{"id":2371,"date":"2023-03-13T15:19:22","date_gmt":"2023-03-13T13:19:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2371"},"modified":"2023-03-24T12:32:46","modified_gmt":"2023-03-24T10:32:46","slug":"skas-ryn-syysseminaari-hameen-linnassa-2022","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2371","title":{"rendered":"SKAS ry:n syysseminaari H\u00e4meen linnassa 2022"},"content":{"rendered":"\n

Tia Niemel\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

SKAS ry<\/a>:n eli Suomen keskiajan arkeologian seuran perinteinen kaikille avoin syysseminaari j\u00e4rjestettiin 25.11. tuttuun tapaan H\u00e4meen linnassa. Seminaarin teemana oli t\u00e4n\u00e4 vuonna Tuoreita katsauksia Raaseporin linnan historiaan ja arkeologiaan. <\/em>Seminaarissa kuultiin kuusi kiinnostavaa esitelm\u00e4\u00e4 koskien linnan tuoreita tutkimuksia. Aiheesta on ilmestym\u00e4ss\u00e4 ensi vuonna my\u00f6s kirja, ja seminaari antoi esimakua siit\u00e4, mit\u00e4 uudelta kirjalta on odotettavissa. Laajoja arkeologisia tutkimuksia Raaseporin linnalla ja sen l\u00e4hialueilla on tehty vuodesta 2008 aina viime kes\u00e4\u00e4n 2022 saakka (ks. esim. Haggr\u00e9n 2014; Haggr\u00e9n et al. 2009; Knuutinen 2015; Knuutinen 2014; Ter\u00e4v\u00e4 2014). <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuvassa Raaseporin linna. Kuva: Tiia Niemel\u00e4.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Seminaarin avasi SKAS ry:n puheenjohtaja Janne Harjula toivottaen kaikki tervetulleiksi paikalle. Ensimm\u00e4isen esitelm\u00e4n piti Tapio Salminen<\/strong> (Tampereen yliopisto) aiheella Raaseporin linnasta l\u00e4hetetyt kirjeet 1390\u20131521. Mit\u00e4 vesileimat ja kirjeiden taitto kertovat linnan kirjureiden toiminnasta<\/em>? Esitelm\u00e4n aluksi Salminen kertoi siit\u00e4, kuinka paperi alkoi keskiajan loppupuolella syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aiemmin kirjoittamiseen k\u00e4ytetyn pergamentin sek\u00e4 vahataulut. Toinen h\u00e4nen esille nostamansa muutos, joka tapahtui samaan aikaan, oli kirjoitusten muuttuminen kansankielisiksi latinan sijaan. N\u00e4m\u00e4 vaikuttivat kirjeenvaihdon volyymin kasvamiseen.  <\/p>\n\n\n\n

