{"id":274,"date":"2016-01-28T10:09:23","date_gmt":"2016-01-28T08:09:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=274"},"modified":"2016-01-28T10:09:23","modified_gmt":"2016-01-28T08:09:23","slug":"lectio-praecursoria-12-12-2015-aila-viholainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=274","title":{"rendered":"Lectio praecursoria 12.12.2015: Aila Viholainen"},"content":{"rendered":"

Aila Viholainen<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4it\u00f6skirjani kansilehti, joka simuloi keskiaikaisen k\u00e4sikirjoituksen sivua. Se vie meid\u00e4t keskiaikaiseen kuvamaailmaan. Tuomalla kannen silmienne eteen liit\u00e4n teid\u00e4n katseenne osaksi otsikossa mainittua katseiden kirjoa, joka muodostuu moninaisista ja eriaikaisista katseista, kuten keskiaikaisista aikalaiskatseista, esimerkiksi kirkkoihin kokoontuneiden seurakuntalaisten katseista; seurakuntalaisten, joiden tietotaso ja kiinnittyminen uskontoon vaihtelivat suuresti. Yht\u00e4 lailla olen kohdannut aikalaisteologien katseita heid\u00e4n kirjoittamiensa tekstien kautta, <\/span>k<\/span>uten my\u00f6s eri aikoina keskiaikaiseen kuvalliseen materiaaliin kohdistuneiden tutkijoiden menneisyyteen suuntautuneita katseita. T\u00e4m\u00e4 tutkimushistoria alkaa 1800-luvun lopulta. Katseiden joukkoon liittyv\u00e4t eri aikoina my\u00f6s turistien monilukuiset katseet, jotka on suunnattu keskiaikaisista kohteista l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4n kuvalliseen materiaaliin tai alkuper\u00e4isist\u00e4 kohteista museoihin siirrettyyn esineist\u00f6\u00f6n. N\u00e4iden lis\u00e4ksi on oma vaeltava katseeni, joka on valetanut keskiaikaisissa kohteissa ja museoissa eri puolilla manner-Eurooppaa ja ty\u00f6p\u00f6ytieni \u00e4\u00e4rell\u00e4 seikkaillen lukemieni tekstien parissa.<\/span><\/p>\n

Tutkimuksieni kohteena ovat keskiajalla l\u00e4ntisess\u00e4, latinankielisess\u00e4 kristikunnassa tuotettu ja uskonnollisissa yhteyksiss\u00e4 esitetty kuvallinen materiaali. V\u00e4it\u00f6kseni koostuu vuosien 2004 ja 2013 v\u00e4lisen\u00e4 aikana julkaistusta nelj\u00e4st\u00e4 artikkelista. N\u00e4iden lis\u00e4ksi v\u00e4it\u00f6skirjani sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koontiluvun: yhteenvedon tekem\u00e4st\u00e4ni sek<\/span>\u00e4<\/span> sen arvioinnin <\/span>ja<\/span> sijoittumisen <\/span>tieteen <\/span>laajempaan kentt\u00e4\u00e4n. Erityisin\u00e4 arv<\/span>i<\/span>ointipintoina ovat em\u00e4tieteeni uskontotiede ja kotimainen keskiajan taiteen tutkimus.<\/span><\/p>\n

Artikkelit ovat valitsemiani n\u00e4k\u00f6kulmia, er\u00e4\u00e4nlaisia tapaustutkimuksia, joiden avulla pohdin ja analysoin tutkimuskohdettani. Niist\u00e4 kaksi kiertyy konkreettise<\/span>e<\/span>n kohtee<\/span>seen<\/span> \u2013 Hattulan Pyh\u00e4n Ristin kirkon kuorisein\u00e4n maalaukseen.<\/span><\/p>\n

Toiset kaksi k\u00e4sittelev\u00e4t tutkimuskohteistani nousevia yleisen tason kysymyksi\u00e4 ja metodis-teoreettisia ratkaisuja sek\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 keskiaikaan suuntauvan tutkimuksen rajaehtoja. Tutkimustaipaleeni asettuu ajankohtaan, jota voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kutsua murrokseksi. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on likeisess\u00e4 yhteydess\u00e4 humanistisissa tieteiss\u00e4 tapahtuneisiin kehityskulkuihin.<\/span><\/p>\n

