{"id":249,"date":"2015-12-07T16:32:36","date_gmt":"2015-12-07T14:32:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=249"},"modified":"2015-12-07T16:32:36","modified_gmt":"2015-12-07T14:32:36","slug":"missa-mennaan-reformaatiotutkimuksessa-kielentutkijoiden-piirissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=249","title":{"rendered":"Miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n reformaatiotutkimuksessa kielentutkijoiden piiriss\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p><span lang=\"fi-FI\"><i>Tuomo Fons\u00e9n<\/i><\/span><\/p>\n<p><span lang=\"fi-FI\">Vuonna 2017 vietett\u00e4v\u00e4 luterilaisen reformaation 500. juhlavuosi n\u00e4kyy my\u00f6s <\/span><span lang=\"fi-FI\">kielentutkimuksessa. Olihan \u2019uskonpuhdistus\u2019 merkitt\u00e4v\u00e4 liikkeelle paneva voima Euroopan kansakielten historiassa (mainittakoon sivumennen: <\/span><span lang=\"fi-FI\">uskonpuhdistus<\/span><span lang=\"fi-FI\"> on alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n suora suomennos Saksassa valistusajalla muodostetusta termist\u00e4 <\/span><span lang=\"fi-FI\">Glaubensreinigung<\/span><span lang=\"fi-FI\">).<\/span><\/p>\n<p><span lang=\"fi-FI\">Saksassa huomio on kiintynyt luterilaiseen raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen, joka on tarkoitus julkaista reformaation merkkivuoden johdosta uudelleen tarkistettuna. Kuitenkin, toisin kuin 1900-luvun revisioissa, nyt k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa revisiossa ei tarkoituksena ole en\u00e4\u00e4 Raamatun kielimuodon modernisointi ja arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4minen, vaan p\u00e4invastoin palaaminen takaisin Lutherin k\u00e4\u00e4nn\u00f6sratkaisuihin. Syyt t\u00e4h\u00e4n ovat kahdenlaiset. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 on tunnustettu Lutherin merkitys Jumalan sanan tulkitsijana, joka k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4\u00e4n onnistui tavoittamaan sek\u00e4 teologisen t\u00e4sm\u00e4llisyyden ett\u00e4 retorisen loistokkuuden. Toisaalta on my\u00f6s her\u00e4nnyt ymm\u00e4rrys Raamatun perinteisen kielimuodon kulttuurisesta arvosta, sill\u00e4 sukupolvet yhdist\u00e4v\u00e4 \u2019raamattukieli\u2019 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kielt\u00e4 rikastuttavana lis\u00e4rekisterin\u00e4. Henkinen kulttuuriperint\u00f6 on yht\u00e4 arvokasta kuin materiaalinen!<\/span><\/p>\n<p><span lang=\"fi-FI\">Suomessa Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) j\u00e4rjesti 23.\u201324.10.2015 kansainv\u00e4lisen kielitieteellisen tapahtuman<\/span><span lang=\"fi-FI\"><i> Languages in the Lutheran Reformation<\/i><\/span><span lang=\"fi-FI\">, joka l\u00e4hestyi reformaatiota monikielisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta ja jonka tavoitteena oli tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi reformaation vaikutusta eri kieliss\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtana oli kielten liittyminen osaksi Euroopan laajuista vaikutteiden levi\u00e4misen verkostoa eri teksti(laji)en kuten raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sten, virsien, pamflettien, katekismusten ja saarnojen v\u00e4lityksell\u00e4. Tarkasteltaviin kieliin kuuluivat englanti, hollanti, islanti, latvia, liettua, puola, ruotsi, saksa, suomi, tanska, t\u0161ekki ja viro. Vaikka tutkittua tietoa on runsaasti eri kielten sis\u00e4isist\u00e4 kehityskuluista, vaikutteiden liikkumista kielten v\u00e4lill\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 ennen tutkittu vain v\u00e4h\u00e4n. Tapaamisen tulokset julkaistaan kokoomateoksessa <\/span><span lang=\"fi-FI\"><i>Languages in the Lutheran Reformation: Textual Networks and the Spread of Ideas<\/i><\/span><span lang=\"fi-FI\">, jonka on tarkoitus ilmesty\u00e4 TUCEMEMS:in Crossing Boundaries -sarjassa.<\/span><\/p>\n<p><a name=\"_GoBack\"><\/a> <span lang=\"fi-FI\">Turussa on niin ik\u00e4\u00e4n vahvasti edustettuna vanhan kirjasuomen tutkimus, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kohdistuu juuri reformaatioajan l\u00e4hdeaineistoon. Monitieteisen tutkimuksen (kielitiede, kirkkomusiikin tutkimus, liturgiikka) kohteina ovat muun muassa k\u00e4sikirjoitukset kuten t\u00e4ydellisen suomenkielisen kirkkok\u00e4sikirjan <\/span><span lang=\"fi-FI\">sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4<\/span><span lang=\"fi-FI\"> Westhin koodeksi 1500-luvun alkupuolelta ja Kangasalan <\/span><span lang=\"fi-FI\"><i>Missale Aboense<\/i><\/span><span lang=\"fi-FI\"><i>n<\/i><\/span><span lang=\"fi-FI\"> suomenkielinen me<\/span><span lang=\"fi-FI\">ssukirja; k\u00e4sikirjoitukset todistavat konkreettisesti reformaation etenemisest\u00e4 ja kansa<\/span><span lang=\"fi-FI\">nkielen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 Suomessa. Vanhan kirjasuomen tutkimuksen tueksi on tuotettu Agricola-tietokanta, ja my\u00f6s muiden varhaisten suomenkielisten kirjoittajien tekstej\u00e4 on julkaistu digitaalisessa muodossa. Hengellisen kielen (raamatunsuomennokset, messuk\u00e4sikirjat, virret) lis\u00e4ksi my\u00f6s 1500- ja 1600-luvun laki- ja virkakieli (esim. <\/span><span lang=\"fi-FI\"><i>Codex Aitolahti<\/i><\/span><span lang=\"fi-FI\">) on noussut kielitieteen tutkimuskohteeksi.<\/span><\/p>\n<p><em><span lang=\"fi-FI\">Kirjoittaja on Turun yliopiston saksan kielen dosentti<\/span><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuomo Fons\u00e9n Vuonna 2017 vietett\u00e4v\u00e4 luterilaisen reformaation 500. juhlavuosi n\u00e4kyy my\u00f6s kielentutkimuksessa. Olihan \u2019uskonpuhdistus\u2019 merkitt\u00e4v\u00e4 liikkeelle paneva voima Euroopan kansakielten historiassa (mainittakoon sivumennen: uskonpuhdistus on alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n suora suomennos Saksassa valistusajalla muodostetusta termist\u00e4 Glaubensreinigung). Saksassa huomio on kiintynyt luterilaiseen raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen, joka on tarkoitus julkaista reformaation merkkivuoden johdosta uudelleen tarkistettuna. Kuitenkin, toisin kuin 1900-luvun revisioissa, nyt k\u00e4ynniss\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/249"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=249"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":250,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/249\/revisions\/250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}