{"id":283,"date":"2016-02-04T17:43:26","date_gmt":"2016-02-04T15:43:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=283"},"modified":"2016-02-04T17:43:26","modified_gmt":"2016-02-04T15:43:26","slug":"kaniikkeja-vai-dominikaaneja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=283","title":{"rendered":"Kaniikkeja vai dominikaaneja?"},"content":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/em><\/p>\n

Vuosi 2016 on dominikaanien jubileum. He juhlivat 800-vuotiasta historiaansa ymp\u00e4ri maailmaa. T\u00e4rkein juhlapaikka on Toulouse, jossa Dominicus Guzmanin katsotaan perustaneen Saarnaveljien j\u00e4rjest\u00f6n (Ordo praedicatorum) ja saaneen sille vahvistuksen paavi Honorius III:<\/span>n<\/span> antamalla bullalla vuonna 1216.<\/span><\/p>\n

Varsinaisesti muistamatta jubileumia matkustin Toulouseen 27. tammikuuta ottaakseni osaa Tuomas Akvinolaisen translaation vuosip\u00e4iv\u00e4n (28.1.) juhlintaan. Matka liittyi ennen kaikkea Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamaan projektiimme, jossa monitieteisyyden ja taiteen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkastelemme Tuomaan keskiaikaisiin juhlap\u00e4iviin liittyv\u00e4\u00e4 aistimellista kokemusta. (<\/span>V<\/span>oit seurata projektimme vaiheita t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/span>) Paikallisten dominikaanien kohtaaminen, n\u00e4kym\u00e4t ja tunnelmat s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan vanhassa kirkossa kaupungin keskustassa veiv\u00e4t minut suoraan asian ytimeen, 800-vuotiseen historiaan. Sitten viime vierailuni (muistaakseni 2007) dominikaanit ja kaupungin is\u00e4t yhdess\u00e4 olivat muokanneet vanhasta ja suljetusta konventista avoimen, kolmella eri kielell\u00e4 opastetun (ranska, espanja ja englanti) ja vierailijayst\u00e4v\u00e4llisen historiallisen monumentin. Vierailijoille on tarjolla kuvitteellista keskiajan \u00e4\u00e4nimaailmaa, lepotuoleja ja suuria kosketusn\u00e4ytt\u00f6j\u00e4, joista halukkaat saattoivat syvent\u00e4\u00e4 tietojaan paikan historiasta, arkkitehtuurista ja maalaustaiteesta. Konventin kaupasta oli ostettavissa laadukasta kirjallisuutta ja hauskoja matkamuistoja (reliikkej\u00e4?) tavanomaisista kynist\u00e4 ja pillerirasioista k\u00e4sipeileihin ja muistipeleihin.<\/span><\/p>\n

\"Toulousen<\/a>
Toulousen keskiaikainen dominikaanikonventti, rakennettu 1300-luvun alussa.<\/figcaption><\/figure>\n

Matka menneen ja nykyisen v\u00e4lill\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ttynyt suinkaan t\u00e4h\u00e4n. Onnekkaasti p\u00e4\u00e4sin syvemm\u00e4lle, itse asiassa aina dominikaani-identiteetin alkujuurille saakka Augustin Laffayn O.P. yst\u00e4v\u00e4llisest\u00e4 kutsusta. Veli Augustin vei minut Yl\u00e4-Garonnen maakunta-arkistoon, jonka osa on keskiaikainen Toulousen dominikaanikonventin arkisto. T\u00e4m\u00e4n arkiston muodostavat asiakirjat, jotka eiv\u00e4t tuhoutuneet protestanttien ja vallankumouksellisten aiheuttamissa tulipaloissa. Kyseess\u00e4 on siis konventin kaikkein arvokkain muisto, se jota s\u00e4ilytettiin kirkon sakastin paksujen kiviseinien suojissa eik\u00e4 puisissa arkuissa sellaisissa konventin osissa, mihin tuli p\u00e4\u00e4si vaivatta. N\u00e4iden asiakirjojen joukossa on my\u00f6s Honorius III:<\/span>n<\/span> antama bulla, jota pidet\u00e4\u00e4n dominikaanis\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan perustamisasiakirjana. Bulla on esineen\u00e4 vaikuttava, l\u00e4hemm\u00e4s metrin leve\u00e4 ja l\u00e4hes yht\u00e4 korkea pergamenttiarkki, jonka aitoudesta todistaa mm. yksi paavin sinetti.<\/span><\/p>\n

\"Kirkon<\/a>
Kirkon alttari ja alttarin alta kuultava Tuomaan kullattu reliikkiarkku. Translaatiop\u00e4iv\u00e4n kunniaksi reliikit ovat esill\u00e4 pienemm\u00e4ss\u00e4 sinisest\u00e4 sametista ja kultakirjailuilla p\u00e4\u00e4llystetyss\u00e4 relikvaariossa alttarin p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Olisin tietysti halunnut kuvan tilanteesta arkistonjohtajan omassa ty\u00f6huoneessa, h\u00e4nen kirja- ja asiakirjal\u00e4jiens\u00e4 keskell\u00e4, kun h\u00e4n yhdess\u00e4 kahden dominikaaniveljen kanssa syventyi jo tuntemansa tekstin tarkasteluun, mutta en rohjennut. Pelk\u00e4sin vaikuttavani liikaa turistilta enk\u00e4 lainkaan professionaaliselta tutkijalta, joka on jo n\u00e4hnyt kaiken. Seurasin siis vain sivusta Suurta Keskustelunaihetta. Bulla, jolle koko dominikaanien 800-vuotinen historia perustuu, ei itse asiassa kerrokaan dominikaaneista. Ei kirjaimellisesti. Dominikaaneja tai Saarnavelji\u00e4 bullassa ei mainita. Honorius antaa kuuluisat privilegiot Dominicukselle ja h\u00e4nen seuraajilleen kaniikeille sek\u00e4 heid\u00e4n Toulousen kirkolleen. Vierailu arkistossa oli j\u00e4lleen yksi hyv\u00e4 muistutus lukea l\u00e4hteit\u00e4 yh\u00e4 uudelleen, sanatarkasti, ilman olettamuksia tai ennakko-odotuksia: kuinka moni dominikaanitutkija onkaan viitannut kyseiseen bullaan Saarnaveljien j\u00e4rjest\u00f6n perustamisasiakirjana? Huomio asiakirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n tavalla n\u00e4yt\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4neen dominikaaneja tai sen enemp\u00e4\u00e4 toulouselaisia tai paikallista piispaa, jotka Tuomaan juhlan yhteydess\u00e4 iltamessussa juhlivat my\u00f6s dominikaanien pitk\u00e4\u00e4 historiaa kaupungissa.<\/span><\/p>\n

Reportaasi itse reliikkien juhlistamisesta on luettavissa Ossa gloriosan blogista<\/a>!<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen Vuosi 2016 on dominikaanien jubileum. He juhlivat 800-vuotiasta historiaansa ymp\u00e4ri maailmaa. T\u00e4rkein juhlapaikka on Toulouse, jossa Dominicus Guzmanin katsotaan perustaneen Saarnaveljien j\u00e4rjest\u00f6n (Ordo praedicatorum) ja saaneen sille vahvistuksen paavi Honorius III:n antamalla bullalla vuonna 1216. Varsinaisesti muistamatta jubileumia matkustin Toulouseen 27. tammikuuta ottaakseni osaa Tuomas Akvinolaisen translaation vuosip\u00e4iv\u00e4n (28.1.) juhlintaan. Matka liittyi ennen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/283"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=283"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/283\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":291,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/283\/revisions\/291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}