Tutkimusorientaationi ponnin on ruotsalaisen, nyttemmin Oslossa taidehistorian professorina toimivan Lena Liepen arvio pohjoismaisesta keskiajan taiteen tutkimuksen tilasta, jota h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n luonnehtii teoreettisten l\u00e4ht\u00f6kohtien ja etabloituneiden traditioiden kriittisten arvioiden v\u00e4hyys.<\/span><\/p>\n

Uskomaansaattaminen<\/h3>\n

Ty\u00f6ni alaotsikon ensimm\u00e4inen tarkennus on uskomaansaattaminen, joka on tutkimusperspektiiviini. Ajattelen uskontoa yhten\u00e4 kulttuurisena k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4. Keskiajalla uskonto l\u00e4p\u00e4isi koko kulttuurin, olipa sitten kyse yhteiskunnan valtahierarkiasta tai yksitt\u00e4isen ihmisen arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kristinusko ei tullut uskomuksista ja niihin liitetyist\u00e4 toiminnoista vapaille alueille. T\u00e4m\u00e4 merkitsi molemminpuolista sovittautumista. Kun tutkimusta on kohdennettu enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yksitt\u00e4isiin aihe- ja paikkakunta-kohtaisiin koko<\/span>n<\/span>aisuuksiin, moninaisuus ja monitasoisuus on paljastunut konkreettisesti ja murtanut n\u00e4kemyst\u00e4 monoliittisesta kirkon vaikutuksesta. Keskiaikaa onkin kuvattu, ett\u00e4 sen <\/span>leitmotif <\/i><\/span>on juuri monimaisuus.<\/span><\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n usko itsess\u00e4\u00e4n ei ollut staattinen, kerralla saavutettava tila, vaan se oli jatkuvaa vahvistamista, uusintamista ja aktiivista toimintaa vaativa prosessi. Niinp\u00e4 uskomaan saattaminen ei riitt\u00e4nyt, vaan uskoa oli my\u00f6s vahvistettava. T\u00e4ss\u00e4 seurailen Michel de Certeaun ajattelua. Ty\u00f6ss\u00e4ni kysynkin, kuinka kuvien avulla on pyritty vaikuttamaan niiden kohtaajiin ja mill\u00e4 visuaalisilla keinoilla vakuuttamista ja suostuttelua niiss\u00e4 on rakennettu. Kyse on laajasti ottaen visuaalisuuden retoriikan ja sen k\u00e4yt\u00f6n tutkimuksesta.<\/span><\/p>\n

Visuaalinen materiaali \u2013 kirkkorakennuksista yksitt\u00e4isiin visuaalisiin esityksiin \u2013 oli keskiajalla merkitt\u00e4v\u00e4 osa kirkon sanomaa ja arvovaltaa <\/span>ja<\/span> niiden luomista ja yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. Keskiajalla kuvien avulla tapahtunutta uskomaansaattamista leimaa monimuotoisuus. Kuva houkutti pohtimaan ja suuntasi luostarin asukkia syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa hengellist\u00e4 kasvuaan. Se n\u00e4ytti paikallisseurakuntalaiselle tien pelastukseen. Se my\u00f6s opasti varo<\/span>i<\/span>ttamalla kirkossa k\u00e4vij\u00e4\u00e4 synnin vaaroista. Kuva teki poissaolevan ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olovaksi <\/span>tuoden <\/span>vaikkapa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Jumalan kuvana n\u00e4kyv\u00e4ksi. Se neuvoi linnan rouvaa h\u00e4nen omassa yksityisess\u00e4 hurskaudessa<\/span>an<\/span> hartauskirjan sivulle maalatulla kuvalla. Mutta kuva my\u00f6s kannusti l\u00e4htem\u00e4\u00e4n pyh\u00e4lle ristiretk<\/span>e<\/span>lle. Se ohjasi tekem\u00e4\u00e4n eron toisuskoisiin \u2013 olipa kyse juutalaisista tai muslimeista.<\/span><\/p>\n

Uskomaansaattamista en liit\u00e4 vain keskiaikaiseen uskonnolliseen regiimiin. vaan my\u00f6s suomalaisen kansakunnan ja sen kansalaisuuden luomiseen ja kansakunnaksi kuvittelemiseen.<\/span><\/p>\n

