{"id":242,"date":"2015-11-06T18:43:16","date_gmt":"2015-11-06T16:43:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=242"},"modified":"2015-11-06T18:43:16","modified_gmt":"2015-11-06T16:43:16","slug":"jons-budde-kaantaja-vai-kirjailija-mikko-kaukon-vaitos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=242","title":{"rendered":"J\u00f6ns Budde \u2013 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 vai kirjailija? Mikko Kaukon v\u00e4it\u00f6s"},"content":{"rendered":"<p align=\"left\"><em>Maria Kallio<\/em><\/p>\n<p align=\"left\">Turun yliopistossa tarkastettiin perjantaina 2. lokakuuta FM Mikko Kaukon v\u00e4it\u00f6skirja <em>J\u00f6ns Budde och hans skrifter \u2013 yngre fornsvenskt textmaterial och mannen bakom det<\/em>. Virallisena vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi nordistiikan professori Henrik Williams Uppsalan yliopistosta ja kustoksena professori Camilla Wide Turun yliopistosta. Kauko v\u00e4itteli pohjoismaisista kielist\u00e4 ja tilaisuus oli siten lektiota lukuun ottamatta ruotsinkielinen. Koska tutkimus k\u00e4sittelee ensisijaisesti J\u00f6ns Budden tekemi\u00e4 tyylillisi\u00e4 ja kielellisi\u00e4 valintoja t\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4miss\u00e4 teksteiss\u00e4, odotin keskustelun johtavan ennen pitk\u00e4\u00e4 muinaisruotsin morfologian hienouksiin. Lopputulos oli kuitenkin jotain muuta.<\/p>\n<p align=\"left\">Kauko tutki v\u00e4it\u00f6skirjassaan 1400-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Naantalin luostarissa vaikuttaneen J\u00f6ns Budden latinasta muinaisruotsiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4mi\u00e4 tekstej\u00e4. Tutkimuksen l\u00e4hdeaineisto k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kaikki Buddeen aikaisemmassa tutkimuksessa yhdistetyt tekstit, joiden pohjalta Kaukon tarkoituksena oli tutkia, mink\u00e4laisia tekstej\u00e4 Budde k\u00e4\u00e4nsi ja mihin tarkoitukseen. V\u00e4ittelij\u00e4n mukaan ruotsinkieliset k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset toimivat ennen kaikkea apuv\u00e4linein\u00e4 ja kommentaareina latinankielisen Raamatun lukemisessa. Kiinnostava esimerkki t\u00e4st\u00e4 ovat birgittalaismunkin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4t Raamatun tekstit. Budden valitsemien kirjojen joukossa olivat muun muassa Ruutin, Esterin ja Juditin kirjat, joista varsinkin j\u00e4lkimm\u00e4inen her\u00e4tti my\u00f6s vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n kiinnostuksen. Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Judit kun ei istu perinteiseen n\u00f6yr\u00e4n ja kuuliaisen naisen muottiin, vaan pelastaa tarinassa kansansa juottamalla sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Holoferneen humalaan ja leikkaamalla t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4n irti.<\/p>\n<p align=\"left\">L\u00e4hes t\u00e4yteen ahdettu luentosali (allekirjoittanut mukaan lukien) nautti vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n johdattelemasta, ajoittain huumorin v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4st\u00e4 keskustelusta t\u00e4ysin siemauksin. Pienten yksityiskohtien sijaan keskustelu liikkui kontekstin ja k\u00e4sitteiden kautta Budden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kieleen ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4\u00e4n itseens\u00e4. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 huomioista koski keskiaikaisen auktorin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, sill\u00e4 v\u00e4ittelij\u00e4 tarkasteli Buddea ensisijaisesti k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n kirjailijana. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 halusi kyseenalaistaa t\u00e4m\u00e4n tulkinnan, sill\u00e4 h\u00e4nen mukaansa keskiaikainen tapa kirjoittaa oli aivan toinen kuin nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p align=\"left\">Esille nousivat my\u00f6s Jalmari Jaakkolan kansallisen historiankirjoituksen huuruista lausutut tulkinnat J\u00f6ns Budden roolista Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 kirjailijana ja eurooppalaisen humanismin edustajana (Jaakkola on sovittanut ensimm\u00e4isen humanistin viittaa my\u00f6s piispa Maunu S\u00e4rkilahden harteille). Todellisuudessa Buddesta itsest\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n hyvin v\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten lis\u00e4ksi juuri muuta l\u00e4hdeaineistoa ei ole s\u00e4ilynyt. Kaukon mukaan parhaan k\u00e4sityksen Budden persoonallisuudesta saakin t\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 teksteist\u00e4.<\/p>\n<p align=\"left\">\n<p align=\"left\">Mikko Kaukon v\u00e4it\u00f6skirjan s\u00e4hk\u00f6inen versio on luettavissa <a href=\"http:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/113787\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p align=\"left\">Lektio puolestaan l\u00f6ytyy <a href=\"http:\/\/www.ennenjanyt.net\/2015\/10\/mikko-kauko-jons-budde-och-hans-skrifter-yngre-fornsvenskt-textmaterial-och-mannen-bakom-det-lectio-praecursoria-2-10-2015\/\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n<p><span class=\"_5yl5\" data-reactid=\".v.1.$mg=2id=11655266404716674.2.$id=11655266404716674.0.0.0.1.0.0\"><span data-reactid=\".v.1.$mg=2id=11655266404716674.2.$id=11655266404716674.0.0.0.1.0.0.0\"><span data-reactid=\".v.1.$mg=2id=11655266404716674.2.$id=11655266404716674.0.0.0.1.0.0.0.$end\/=1$text0\/=010\">\u00a0<\/span><\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maria Kallio Turun yliopistossa tarkastettiin perjantaina 2. lokakuuta FM Mikko Kaukon v\u00e4it\u00f6skirja J\u00f6ns Budde och hans skrifter \u2013 yngre fornsvenskt textmaterial och mannen bakom det. Virallisena vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi nordistiikan professori Henrik Williams Uppsalan yliopistosta ja kustoksena professori Camilla Wide Turun yliopistosta. Kauko v\u00e4itteli pohjoismaisista kielist\u00e4 ja tilaisuus oli siten lektiota lukuun ottamatta ruotsinkielinen. Koska tutkimus [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=242"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":243,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions\/243"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}