Ruotsin varhaisimmat paperimissiivit eli paperiset kirjeet\/kirjelm\u00e4t ajoittuvat noin vuoteen 1345. Suomen alueen ensimm\u00e4inen paperille kirjoitettu dokumentti puolestaan on Turun linnanp\u00e4\u00e4llik\u00f6n Gerhard Skytten 20. syyskuuta noin vuonna 1350 Tallinnaan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 kirje. Ensimm\u00e4inen paperimylly Suomeen tuli vuonna 1667. Varhainen paperi oli lumppupaperia eli se valmistettiin p\u00e4\u00e4osin pellavasta ja hampusta. Se kesti hyvin kulutusta. Tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia ovat papereissa olevat vesileimat. Ne olivat tavaramerkkej\u00e4 paperille ja niiden perusteella voidaan selvitt\u00e4\u00e4 paperin alkuper\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Raaseporin linnaan liittyvien kirjeiden osalta Salminen esitteli linnassa vaikuttaneiden Tord R\u00f6rikss\u00f6n Bonden vuosein 1378\u20131399\/1400 sek\u00e4 ritari Otto Pogwischin vuosien 1427\u20131435 l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4 kirjeit\u00e4. Tordin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t kirjeet olivat kaikki joko keskialasaksiksi tai latinaksi ja keskialasaksiksi kirjoitettuja. Paperin osalta n\u00e4ist\u00e4 kirjeist\u00e4 l\u00f6ytyi kahta eri vesileimaa ja ainakin nelj\u00e4\u00e4 eri paperier\u00e4\u00e4. Eri paperier\u00e4t voidaan erottaa kuvioiden, viirojen sek\u00e4 lankojen perusteella. Otto saapui Raaseporin linnaan luultavasti vuoden vaihteessa 1426\/27. Kirjeit\u00e4 h\u00e4nen p\u00e4\u00e4llikkyyskaudeltaan ja vuodelta 1435, jolloin Otto itse l\u00e4hti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Tallinnaan, jossa h\u00e4n my\u00f6s kuoli, on yhteens\u00e4 36. N\u00e4ist\u00e4 30 oli Oton antamia ja 27 niist\u00e4 oli tuotettu varmasti Raaseporin linnassa. 27 n\u00e4ist\u00e4 kirjeist\u00e4 oli my\u00f6s yhden ja saman k\u00e4den kirjoittamia. T\u00e4m\u00e4 kirjuri on ollut Oton mukana h\u00e4nen poistuessaan linnasta. Oton ajalta vesileimoja on yhteens\u00e4 seitsem\u00e4\u00e4 erilaista. N\u00e4ist\u00e4 yksi kuva, basiliski, toistuu. N\u00e4ytt\u00e4isikin silt\u00e4, ett\u00e4 samaa paperier\u00e4\u00e4 on voinut olla linnassa 10 vuoden ajan. T\u00e4m\u00e4 puolestaan voisi viitata siihen, ett\u00e4 paperia varastoitiin linnassa.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4n lopuksi Salminen k\u00e4vi viel\u00e4 l\u00e4pi paperin taittamista sek\u00e4 sen \u201dlukitsemista\u201d. Kirjeen sinet\u00f6iminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kirjeen salassapidon kannalta. Edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 pergamenttiin verrattuna paperi oli helposti taiteltava materiaali. Mielenkiintoista oli, ett\u00e4 taitetun ja suljetun paperin korkeus pysyy l\u00e4hes samana, noin 5 cm korkeana, riippumatta kirjurista. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n itse paperiarkin koko ei ole vaikuttanut t\u00e4h\u00e4n taitellun paperin korkeuteen. Salminen esitti mahdollisena ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 koko liittyisi kirjeiden kuljettamiseen, kenties nahkalaukun taskun kokoon.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 Salmisen tutkimuksesta liittyen Raaseporista l\u00e4hettyihin kirjeisiin voi lukea artikkelista Types and Sources of Paper in Late Medieval Finland. <\/em>A Case Study on Paper in Raseborg Castle Scriptorium in ca. 1390\u20131435<\/em> (Salminen 2021).<\/p>\n\n\n\n

Toinen ennen lounastaukoa pidetty esitelm\u00e4 k\u00e4sitteli Raaseporin linnaan liittyv\u00e4\u00e4 arkeologista aineistoa. Esitelm\u00e4n aiheella Sirpaleista asiaa \u2013 mit\u00e4 l\u00f6yd\u00f6t kertovat linnan p\u00f6yt\u00e4kulttuurista?<\/em> Pitiv\u00e4t Elina Ter\u00e4v\u00e4 <\/strong>ja Riikka Tevali <\/strong>Helsingin yliopistosta. Molemmat sek\u00e4 Ter\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 Tevali ovat arkeologian v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoita. Esitelm\u00e4 perustui tulevassa Raasepori-kirjassa mukana olevaan artikkeliin.  Esitelm\u00e4n aluksi tuotiin esiin, mit\u00e4 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 oli tarkasteltu koskien p\u00f6yt\u00e4kulttuuria linnassa. N\u00e4it\u00e4 l\u00f6yt\u00f6ryhmi\u00e4 olivat kivi-, puna- sek\u00e4 harmaasaviset keramiikan palat, lasin sirpaleet, metalliset astiat sek\u00e4 p\u00f6yt\u00e4veitset. Tutkimuksen arkeologinen aineisto koostui p\u00e4\u00e4osin vuosien 2008\u20132019 l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ja suuri osa siit\u00e4 oli per\u00e4isin 1300\u20131400-lukujen j\u00e4tekerroksista. Arkeologisten l\u00e4hteiden lis\u00e4ksi l\u00e4hteen\u00e4 oli k\u00e4ytetty my\u00f6s linnaa koskevia kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4. T\u00e4llaisia olivat linnan loppuvaihetta koskevat voudintilit, kirjeenvaihto sek\u00e4 esimerkiksi aiheeseen liittyv\u00e4t kuvat.<\/p>\n\n\n\n