Kuvitteleminen<\/span><\/span><\/h3>\n

Kuvitteleminen tuli ty\u00f6h\u00f6ni tehdess\u00e4ni v\u00e4it\u00f6ksen toista artikkelia, jossa analysoin folkloristista diskurssia nationalismi-tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Artikkelissa on kyse my\u00f6s siit\u00e4, <\/span>miten keskiaikaista materiaalia on my\u00f6hemmin k\u00e4ytetty pyritt\u00e4ess\u00e4 haluttuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Folkloris<\/span>ti<\/span>s<\/span>es<\/span>ta diskurssista l\u00f6ytyy kansakunnan kuvittelemisessa k\u00e4ytetty juonne. Siin\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n Hattulan keskiaikaisen Pyh\u00e4n Ristin kirkon kuorisein\u00e4lle maalattu merenneito kansanrunouden Vellamon neitoon ja Kalevalan Aino<\/span>on<\/span>\/Vellamoon <\/span>sek\u00e4<\/span> kansallisen taiteen \u201dAino-triptyykkiin\u201d. T\u00e4ss\u00e4 olen k\u00e4ytt\u00e4nyt apuna my\u00f6s pitk\u00e4aikaista kiinnostustani merenneidon kulttuurihistoriaan. T\u00e4ss\u00e4 analyysin kohteen<\/span>a<\/span> on kirjallinen materiaali.<\/span><\/p>\n

Palaan viimeisess\u00e4 artikkelissa Hattulan kuorisein\u00e4lle maalattuun kuvakokonaisuuteen ja nyt analyysini kohteena on visuaalinen materiaali. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvittelu laajentaa perinteisesti ymm\u00e4rretty\u00e4 teologista analyysi-apparaattia keskiajan tutkija Barbara Newmanin sateenvarjok\u00e4sitteell\u00e4 \u201dkuvittelun teologia\u201d. Se laajentaa uskonnon m\u00e4\u00e4rittelemiseen ja uskomaansaattamiseen aiemmin k\u00e4ytettyjen l\u00e4hteiden valikkoa lis\u00e4ten siihen taiteen sf\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja ei-normatiivisssa yhteydess\u00e4 esitettyj\u00e4 tekstej\u00e4. Samalla Newman tuo tarkastelun piiriin uudenlaisia tapoja pohdiskella ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 uskoa ja uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4. Artikkelissa yhdist\u00e4n kuvittelun ja perinteisen formaalin taidehistoriallisen kuvan j\u00e4sennyksen ja tutkin sit\u00e4, mill\u00e4 visuaalisilla keinoilla uskomaansaattamista on tuotettu t\u00e4ss\u00e4 kuvallisessa kokonaisuudessa. Siirr\u00e4n Newmanin \u201dkuvittelun teologian\u201d kirjallisesta materiaalista visuaaliseen materiaaliin ja testaan sen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta siin\u00e4. My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yt\u00e4n merenneito-hahmoa ja analysoin sen asettumista ja osallistumista kuvakokonaisuuden merkitystuotantoon.<\/span><\/p>\n

Kuvittelemisesta tuli tutkimusprosessin kulussa eritt\u00e4in merkityksellinen ulottuvuus. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 se toimi analyysiv\u00e4lineen\u00e4, se on my\u00f6s keskiaikainen k\u00e4site, joka liittyy tiedon ja ymm\u00e4rryksen tuottamiseen. Se eroaa ratkaisevalla tavalla meid\u00e4n kuvittelu-k\u00e4sitteest\u00e4mme, jonka koetaan olevan villi ja vapaa. Keskiajalla kuvittelu oli totuuden etsimisen v\u00e4yl\u00e4, kognitiivinen taito.<\/span><\/p>\n

N\u00e4iden lis\u00e4ksi kuvittelu on tukijan oma resurssi, jota aatehistorioitsija Markku Hyrkk\u00e4nen kuvaa seuraavaan tapaan: \u201dMielikuvituksen k\u00e4ytt\u00f6 ei ehk\u00e4 tunnu niin vaaralliselta, jos sen m\u00e4\u00e4rittelee asioiden mahdollisten yhteyksien kuvitteluksi tai lyhyesti kekseli\u00e4isyydeksi. Historioitsijan on pystytt\u00e4v\u00e4 kuvittelemaan, mik\u00e4 saattoi olla mahdollista voidakseen p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mik\u00e4 oli todellista tai todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Mielikuvitus on rekonstruktion v\u00e4line, <\/span>j<\/span>onka k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 jokainen historioitsija joutuu itse vastaamaan\u201d. Tutkijan kuvittelun validiuden ja rajat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ja arvioi tutkijayhteis\u00f6. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4it\u00f6stilaisuus on yksi arvioinnin paikka.<\/span><\/p>\n

