e4hde: Wikipedia commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Itse j\u00e4in Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en esitelm\u00e4n kohdalla miettim\u00e4\u00e4n, miten suunniteltua Birgitan hylk\u00e4\u00e4minen mielenkiinnon her\u00e4tt\u00e4misen j\u00e4lkeen onkaan ollut. K\u00e4ytettiink\u00f6 Birgitan mainetta hyv\u00e4ksi, vai oliko hylk\u00e4\u00e4misen syy puhtaasti se, ett\u00e4 Nilsin ja Brynolfin katsottiin toimineen nimiins\u00e4 laitetuissa ihmeteoissa niin itsen\u00e4isesti, ettei Birgitan maineapu koskaan oikeastaan ollutkaan ihmeiden tapahtumiseen juuri vaikuttanut? Hieman puolueellisena Birgitta-tutkijana my\u00f6nn\u00e4n Birgitan hylk\u00e4\u00e4misen olleen itselleni esitelm\u00e4n kiinnostavin osuus, sek\u00e4 sen \u201dvalon ja varjon tavoittaminen\u201d, joka Birgitasta Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en sanoin toisillekin ruotsalaisille pyhimyskokelaille huokui. Birgitan mainitseminen Nilsin ja Brynolfin kanonisaatioasiakirjojen yhteydess\u00e4 joka tapauksessa melko vahvasti puhuu sen puolesta, ett\u00e4 vaikka Birgitan varjoon ei kumpikaan halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4, ensimm\u00e4isen ruotsalaisen pyhimyksen tarjoama taivaallinen valo kyll\u00e4 kelpasi.<\/p>\n\n\n\n

Vastakanonisoitu Birgitta oli Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en mukaan vahva vaikutin molempien pyhimyspiispojen taustalla muillakin tavoilla. Sek\u00e4 Nilsin ett\u00e4 Brynolfin kohdalla yhteytt\u00e4 Birgittaan korostettiin, Nils oletetun kotiopettajuuden ja yst\u00e4vyyssuhteen, Brynolf kunnioituksen ja n\u00e4yss\u00e4 mainitsemisen suhteen. Tosin Nilsin kohdalla, Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4ki mainitsee, kun pyhimyskuvan rakentumista oli mahdollista vertailla kahden toisistaan eroavan kirjallisen l\u00e4hteist\u00f6n avulla, Birgitan rooli j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isen ja ajallisesti my\u00f6hemm\u00e4n l\u00e4hdeaineiston mukaan v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi. Ilmeisesti sen paremmin Nilsin kuin Brynolfinkaan ei haluttu Tyynel\u00e4. Haapam\u00e4en tulkinnan mukaan olevan Birgitan liepeill\u00e4 py\u00f6rivi\u00e4 \u201dapulaispyhimyksi\u00e4\u201d, vaan heid\u00e4n oman, itsen\u00e4isen pyhimystoimijuutensa korostaminen tuntui Birgitta-yhteyksist\u00e4 huolimatta olleen tarpeen. Asia lienee ollut ilmeisen hankala, ehk\u00e4 herkk\u00e4kin: itsen\u00e4isest\u00e4 pyhimysluonteestaan huolimatta Pyh\u00e4 Birgitta oli silti se yleinen mielenkiinnon her\u00e4tt\u00e4j\u00e4, kenties esikuvakin, joka motivoi skaralaisia ja link\u00f6pingil\u00e4isi\u00e4 pyhimyspiispuuden rakentajia.<\/p>\n\n\n\n