Tutkittu arkeologinen aineisto sis\u00e4lsi 209 palaa kivisavikeramiikkaa, 109 palaa punasavikeramiikkaa sek\u00e4 52 palaa harmaasavikeramiikkaa. Tutkimalla ja vertailemalla keramiikan paloja toisiinsa, on ollut my\u00f6s mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 suurin piirtein se, kuinka monesta eri astiasta aineistossa on ollut palasia. Osan keramiikan osalta Ter\u00e4v\u00e4 ja Tevali pystyiv\u00e4t sanomaan niiden tarkkoja valmistuspaikkoja. Esimerkiksi suuri osa aineiston kivisavikeramiikasta oli Siegburgissa l\u00e4ntisess\u00e4 osassa Saksaa valmistettua. T\u00e4m\u00e4 puolestaan kertoo Hansan vaikutuksesta linnan p\u00f6yt\u00e4kulttuuriin liittyviss\u00e4 esineiss\u00e4. Keramiikka-astiat ovat liittyneet juomien, ruokien sek\u00e4 esimerkiksi voiteiden s\u00e4ilytt\u00e4miseen (esim. purkit ja kannut), valmistamiseen (padat ja pannut), tarjoiluun sek\u00e4 itse juomiseen ja sy\u00f6miseen. <\/p>\n\n\n\n

Lasipikareiden sirpaleita tutkittuun aineistoon kuului yhteens\u00e4 158 kappaletta. M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvailtiin merkitt\u00e4v\u00e4ksi ja esille tuotiin kaivausmenetelmien tarkkuus aineiston keruussa. Ennen vuotta 2008 linnalta oli talletettu vain 2 lasipikarin palaa. Lasipikarit kuvastavat hienostunutta juomakulttuuria ja niit\u00e4 tunnetaan erityisesti linnoista ja pappiloista.<\/p>\n\n\n\n

Metallisista astioiden osalta todettiin, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole arkeologisessa aineistossa niin yleisi\u00e4 niiden uusiok\u00e4yt\u00f6n vuoksi. Aineistossa on silti esimerkiksi pronssisten patojen fragmentteja. Yksi mainitsemisen arvoinen metalliastia on my\u00f6s 1400-luvulta per\u00e4isin olevan tinasta Danzigissa (nyk. Gdansk Puolassa) valmistettu kannu, joka on l\u00f6ytynyt kaivosta jo 60-luvulla.  Metallisia esineit\u00e4 tutkittaessa kirjalliset l\u00e4hteet ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa, sill\u00e4 niist\u00e4 l\u00f6ytyy mainintoja voudintileiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 onkin hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, kuinka eri tieteenalojen l\u00e4hteet voivat t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 toisiaan.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenvetona Ter\u00e4v\u00e4 ja Tevali totesivat, ett\u00e4 linnassa oli hillitty p\u00f6yt\u00e4kulttuuri, jossa korostuvat juoma-astiat. Tutkimus my\u00f6s osoittaa, ett\u00e4 vain yhteen l\u00e4hdetyyppiin (vain arkeologia tai vain kirjalliset l\u00e4hteet) keskittyv\u00e4 tutkimus olisi antanut v\u00e4\u00e4ristyneen kokonaiskuvan linnan p\u00f6yt\u00e4kulttuurista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Havainnekuva siit\u00e4, millainen Raaseporin linna on saattanut olla 1500-luvulla. Piirustus vuodelta 1880. L\u00e4hde: Finna.fi<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lounastauon j\u00e4lkeen vuorossa oli Hanna Kivikero<\/strong> (Helsingin yliopisto) aiheella Ty\u00f6el\u00e4imet Raaseporin linnanosteologisessa ja kirjallisessa aineistossa. <\/em>Kivikero on el\u00e4inosteologiaan eli el\u00e4inten luiden tutkimukseen erikoistunut arkeologi. Kivikero on aiemmin tutkinut v\u00e4it\u00f6skirjassaan (Kivikero 2020) Raaseporin sek\u00e4 Kastelholman linnojen ruokatalousel\u00e4imi\u00e4. Nyt aiheena oli aineisto, joka ei liity ruokatalouteen, vaan ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 k\u00e4ytettyihin el\u00e4imiin. T\u00e4llaisiksi el\u00e4imiksi Kivikero mainitsee hanhet, h\u00e4r\u00e4t, koirat, hevoset sek\u00e4 kissat. Tutkimuksessa on yhdistetty sek\u00e4 kaivauksilta l\u00f6ydetty\u00e4 luuaineistoa ett\u00e4 kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4, tilikirjoja.<\/p>\n\n\n\n

