{"id":2398,"date":"2023-07-25T12:19:39","date_gmt":"2023-07-25T09:19:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2398"},"modified":"2023-07-25T12:19:43","modified_gmt":"2023-07-25T09:19:43","slug":"glossan-esitelmailta-tieteen-ja-taikuuden-harjoittajat-keskiajalla-ja-uuden-ajan-alussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=2398","title":{"rendered":"Glossan esitelm\u00e4ilta: Tieteen ja taikuuden harjoittajat keskiajalla ja uuden ajan alussa"},"content":{"rendered":"\n

Aino Liira<\/em><\/p>\n\n\n\n

Glossan kev\u00e4tkokouksen j\u00e4lkeen 14.3.2023 pidettiin Zoomin v\u00e4lityksell\u00e4 kev\u00e4\u00e4n toinen esitelm\u00e4ilta, jossa Ida Meerto<\/strong>, Sara Norja<\/strong>, Kristel Nyberg<\/strong> & Mari-Liisa Varila<\/strong> (Turun yliopisto) esitteliv\u00e4t juuri alkanutta tutkimushankettaan Tieteen ja taikuuden rajamailla: Noidat, alkemistit ja astrologit keskiajan ja uuden ajan alun englannin kieless\u00e4<\/em>. Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittaman hankkeen (2023\u201325) vastuullisena johtajana toimii Varila (FT). Hankkeen osana toteutetaan roolipeli, jonka avulla tutkimustuloksia esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s tiedeyhteis\u00f6\u00e4 laajemmalle yleis\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>

1200-luvulla el\u00e4nyt fransiskaani Roger Bacon oli matemaatikko ja luonnontieteilij\u00e4, joka tunnetaan my\u00f6s alkemistina. L\u00e4hde: Wellcome Collection.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pel\u00e4ttyj\u00e4 noitia vai varhaisia tieteenharjoittajia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kolmivuotisessa TiTaRa-tutkimushankkeessa on tavoitteena selvitt\u00e4\u00e4, miten keskiajan ja uuden ajan alun teksteiss\u00e4 kirjoitettiin henkil\u00f6ist\u00e4, jotka toimivat nykyk\u00e4sityksen mukaan tieteen ja taikuuden rajamaastossa. Mit\u00e4 tekstit kertovat aikalaisten suhtautumisesta esimerkiksi noitiin, alkemisteihin ja astrologeihin? Meerto, Norja ja Varila ovat englannin kielen tutkijoita, joiden tutkimuksessa filologian ja kielentutkimuksen menetelm\u00e4t yhdistyv\u00e4t k\u00e4sikirjoitustutkimuksen ja kirjahistorian sek\u00e4 bibliografian menetelmiin. Kielt\u00e4 ja teksti\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n niiden kulttuurisessa kontekstissa, ja suhtautumista edell\u00e4 mainittuihin tieteen- ja taikuudenharjoittajiin selvitet\u00e4\u00e4n esimerkisi pureutumalla sanastoon ja tekstilajeihin. Tutkimusaineisto on p\u00e4\u00e4asiassa englanninkielist\u00e4, mutta mukana on my\u00f6s monikielist\u00e4 aineistoa ja tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s esimerkiksi latinan vaikutusta kansankielisiss\u00e4 teksteiss\u00e4 k\u00e4ytettyihin ilmaisuihin.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan noitak\u00e4sitys<\/strong><\/p>\n\n\n

Hankkeessa v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana toimiva FM Ida Meerto perehtyy tutkimuksessaan muinais- ja keskienglanninkieliseen noitasanastoon. Sanastoon perehtym\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan siit\u00e4, millainen noitak\u00e4sitys englannin kieless\u00e4 vallitsi keskiajalla. Esimerkiksi laki- ja saarnateksteiss\u00e4 kuvattu noituus ja noituudenharjoittajat n\u00e4htiin Meerron mukaan uhkana. Noituuden ja taikuuden harjoittajiin voitiin kuitenkin viitata erilaisilla sanoilla, ja Meerron tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, millaisia merkityseroja eri sanoilla oli: millaisia noitia keskiajan teksteiss\u00e4 esiintyy? Miten konteksti, esimerkiksi tekstilaji, saattoi vaikuttaa kirjoittajan sanavalintoihin? Meerto huomioi tutkimuksessaan my\u00f6s kieltenv\u00e4lisen vaikutuksen, sill\u00e4 huomattavan suuri osa etenkin muinaisenglanninkielisist\u00e4 sanoista esiintyy ainoastaan latinankielisen sanan glossana.<\/p>\n\n\n

\u00c6lfric, Old English homilies and saints’ lives (Cambridge University Library MS Ii.1.33, f. 61r)<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4\u00e4 Pietaria ja Paavalia k\u00e4sittelev\u00e4 homilia, rivill\u00e4 14 esiintyy sana \u2019dry\u2019<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: https:\/\/cudl.lib.cam.ac.uk\/view\/MS-II-00001-00033\/135<\/a><\/p>\n\n\n