{"id":263,"date":"2015-12-18T07:00:29","date_gmt":"2015-12-18T05:00:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=263"},"modified":"2015-12-14T16:32:56","modified_gmt":"2015-12-14T14:32:56","slug":"keskiaika-soi-jouluna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=263","title":{"rendered":"Keskiaika soi jouluna!"},"content":{"rendered":"

Jorma Hannikainen<\/em><\/p>\n

Suomalaisille joululauluista tunnetuimpia ja suosituimpia lienev\u00e4t 1800- ja 1900-luvuilla laaditut joululaulut, kuten Jean Sibeliuksen En etsi valtaa, loistoa<\/em> ja Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna<\/em>. Joskus ik\u00e4\u00e4n kuin huomaamatta joululaulujen joukossa soi my\u00f6s keskiaika ilman, ett\u00e4 kiinnit\u00e4mme siihen huomiota. Keskiajasta kiinnostunut voi bongailla keskiaikaista joulumusiikkia kuorojen konserteissa, seurakuntien j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksissa, \u00e4\u00e4nitteill\u00e4, virsi\u00e4 laulettaessa, useilta radiokanavilta ja tavaratalojen myynti\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 taustamusiikkina. Runsaasta keskiaikaisesta lauluvalikoimasta esittelen seuraavassa pari esimerkki\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisen virsikirjan (1986) jouluvirsiosastossa on 20 jouluvirtt\u00e4 (virret 16\u201335), joista seitsem\u00e4n virren s\u00e4velm\u00e4 on keskiaikainen. Niist\u00e4 useimmat ovat ns. cantioita ja ne sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s Piae cantiones<\/em> -kokoelmaan. Vaikka kyseiset virret eiv\u00e4t ehk\u00e4 olekaan lauletuimpia jouluvirsi\u00e4mme, niit\u00e4 voidaan usein kuulla lukuisina erilaisina sovituksina kuorojen esityksiss\u00e4. Virsi 18, Nyt ilovirtt\u00e4 veisaten<\/em>, alkoi alun perin sanoilla In dulci jubilo<\/em>. Se on Piae cantiones<\/em> -kokoelman ainoa sekakielinen ns. makaronilaulu. Latinankielinen ja kansankielinen teksti vuorottelevat s\u00e4e s\u00e4keelt\u00e4. Laulu on levinnyt aikanaan laajalle alueelle, ja sen varhaisin tunnettu l\u00e4hde on 1400-luvun alkupuolelle ajoittuva Leipzigin k\u00e4sikirjoitus. S\u00e4velm\u00e4st\u00e4 tunnetaan keskiajan loppupuolelta sek\u00e4 yksi- ett\u00e4 moni\u00e4\u00e4nisi\u00e4 versioita. Viimeist\u00e4\u00e4n Piae cantiones<\/em> -kokoelman my\u00f6t\u00e4 laulu rantautui Suomeen ja suomenkieliseen virsikirjaankin jo 1600-luvun alussa. Laulu sis\u00e4ltyy my\u00f6s Suomen virsihistoriaan liittyv\u00e4\u00e4n uusimpaan l\u00f6yt\u00f6\u00f6n. Teologian tohtori Suvi-P\u00e4ivi Koski l\u00f6ysi internetin kautta sattumalta Dresdenin valtionkirjaston kokoelmiin sis\u00e4ltyv\u00e4n Rostockissa vuonna 1607 painetun virsikirjan Yxi V\u00e4h\u00e4 Suomenkielinen Wirsikiria<\/em>.<\/a><\/p>\n

\"In<\/a>
In dulci jubilo -virsi Simon Johannis Careliuksen vuonna 1607 ilmestyneess\u00e4 suomenkielisess\u00e4 virsikirjassa.<\/figcaption><\/figure>\n

Useat s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t ovat k\u00e4ytt\u00e4neet keskiaikaista jumalanpalvelusmusiikkia jouluaiheisten s\u00e4vellystens\u00e4 aineksina. N\u00e4in messujen ja rukoushetkien laulut jatkavat edelleen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 erilaisina sovituksina. Koska keskiajan l\u00e4nnen kirkon jumalanpalvelusmusiikki oli tarkasti s\u00e4\u00e4nnelty\u00e4, koko kirkon alueella esitettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen samaa musiikkia; n\u00e4in my\u00f6s Turun hiippakunnassa. Keskieurooppalainen joulumusiikki on my\u00f6s osa suomalaista musiikin historiaa. Keskiaikaiset rukoushetkilaulut kaikuivat suomalaisissa kirkoissa viel\u00e4 pitk\u00e4lle 1600-luvulle. Esimerkiksi joulup\u00e4iv\u00e4n iltana toimitetussa vesperiss\u00e4 Marian kiitoslaulua (Luuk. 1: 46\u201355) kehysti aina gregoriaaninen Hodie Christus natus est<\/em> -antifoni. Kuvan antifoni on kopioitu 1600-luvun alussa Urjalan kirkossa s\u00e4ilyneeseen liturgisen musiikin k\u00e4sikirjoitukseen (HYK C\u00d6IV 12, 8r).<\/p>\n

\"Urjalan<\/a>
Urjalan k\u00e4sikirjoitus (HYK C\u00d6IV 12, 8r; kuva: Jorma Hannikainen)<\/figcaption><\/figure>\n

Hodie Christus natus est<\/em> -antifonin teksti on innoittanut lukuisia s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4, kuten my\u00f6s s\u00e4velm\u00e4. S\u00e4velm\u00e4\u00e4 ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet niin tanskalainen Niels la Cour moteteissaan ja Benjamin Britten (1913\u201376) kehysti samalla antifonilla usein esitett\u00e4v\u00e4n A Ceremony of Carols -joululaulusarjansa muut osat.<\/p>\n

YouTube-sivustolta on mahdollista kuunnella n\u00e4m\u00e4 kaikki ja paljon muuta, joten vapaasti kaikki bongailemaan! Suosittelen kuitenkin hyv\u00e4\u00e4 live-konserttia, sill\u00e4 silloin nautinto on s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 aidompi.<\/p>\n

Kirjoittaja on musiikin tohtori ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kirkkomusiikki ja urut -aineryhm\u00e4n johtaja.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jorma Hannikainen Suomalaisille joululauluista tunnetuimpia ja suosituimpia lienev\u00e4t 1800- ja 1900-luvuilla laaditut joululaulut, kuten Jean Sibeliuksen En etsi valtaa, loistoa ja Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna. Joskus ik\u00e4\u00e4n kuin huomaamatta joululaulujen joukossa soi my\u00f6s keskiaika ilman, ett\u00e4 kiinnit\u00e4mme siihen huomiota. Keskiajasta kiinnostunut voi bongailla keskiaikaista joulumusiikkia kuorojen konserteissa, seurakuntien j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksissa, \u00e4\u00e4nitteill\u00e4, virsi\u00e4 laulettaessa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/263"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=263"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":266,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/263\/revisions\/266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}