Tie pyhimykseksi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pyhimysaseman rakentuminen oli itselleni ennest\u00e4\u00e4n asia, joka ei jostain syyst\u00e4 ollut tullut niin tutuksi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en esitelm\u00e4 oli hyvin tervetullut keskiajan uskonnollisuuteen liittyv\u00e4n tietovajeeni paikkaaja. Hyv\u00e4 muistutus keskiaikaisista k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 oli esimerkiksi se, ett\u00e4 huolimatta paikallisista kulteista moni kunnioitettu henkil\u00f6 ei siltik\u00e4\u00e4n tullut kanonisoiduksi ja pyhimysprosessi loppuun asti viedyksi. T\u00e4st\u00e4 kotimaisena esimerkkin\u00e4 autuas piispa Hemming, jonka Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4ki paljastaa houkuttelevan seuraavana mahdollisena tutkimuksenkohteena. Pyhimysaseman tietoisesta rakentamisesta kertoo my\u00f6s se, miten Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en mukaan kaikki koetut ihmeet eiv\u00e4t suinkaan valikoituneet lopulliseen kanonisaatioprosessin ihmekokoelmaan, vaan ihmeit\u00e4 valikoitiin mukaan tietyin tarkoitusperin. Brynolfin ja Nilsin kohdalla n\u00e4in on toimittu kenties juuri halutunlaisen pyhimyskuvan kehitt\u00e4mist\u00e4 ajatellen.<\/p>\n\n\n\n

Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4ki valitsi esitelm\u00e4ns\u00e4 rakenteelliseksi l\u00e4ht\u00f6kohdaksi hauskan, mutta osuvan \u201dh\u00e4\u00e4termist\u00f6n\u201d, ja esitteli v\u00e4it\u00f6skirjansa teemat otsikoilla \u201dJotain vanhaa\u201d, \u201dJotain uutta\u201d, \u201dJotain lainattua\u201d sek\u00e4 \u201dJotain sinist\u00e4\u201d. Vaikka 1400-luvun Ruotsin katolisilla piispoille ei nykyajan morsiamille t\u00e4rke\u00e4 hyv\u00e4nonnenkartasto kenties ollutkaan tuttu, neliosainen rakenne toimi esitelm\u00e4ss\u00e4 hyvin, ja pyhimyspiispuuden rakentuminen solahti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n osuvasti n\u00e4iden teemojen alle. Esitelm\u00e4n lopussa nostettiin viel\u00e4 esille ne seikat, joihin kanonisaatioprosessien asiakirjat eiv\u00e4t tartu; etenkin Brynolfin veljen vaiettu morsiamenry\u00f6st\u00f6 her\u00e4tti esitelm\u00e4n kuulijoissa paljon ajatuksia ja t\u00e4st\u00e4 her\u00e4si esitelm\u00e4n yhteydess\u00e4 keskustelua.<\/p>\n\n\n\n

Johanna Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en esitelm\u00e4 pyhimyspiispuuden rakentumisesta ja tarkoituksellisesta rakentamisesta my\u00f6h\u00e4iskeskiajan Ruotsissa oli ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen, valoisa ja kiinnostava esitys marraskuun lopun pimein\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

KM Elise Pihlajaniemi on KEVEKO-tohtoriohjelman v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, arkeologian opiskelija ja kasvatustieteen laitoksen tuntiopettaja Turun yliopistossa. Kirjoittajan v\u00e4it\u00f6skirja liittyy aiheiltaan Pyh\u00e4n Birgitan n\u00e4kyihin historiallisessa kontekstissa sek\u00e4 tulkinnalliseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen ilmastokriisiajan kasvatuksessa.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elise Pihlajaniemi Marraskuun Glossa-esitelm\u00e4ss\u00e4 kuultiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 Helsingin yliopistossa teologian tohtoriksi v\u00e4itelleen Johanna Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en esitelm\u00e4 Pyhimyspiispoja rakentamassa. Tyynel\u00e4-Haapam\u00e4en esitelm\u00e4n kirkkaimmassa valossa esiintyiv\u00e4t luonnollisesti h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa Constructing Episcopal Sainthood in Late Medieval Sweden \u2014 The cases of Brynolphus Algoti and Nicolaus Hermanni p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t Brynolf Algotsson ja Nils Hermansson, kaksi ruotsalaista my\u00f6h\u00e4iskeskiajan piispaa. Esitelm\u00e4n ytimess\u00e4 olivat Brynolfin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[8,157,118],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2318"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2318"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2332,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2318\/revisions\/2332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}