{"id":2334,"date":"2023-01-09T14:00:00","date_gmt":"2023-01-09T12:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2334"},"modified":"2023-01-09T14:00:06","modified_gmt":"2023-01-09T12:00:06","slug":"toivo-haapanen-fragmenttitutkimuksen-eurooppalainen-pioneeri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2334","title":{"rendered":"Toivo Haapanen: fragmenttitutkimuksen eurooppalainen pioneeri"},"content":{"rendered":"\n

Jaakko Tahkokallio<\/em><\/p>\n\n\n\n

Joskus on matkustettava kauas n\u00e4hd\u00e4kseen l\u00e4helle. Osallistuin syyskuussa Prahassa pidettyyn latinalaisen paleografian tutkimuksen kattoj\u00e4rjest\u00f6n Comit\u00e9 intenationale de pal\u00e9ographie latine<\/em>n<\/a> konferenssiin. Esittelin k\u00e4sikirjoitusfragmentteja tutkivan tutkimushankkeeni Books of the Medieval Parish Church<\/em><\/a> <\/em>alustavia tuloksia, ja p\u00e4\u00e4dyin keskustelemaan fragmenteista useiden ulkomaisten kollegojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuvassa Toivo Haapanen. L\u00e4hde Wikipedia commons<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 er\u00e4s saksalainen tutkija totesi minulle, ett\u00e4 teill\u00e4 Suomessahan on laadittu maailman ensimm\u00e4inen fragmenttiluettelo. Minulla l\u00f6i hetken tyhj\u00e4\u00e4. Sitten tajusin, ett\u00e4 kollegani t\u00e4ytyi viitata Kansalliskirjaston fragmenttiluettelon vanhimpaan osaan. T\u00e4m\u00e4 on Toivo Haapasen (1889\u20131950) kolmiosainen luettelosarja Verzeichnis der mittelalterlichen Handschriftenfragmente in der Universit\u00e4tsbibliothek zu Helsingfors<\/em> (Helsingin yliopiston kirjasto, 1922\u20131932).<\/p>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4isi\u00e4 fragmentteja on toki luetteloitu aiemminkin osana tietyn k\u00e4sikirjoituskokoelman tai tietyn tekstin k\u00e4sikirjoituskopioiden luetteloa. Mutta Haapasen katalogi vaikuttaa tosiaan olevan ensimm\u00e4inen yhten\u00e4inen katalogi tietyn fragmenttikokoelman sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Suomalaisten keskiajantutkijoiden parissa Toivo Haapasta ei muisteta kovinkaan laajalti. T\u00e4m\u00e4 johtuu ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli ensisijaisesti muusikko ja musiikintutkija, ei historioitsija. Haapanen toimi Radio-orkesterin (my\u00f6hempi RSO) ylikapellimestarina vuodesta 1929 suhteellisen varhaiseen kuolemaansa vuonna 1950 ja Yleisradion musiikkip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 1929\u20131946.<\/p>\n\n\n\n