Kissat tai koirat eiv\u00e4t n\u00e4kyneet tilikirja-aineistossa lainkaan, mutta luita tutkimalla on mahdollista sanoa, ett\u00e4 niit\u00e4 kuitenkin oli linnalla. Kivikeron mukaan koiria voitiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mets\u00e4stykseen sek\u00e4 vartiointiin. H\u00e4n pystyi my\u00f6s sanomaan tutkimiensa luiden perusteella, ett\u00e4 Raaseporin linnan koirat olivat kooltaan isoja. My\u00f6s kissojen luita kuului Kivikeron tutkimaan aineistoon ja niit\u00e4 lienee k\u00e4ytetty varsin perinteiseen tarkoitukseen eli tuholaistentorjuntaan linnalla.<\/p>\n\n\n\n

Toisin kuin koiria ja kissoja vetoh\u00e4rki\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6hevosia on mainittu tilikirjoissa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi niiden luita on mukana kaivausaineistossa. N\u00e4iden el\u00e4inten ty\u00f6ntekoa voidaan tutkia luissa ilmenevist\u00e4 sairauksista sek\u00e4 patologioista. Kivikero mainitsee, ett\u00e4 osassa Raaseporin h\u00e4r\u00e4n luista on havaittavissa nivelrikkoa sek\u00e4 kulumista. Vetoh\u00e4rille ja vet\u00e4miseen k\u00e4ytetyille hevosille tyypillisi\u00e4 kulumia n\u00e4kyy takajalkojen sek\u00e4 selk\u00e4rangan luissa. Kivikero kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 kaikilla el\u00e4imill\u00e4 rasitus ei etene vammaan\/kulumaan asti, eli ei voida sanoa, etteik\u00f6 terveet luut olisi voineet kuulua ty\u00f6t\u00e4tekev\u00e4lle el\u00e4imelle. Hevosten luita aineistoon kuului vain v\u00e4h\u00e4n, vaikka niit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n linnalla olleen. T\u00e4m\u00e4 voi selitty\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 hevoset on haudattu muualle, eik\u00e4 niit\u00e4 n\u00e4y aineistossa sen kontekstin vuoksi. Aineistossa on kuitenkin muita hevosiin liittyvi\u00e4 esineit\u00e4, kuten hevosenkenki\u00e4 sek\u00e4 hevosenkenk\u00e4nauloja.<\/p>\n\n\n\n

