{"id":244,"date":"2015-11-13T07:00:21","date_gmt":"2015-11-13T05:00:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=244"},"modified":"2015-11-09T13:08:06","modified_gmt":"2015-11-09T11:08:06","slug":"oravalan-matti-ja-mecklenburgin-albert","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=244","title":{"rendered":"Oravalan Matti ja Mecklenburgin Albert"},"content":{"rendered":"<p class=\"western\"><em>Anu Lahtinen<\/em><\/p>\n<p class=\"western\">T\u00e4m\u00e4n vuoden elokuussa juhlittiin Oravalan kyl\u00e4ss\u00e4, nykyisess\u00e4 Kouvolassa (aiemmin Valkealaa) er\u00e4\u00e4n keskiaikaisen kiistan muistoa. Tarkkaan ottaen juhlan aiheena oli se, ett\u00e4 vuonna 1365 setvitty kiista j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 ensimm\u00e4iset tiedot el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Oravalassa. Tuolloin kuningas Albrekt antoi Turussa kirjeen, jossa h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 <i>Mattis aff Orewall <\/i>saisi takaisin kaiken omaisuuden, jota miehet niin H\u00e4meest\u00e4 kuin Lappeesta olivat koettaneet h\u00e4nelt\u00e4 vied\u00e4.<\/p>\n<p class=\"western\">Oravalan Mattia k\u00e4sittelev\u00e4 kirje on s\u00e4ilynyt 1770-luvun kopiona, joten monet siin\u00e4 mainitut nimet ja sanat ovat ep\u00e4selvi\u00e4. K\u00e4rh\u00e4m\u00e4 on liitetty er\u00e4maiden asuttamiseen: on arveltu ett\u00e4 Matti on l\u00e4htenyt kruunun tavoitteiden mukaisesti asuttamaan seutua, joka ennen oli toisten laillista er\u00e4aluetta, ja ett\u00e4 er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4t ovat vieneet h\u00e4nelt\u00e4 h\u00e4nen raivaamiaan maita. Toisaalta, kun k\u00e4vin l\u00e4pi asiakirjaa, sain vaikutelman, ett\u00e4 kyse on voinut olla my\u00f6s irtaimesta omaisuudesta, esimerkiksi Matin omasta er\u00e4saaliista tai kauppatavaroista.<\/p>\n<p class=\"western\">Matti on saanut oikeudet takaavan kirjeen helmikuussa 1365 Albrekt Mecklenburgilaiselta, joka piiritti tuolloin Turun linnaa koettaen vakiinnuttaa asemansa ristiriitojen repim\u00e4ss\u00e4 valtakunnassa. Mieleen tulee kysymys, oliko Oravalan Matin k\u00e4rh\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s yhteyksi\u00e4 laajempaan valtakunnassa k\u00e4ytyyn valtataisteluun. Viipurin linnal\u00e4\u00e4nin hallinto antoi tukensa Albrektille; oliko Matilla ehk\u00e4 jotain henkil\u00f6kohtaisia yhteyksi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n hallintoon ja oliko h\u00e4n sit\u00e4 kautta saanut apua asiansa viemisess\u00e4 &#8221;kuninkaisiin&#8221;?<\/p>\n<p class=\"western\">Korostan, ett\u00e4 yll\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni pohdinnat ovat nimenomaan pohdintoja ja ehk\u00e4-sanat hyvin painokkaita. Oravalan Matin tapaus on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten paljon kysymyksi\u00e4 ja tulkintamahdollisuuksia yhden asiakirjan tarkastelu avaa. Paljon j\u00e4\u00e4 my\u00f6s vastaamatta, mutta pohdittavaa ja paikallishistoriallista juhlittavaa Matin tapaus tarjoaa viel\u00e4 pitkiksi ajoiksi.<\/p>\n<p class=\"western\">Asiakirjan teksti on luettavissa <a href=\"http:\/\/extranet.narc.fi\/DF\/detail.php?id=6585\">Diplomatarium Fennicumissa<\/a> &#8211; olen kiinnostunut kuulemaan, jos l\u00f6yd\u00e4tte huomautettavaa yll\u00e4esitetyst\u00e4 tulkinnasta! Aihetta on k\u00e4sitelty mm. Valkealan paikallishistorioissa sek\u00e4 Seija Nurmen kirjoittamassa Oravalan kyl\u00e4kirjassa ja Ragnar Ros\u00e9nin artikkelissa, joka ilmestyi <i>Historiallinen arkisto XXXV:<\/i>ss\u00e4<\/p>\n<p class=\"western\"><i>Kirjoittaja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, joka esitelm\u00f6i Oravalan Matista t\u00e4m\u00e4n 650-vuotisjuhlatilaisuudessa Oravalan koululla elokuussa 2015.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Anu Lahtinen T\u00e4m\u00e4n vuoden elokuussa juhlittiin Oravalan kyl\u00e4ss\u00e4, nykyisess\u00e4 Kouvolassa (aiemmin Valkealaa) er\u00e4\u00e4n keskiaikaisen kiistan muistoa. Tarkkaan ottaen juhlan aiheena oli se, ett\u00e4 vuonna 1365 setvitty kiista j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 ensimm\u00e4iset tiedot el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Oravalassa. Tuolloin kuningas Albrekt antoi Turussa kirjeen, jossa h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 Mattis aff Orewall saisi takaisin kaiken omaisuuden, jota miehet niin H\u00e4meest\u00e4 kuin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/244"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=244"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":245,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/244\/revisions\/245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}