Samalla Haapanen teki tutkimusty\u00f6t\u00e4. Luetteloiden lis\u00e4ksi h\u00e4n julkaisi fragmenttikokoelman varhaisinta osaa koskevan merkitt\u00e4v\u00e4n tutkimuksen Die Neumenfragmente der Universit\u00e4tsbibliothek Helsingfors<\/em> (Helsingin yliopiston kirjasto, 1924). Vuonna 1946 h\u00e4net valittiin musiikkitieteen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi henkil\u00f6kohtaiseksi professoriksi Helsingin yliopistoon. Samalla h\u00e4n j\u00e4tti toimensa Yleisradion musiikkip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, jatkaen kuitenkin edelleen ylikapellimestarina.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Toivo Haapanen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. L\u00e4hde: Yle Arkisto<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Haapasen luettelot ovat edelleen Kansalliskirjaston fragmenttien tutkimuksen kivijalka. Luettelossa on toki satunnaisia virheit\u00e4, mutta kokonaisuudessaan Haapanen on onnistunut omaksumaan itselleen alkujaan vieraan tutkimusalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hyvin. Keskiajan kirkkolaulun tutkimuksella ei ollut Suomessa erityisi\u00e4 perinteit\u00e4, vaan Haapasen on t\u00e4ytynyt olla enimm\u00e4kseen itseoppinut. Kenties viel\u00e4 suuremman yll\u00e4tyksen tarjoaa Haapasen varma paleografinen silm\u00e4. H\u00e4nen enimm\u00e4kseen k\u00e4sialalle perustuvat k\u00e4sikirjoitusajoituksensa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t edelleen luotettavilta.<\/p>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Haapanen opetteli ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskiajan liturgisten k\u00e4sikirjoitusten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja tyylillisi\u00e4 piirteit\u00e4, h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 valoi pohjan my\u00f6s k\u00e4sikirjoitusten kierr\u00e4tyksen tutkimiselle. Keskiaikaiset pergamenttikirjat saivat uuden ajan alun Ruotsissa palvella verohallinnon toimistotarvikkeina. 1540-luvulta 1600-luvun alkuun valtakunnan tilit sidottiin j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti pergamenttilehtien v\u00e4liin. Voudit hy\u00f6dynsiv\u00e4t keskiaikaisten kirjojen pergamenttilehti\u00e4 my\u00f6s portfolioina, joiden sis\u00e4ll\u00e4 he kuljettivat tilej\u00e4\u00e4n ja muistiinpanojaan. T\u00e4t\u00e4 kautta tietyll\u00e4 paikkakunnalla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden kirjojen lehdet p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t usein saman alueen tilien kansiksi. Pergamenttilehtien niin sanottu voudintiliprovenienssi tarjoaakin tutkimuksella kullanarvoisia vihjeit\u00e4 kirjojen keskiaikaisista kotipaikoista. Havainto lehtien portfoliok\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on ollut yksi fragmenttien tutkimushistorian t\u00e4rkeimpi\u00e4, ja senkin julkaisi ensimm\u00e4isen\u00e4 Toivo Haapanen.<\/p>\n\n\n\n

Toivo Haapanen on yksi esimerkki niist\u00e4 lukuisista 1900-luvun alkupuolen suomalaisista humanistitutkijoista, jotka tekiv\u00e4t uraauurtavaa ja kansainv\u00e4liselle yleis\u00f6lle suunnattua perustutkimusta. Se, ett\u00e4 h\u00e4n on j\u00e4\u00e4nyt suhteellisen tuntemattomaksi johtuu osittain l\u00e4hteiden puutteesta. Haapasen henkil\u00f6arkistoa ei l\u00f6ydy Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston eik\u00e4 Yleisradion kokoelmista, eik\u00e4 sellaista ilmeisesti ole h\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4istenk\u00e4\u00e4n hallussa. Jos t\u00f6rm\u00e4\u00e4t Toivo Haapaseen liittyviin l\u00e4hdekokonaisuuksiin, ota siis viipym\u00e4tt\u00e4 yhteytt\u00e4 vaikkapa Kansalliskirjastoon ja toimita l\u00e4hteet tutkijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n!<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

FT Jaakko Tahkokallio johtaa Kansalliskirjastossa <\/em>Books of the Medieval Parish Church<\/em><\/a> ja <\/em>Traditio ja muuntelu<\/em><\/a> -tutkimushankkeita.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jaakko Tahkokallio Joskus on matkustettava kauas n\u00e4hd\u00e4kseen l\u00e4helle. Osallistuin syyskuussa Prahassa pidettyyn latinalaisen paleografian tutkimuksen kattoj\u00e4rjest\u00f6n Comit\u00e9 intenationale de pal\u00e9ographie latinen konferenssiin. Esittelin k\u00e4sikirjoitusfragmentteja tutkivan tutkimushankkeeni Books of the Medieval Parish Church alustavia tuloksia, ja p\u00e4\u00e4dyin keskustelemaan fragmenteista useiden ulkomaisten kollegojen kanssa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 er\u00e4s saksalainen tutkija totesi minulle, ett\u00e4 teill\u00e4 Suomessahan on laadittu maailman […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6,12],"tags":[156,157,199],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2334"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2334"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2334\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2345,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2334\/revisions\/2345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2334"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2334"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2334"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}