Muita el\u00e4imi\u00e4 linnan aineistossa olivat hanhet sek\u00e4 villeist\u00e4 lajeista kotka ja huuhkaja, joiden luita aineistoon kuului muutamia. Hanhien osalta Kivikero toi esiin, ett\u00e4 niit\u00e4 olisi voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koirien tapaan vartiointiin niiden luontaista siipien r\u00e4pyttely\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Hanhien luista oli havaittavissa my\u00f6s leikkuuj\u00e4lki\u00e4 eli niit\u00e4 on my\u00f6s sy\u00f6ty. Kotkien osalta hy\u00f6dynt\u00e4minen on voinut liitty\u00e4 niiden sulkiin tai mets\u00e4stykseen.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimus osoitti, ett\u00e4 linnasta tunnetaan my\u00f6s muita kuin ruokatalouteen liittyvi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. Osaa n\u00e4ist\u00e4 on kuitenkin voitu my\u00f6s sy\u00f6d\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niiden kuoleman j\u00e4lkeen. Yleis\u00f6n kysymysten kautta nousi viel\u00e4 esiin, ettei kissojen tai koirien luissa ollut havaittavissa leikkuuj\u00e4lki\u00e4 eli niiden nahkoja ei olisi sen perusteella hy\u00f6dynnetty el\u00e4imen kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Tarja Knuutisen<\/strong> (Helsingin yliopisto & L\u00e4nsi-Uudenmaan museo) esityksen aiheen oli Asutus ja kulkuyhteydet Raaseporin linnan l\u00e4hialueilla. <\/em>Knuutinen aloitti esittelem\u00e4ll\u00e4 yleiskuvalla siit\u00e4, mit\u00e4 kohteita l\u00e4ntiselt\u00e4 Uudeltamaalta tunnetaan rautakaudella perustuen Museoviraston muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6srekisteriin. H\u00e4n my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritteli k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 k\u00e4sitteen l\u00e4hialue, jolla h\u00e4n tarkoittaa Karjaan sek\u00e4 Snappertunan aluetta. Knuutinen taustoitti aihettaan tuomalla esiin sen, miten t\u00e4rke\u00e4 on pohtia sit\u00e4, miksi linna on rakennettu juuri t\u00e4lle paikalle. Vaikuttavina tekij\u00f6in\u00e4 h\u00e4n mainitsi politiikan, hallinnon, verotuksen, sotilaallisen n\u00e4k\u00f6kulman sek\u00e4 strategian. Linna on ollut suuri ponnistus, joten sen rakentamiseen on tarvittu tarpeeksi resursseja ja toisaalta my\u00f6s sen yll\u00e4pit\u00e4minen on maksanut. Se on vaatinut niin raaka-aineita kuin ihmisvoimaakin sek\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4nyt koko sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Knuutinen k\u00e4vi l\u00e4pi alueen historiaa, joka osoittaa, ett\u00e4 rautakausi Karjaan alueella painottuu Lepinj\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. H\u00e4n toi esiin, ett\u00e4 alueen maa-aines on helposti muokattavaa, joka on voinut olla yhten\u00e4 kriteerin\u00e4 sille, ett\u00e4 asutus on sijoittunut n\u00e4ille alueille. Historiallisen ajan kylill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin olevan yhteys rautakaudella k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleisiin alueisiin, mutta t\u00e4t\u00e4 voi my\u00f6s selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 juuri n\u00e4m\u00e4 alueet on molempina aikakausina n\u00e4hty hyvin\u00e4. Tutkimuksissaan Knuutinen on tarkastellut mainintoja kylist\u00e4 alueella. H\u00e4n kuitenkin tuo esiin, ett\u00e4 vaikka maininta kyl\u00e4st\u00e4 tarkoittaa kyl\u00e4n olleen olemassa, ei se, ettei kyl\u00e4\u00e4 ole mainittu tarkoita sit\u00e4, ettei sit\u00e4 olisi ollut olemassa. N\u00e4in ollen jonkin kyl\u00e4n puuttuminen historiallisista l\u00e4hteist\u00e4 ei tarkoita, etteik\u00f6 sit\u00e4 olisi viel\u00e4 tarkasteltava aikana ollut olemassa ollenkaan. Samoin samalla paikalla sijainnut asutus ei kerro meille siit\u00e4, ett\u00e4 sama ihmisryhm\u00e4 olisi asunut paikalla ajanjaksosta toiseen.<\/p>\n\n\n\n

Knuutisen esitys osoitti hyvin sen, miten mielenkiintoista on pohtia laajempaa kuvaa linnan ymp\u00e4rill\u00e4 ja sen rakentamisen sek\u00e4 sijainnin taustoja. H\u00e4n totesikin, ettei linnaa rakenneta tyhji\u00f6\u00f6n, vaan paikan valintaan ovat vaikuttaneet monenlaiset syyt.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavan esityksin piti Mia Lempi\u00e4inen-Avci<\/strong> (Turun yliopisto) aiheella Kasviarkeologisia tutkimuksia Raaseporin linnalta. <\/em>Lempi\u00e4inen-Avici on erikoistunut makrofossiilianalyyseihin eli arkeologisten maan\u00e4ytteiden tutkimukseen. Maan\u00e4ytteist\u00e4 voidaan tutkia kasvienj\u00e4\u00e4mi\u00e4, jotka puolestaan kertovat tutkittavan alueen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 ihmisten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kasvilajeista.<\/p>\n\n\n\n