Kuvittelu liittyy my\u00f6s t\u00e4m\u00e4nhetkiseen n\u00e4kemykseeni kuvan ja sen katsojan kohtaamisesta ja siin\u00e4 syntyv\u00e4st\u00e4 merkityksenannosta ja kuvan poissaolevan l\u00e4sn\u00e4olevaksi tuovasta ulottuvuudesta. T\u00e4ss\u00e4 jaan saksalaisen taidehistorioitsijan Klaus Kr\u00fcgerin n\u00e4kemyksen fiktiivis-visuaalisesta representaatioista ja katselijan siihen liitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuvitteellisesta l\u00e4sn\u00e4olosta.<\/span><\/p>\n

Tutkimus<\/span><\/span><\/h2>\n

Oma tutkimustaipaleeni asettuu ajanjaksoon, jolloin keskiajan tutkimuksessa on ollut k\u00e4ynniss\u00e4 murros viimeiset 30 vuotta. Muutokset ovat likeisess\u00e4 yhteydess\u00e4 humanistisissa tieteiss\u00e4 tapahtuneen kanssa. Yksi ty\u00f6ni kannalta keskeinen muutos liittyy kysymykseen uskonnon roolista kuvatutkimukse<\/span>ssa<\/span>. Ajatus modernista toi mukanaan perspektiivin, jossa yhteis\u00f6t kehittyv\u00e4t niin, ett\u00e4 ne sekularisoituvat. N\u00e4in tutkimuksessa paljolti ohittui uskonnon ja sen roolin arviointi. N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s keskiajan taiteen tutkimuksessa. Jeffrey Hamburger painottaa sit\u00e4, ett\u00e4 teologia ja eksegetiikka ja laajemmin ymm\u00e4rretty uskonnollinen ajattelu olisi tuotava osaksi tutkimusta: ei tutkintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n\u00e4 dogmina vaan tutkimuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 resurssina. Olen pyrkinyt vastaamaan t\u00e4h\u00e4n haasteeseen, josta yksi esimerkki on aiemmin mainitsemani \u201dkuvittelun teologia\u201d ja sen yhdist\u00e4minen kuva-analyysiin.<\/span><\/p>\n

Tutkimusmatkani asettuu osaksi menneisyyden tutkimusta. Keskiaika on minulle tutkijana vieras ja outo Toinen, johon tutustun uteliaan ihmettelev\u00e4n\u00e4. Liityn niiden tutkijoiden joukkoon, jotka n\u00e4kev\u00e4t, ett\u00e4 menneisyyden vierauteen tutustumalla voi oppia toisinajattelemista. Toisinajattelemista voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s resurssina omassa ajattelussaan ja kuvitella t\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle moninaisia mahdollisia maailmo<\/span>ja<\/span> ja kehityskulkuja. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4h\u00e4n \u2013 ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 \u2013 joudun toteamaan, ett\u00e4 historiasta sin\u00e4ns\u00e4 emme ole juurikaan oppineet: niin monien askelten kaiku on pelottavan sama kuin vajaat sata vuotta sitten.<\/span><\/p>\n

Kirjoittaja v\u00e4itteli Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa uskontotieteen oppinaineessa 12.12.2015 aiheesta <\/em>Katseita keskiaikaisiin kuviin \u2013 Uskomaansaattamista, kuvittelua ja tutkimusta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aila Viholainen T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4it\u00f6skirjani kansilehti, joka simuloi keskiaikaisen k\u00e4sikirjoituksen sivua. Se vie meid\u00e4t keskiaikaiseen kuvamaailmaan. Tuomalla kannen silmienne eteen liit\u00e4n teid\u00e4n katseenne osaksi otsikossa mainittua katseiden kirjoa, joka muodostuu moninaisista ja eriaikaisista katseista, kuten keskiaikaisista aikalaiskatseista, esimerkiksi kirkkoihin kokoontuneiden seurakuntalaisten katseista; seurakuntalaisten, joiden tietotaso ja kiinnittyminen uskontoon vaihtelivat suuresti. Yht\u00e4 lailla olen kohdannut aikalaisteologien […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/274"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=274"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":279,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/274\/revisions\/279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}