Lempi\u00e4inen-Avici on tutkinut Raaseporin linnalta 86 kpl maan\u00e4ytett\u00e4, joka on yhteens\u00e4 noin 90 litraa. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 n\u00e4ytteist\u00e4 on per\u00e4isin Slottsmalmenilta, mutta n\u00e4ytteit\u00e4 oli my\u00f6s linnan sis\u00e4pihalta, Stallholmenilta sek\u00e4 Bastu\u00e5kenilta. N\u00e4ytteiss\u00e4 hiiltym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ja hiiltyneet on erotettu toisistaan. Linnan sis\u00e4lt\u00e4 n\u00e4it\u00e4 molempia on yht\u00e4 paljon, mutta muuten hiiltyneit\u00e4 kasvij\u00e4\u00e4nteit\u00e4 on aineistossa enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Linnan sis\u00e4lt\u00e4 sen huoneista aineistossa oli muun muassa ohran, aurankukan, ruiskaunokin, humalan, viikunan, vadelman, puiden sek\u00e4 kosteikkokasvien j\u00e4\u00e4mi\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 aurankukka sek\u00e4 ruiskaunokki ovat vanhojen peltojen rikkakasveja. Pihan n\u00e4ytteist\u00e4 puolestaan oli ohran, kauran, vehn\u00e4n, vadelman, hullukaalin, keltamon sek\u00e4 rikkaruohojen siemeni\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 keltamo on sellainen, jota kasvaa linnan alueella edelleen. Sit\u00e4 on voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 linnank\u00e4ytt\u00f6aikana esimerkiksi l\u00e4\u00e4kint\u00e4tarkoituksiin. Slottsmalmenin sek\u00e4 Bastu\u00e5kenill\u00e4, jotka ovat linnan ulkopuolella, aineistossa oli lis\u00e4ksi kosteikkokasveja. Kasvij\u00e4\u00e4nneaineistossa n\u00e4kyv\u00e4t sek\u00e4 ihmisten viljelem\u00e4t ja ruuaksi kasvattamat kasvit sek\u00e4 luonnontilainen keskiaikainen ymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s arkeobotaninen aineisto ja kirjalliset l\u00e4hteet eroavat toisistaan, esimerkiksi rukiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin esitelm\u00e4ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi eri menneisyytt\u00e4 tutkivaa alaa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Esityksess\u00e4 tuotiin esiin makrofossiilianaylyysien mahdollisuudet silloinkin, kun l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 tai rakenteita, joita voidaan tutkia arkeologisesti ei ole. Esitelm\u00e4ns\u00e4 lopuksi Lempi\u00e4inen-Avici k\u00e4vi my\u00f6s l\u00e4pi sit\u00e4, kuinka makrofossiilin\u00e4ytteit\u00e4 tulisi kent\u00e4ll\u00e4 ottaa. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 n\u00e4ytteen tulisi aina liitty\u00e4 vain yhteen arkeologiseen yksikk\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 niin, ett\u00e4 yhdess\u00e4 n\u00e4ytteess\u00e4 on useammasta eri kontekstista maata.                                                                                                                                        <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n viimeinen aihe oli Raasepori \u2013 Kruununlinna valtakunnan kruununlinnojen joukossa <\/em>ja aiheesta \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4si Georg Haggr\u00e9n<\/strong> (Turun yliopisto). Haggr\u00e9n aloitti esitelm\u00e4n kertomalla perustietoja 1370-luvulla perustetusta ja 1550-luvulla hyl\u00e4tyst\u00e4 Raaseporin linnasta. Linna toimi L\u00e4nsi-Uudenmaan hallinnollisena keskuksena ja se mainitaan ensimm\u00e4isen kerran kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 vuonna 1378. Raaseporin linna oli my\u00f6s v\u00e4lietappina Turun ja Viipurin linnojen v\u00e4lill\u00e4. 1300-luvun lopulla Ruotsin valtakunnassa, johon Suomikin tuolloin kuului, oli jo kolmisenkymment\u00e4 kruununlinnaa.<\/p>\n\n\n\n

Raaseporin linnan tutkimushistoria ulottuu pitk\u00e4lle. Se raunioitui hylk\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen ja sai olla oman onnensa nojassa kauan. Arkkitehti Magnus Schjerfbeck johti linnan kunnostust\u00f6it\u00e4 1800-luvun lopulla. Linnaa on restauroitu rankasti ja t\u00e4m\u00e4 tuottaakin haasteita tutkimukselle. On hankalaa sanoa, mik\u00e4 on aitoa ja milt\u00e4 linna on n\u00e4ytt\u00e4nyt keskiajalla. Toisaalta linnalta l\u00f6ytynytt\u00e4 aineistoa on talletettu jo varhain ja hylk\u00e4\u00e4misen ansiosta sen ymp\u00e4rist\u00f6 on s\u00e4ilynyt poikkeuksellisen hyvin. Lis\u00e4ksi linnan sis\u00e4ll\u00e4 tehdyt arkeologiset kaivaukset osoittivat, ett\u00e4 vaikka sis\u00e4lle romahtaneet maamassat on tyhjennetty 1890\u20131930-luvuilla, on siell\u00e4 viel\u00e4 s\u00e4ilynyt alkuper\u00e4isi\u00e4 kerroksia.  Esimerkiksi alkuper\u00e4inen pihakiveys on saatu tutkimuksissa kaivettua esiin.<\/p>\n\n\n\n

SKAS ry:n syysseminaari tarjosi j\u00e4lleen t\u00e4n\u00e4 vuonna kattavan katsauksen ajankohtaiseen historiallisen arkeologian teemaan. Seminaarissa korostui arkeologian ja historian yhdist\u00e4minen sek\u00e4 n\u00e4in saatujen tutkimustulosten monipuolisuus. J\u00e4\u00e4n odottelemaan innolla, ett\u00e4 saan uuden Raaseporin tutkimuksia k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan k\u00e4siini ja p\u00e4\u00e4sen tutustumaan aiheeseen viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

***<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haggr\u00e9n, G. 2014. Raaseporin linnan tutkimukset kes\u00e4ll\u00e4 2014. SKAS 2014\/1. 47\u201364.<\/p>\n\n\n\n

Haggr\u00e9n, G., Holappa, M., Jansson, H. & Knuutinen, T. 2009. Alla tiders Raseborg \u2013 Kaikkien aikojen Raseborg 2008\u20132009. SKAS 2009\/4. 36\u201345.<\/p>\n\n\n\n

Knuutinen, T. 2015. J\u00e4tteiden lumoa, stratigrafisia hankaluuksia ja mahtava juhannustulva \u2013 Katsaus Raaseporin Slottsmalmenin kes\u00e4n 2015 kaivauksiin. SKAS 2015\/3. 23\u201329.<\/p>\n\n\n\n

Knuutinen, T. 2014. Raaseporin Slottsmalmenin tutkimukset kes\u00e4ll\u00e4 2014. SKAS 2014\/1. 42\u201346.<\/p>\n\n\n\n

Kivikero, H. 2020. The Economy of Food : Tracing food production and consumption in the Castles of Kastelholm and Raseborg from the 14th to 16th centuries. V\u00e4it\u00f6skirja, Helsingin yliopisto, arkeologia, 2020. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-51-6017-1<\/a><\/p>\n\n\n\n

Salminen, T. 2021. Types and Sources of Paper in Late Medieval Finland. A Case Study on Paper in Raseborg Castle Scriptorium in ca. 1390\u20131435. Daniel Bellingradt & Anna Reynolds (eds.), The Paper Trade in Early Modern Europe. Practices, Materials, Networks. Brill: Leiden and Boston, 169\u2013196.<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4v\u00e4, E. 2014. 124 vuotta tutkimuksia ja kasa sotilaallisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 \u2013 pilkahduksia Raaseporin linnan aseistettuun arkeen. SKAS 2014\/2. 3\u201316.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tia Niemel\u00e4 SKAS ry:n eli Suomen keskiajan arkeologian seuran perinteinen kaikille avoin syysseminaari j\u00e4rjestettiin 25.11. tuttuun tapaan H\u00e4meen linnassa. Seminaarin teemana oli t\u00e4n\u00e4 vuonna Tuoreita katsauksia Raaseporin linnan historiaan ja arkeologiaan. Seminaarissa kuultiin kuusi kiinnostavaa esitelm\u00e4\u00e4 koskien linnan tuoreita tutkimuksia. Aiheesta on ilmestym\u00e4ss\u00e4 ensi vuonna my\u00f6s kirja, ja seminaari antoi esimakua siit\u00e4, mit\u00e4 uudelta kirjalta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6,22],"tags":[29,8,126,127,200],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2371"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2371"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2371\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2379,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2371\/revisions\/2379"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}