{"id":299,"date":"2016-03-22T16:49:51","date_gmt":"2016-03-22T14:49:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=299"},"modified":"2016-03-22T16:49:51","modified_gmt":"2016-03-22T14:49:51","slug":"latina-kreikka-ja-antiikki-jons-budden-teksteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=299","title":{"rendered":"Latina, kreikka ja antiikki J\u00f6ns Budden teksteiss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Mikko Kauko<\/em><\/p>\n

Teksti perustuu kirjoittajan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Glossan kuukausiesitelm\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 26.1.2016.<\/em><\/p>\n

Naantalin luostarissa vaikutti 1400-luvun j\u00e4lkipuoliskolla veli J\u00f6ns Budde eli R\u00e4ck, joka k\u00e4\u00e4nsi huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n teksti\u00e4 latinasta ruotsiksi. S\u00e4ilynytt\u00e4 teksti\u00e4 on painetuissa editioissa pitk\u00e4lti toista tuhatta sivua, mink\u00e4 lis\u00e4ksi tiedet\u00e4\u00e4n tekstej\u00e4 kadonneenkin. N\u00e4ist\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajan uskonnollisista teksteist\u00e4 paistaa voimakkaasti l\u00e4pi klassisen antiikin perint\u00f6 varsin kirjavin tavoin.<\/p>\n

Latinan vaikutus on silmiinpist\u00e4vint\u00e4. Tekstit on k\u00e4\u00e4nnetty latinasta, joka arvostettiin tyyli-ihanteena korkealle. Ket\u00e4\u00e4n ei yll\u00e4tt\u00e4ne, ett\u00e4 ruotsinkielisten k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten lauseopissa ja tyyliss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t latinasta saadut mallit. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita alkutekstin orjallista seuraamista sana sanalta, vaan latinan antamia malleja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luovasti. Tyylikeinoa tai kieliopillista rakennetta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kohdissa, joissa se ei alkutekstiss\u00e4 esiinny. Latina antaa siten esikuvan rakenteen k\u00e4yt\u00f6lle yleisell\u00e4 tasolla, mutta ei sanele sen yksitt\u00e4isi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kertoja. Toisen kielen vaikutus ei mitenk\u00e4\u00e4n tee Budden ruotsista huonompaa kuin vaikutteista vapaa ruotsi. Omassa kontekstissaan latinan mallien seuraaminen saattoi tehd\u00e4 ruotsista jopa parempaakin. Olihan latina ihailtu malli.<\/p>\n

<\/a> Latina n\u00e4kyy Budden teksteiss\u00e4 toisellakin tasolla, joka on viel\u00e4 konkreettisempi. Ruotsinkielisen tekstin sis\u00e4ll\u00e4 on n\u00e4et lukemattomia latinankielisi\u00e4 sitaatteja, jotka ovat joskus yksitt\u00e4isi\u00e4 sanoja, joskus taas pitki\u00e4 virkkeit\u00e4, jotka voivat olla jopa runomittaa. T\u00e4llainen oli luontevaa luostarimilj\u00f6\u00f6ss\u00e4, jossa latina oli oleellinen osa arkea. Kansankielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 lienee tarvittu siksi, ett\u00e4 kohderyhm\u00e4 ei osannut latinaa tarpeeksi lukeakseen alkutekstej\u00e4 ainakaan ilman apuneuvoja. Silti hekin osasivat latinaa ainakin v\u00e4h\u00e4n, ja Budden tekstit olivat omiaan tekem\u00e4\u00e4n latinasta luontevan osan heid\u00e4n arkeaan ja identiteetti\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Latinankielisi\u00e4 sitaatteja seuraa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ruotsinkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Vastaavat kaksikieliset sitaatit (latinaa ja samma p\u00e5 svenska) ovat muissa saman ajan teksteiss\u00e4 Ruotsissa harvinaisia. Ainoastaan postilloissa niit\u00e4 tavataan. Sen sijaan keskiyl\u00e4saksan ja keskienglannin teksteist\u00e4 t\u00e4llainen on tuttua. Budde tuntuu siis kiinnittyv\u00e4n enemm\u00e4n kansainv\u00e4liseen kuin ruotsalaiseen traditioon.<\/p>\n

Kreikan rooli on Budden teksteiss\u00e4 oleellisesti erilainen kuin latinan. Latina oli tuttu kieli ja arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun taas kreikka oli vieras ja eksoottinen kieli, joka tulee vastaan suhteellisen harvoin. Joskus harvoin kreikkalaisia sanoja kuitenkin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tai kreikan kieli mainitaan. Kreikka on pyh\u00e4\u00e4 ja ehk\u00e4 avain syvempiin salaisuuksiin. Kreikkalaisilla sanoilla on voimaa, vaikka niit\u00e4 ei edes ymm\u00e4rt\u00e4isi. Kreikkalaiset sanat kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin ja ne v\u00e4littyv\u00e4t filtterin l\u00e4pi.<\/p>\n

Budden k\u00e4\u00e4nt\u00e4mien tekstien pohjana ovat erityisesti Raamattu ja sen jatkeena kirkkois\u00e4t. Pohjalla muhivat kuitenkin my\u00f6s antiikin kulttuuri ja kirjallisuus. Vaikkapa Senecaan viittaaminen on luontevaa, sill\u00e4 h\u00e4nen ajattelunsa oli suhteellisen hyvin sovitettavissa kristilliseen ajatusmaailmaan. Teksteiss\u00e4 esiintyy kuitenkin kaikenlaista muutakin Tuonelan l\u00e4pi virtaavasta Achiron-joesta ja l\u00e4\u00e4kint\u00e4taidon Asklepios-jumalasta aina kyynikkofilosofi Diogenes Sinopelaiseen ja Aleksanteri Suureen asti. Paljon on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 sellaistakin, jota ei suoraan nimelt\u00e4 mainita. Esimerkiksi sitaatteja Ovidiukselta ja Horatiukselta esiintyy, vaikka n\u00e4it\u00e4 runoilijoita ei nimet\u00e4k\u00e4\u00e4n. Saattaapa rivien v\u00e4list\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 Aristoteleen k\u00e4sityksi\u00e4kin. My\u00f6s kulttuurin suhteen kreikkalainen maailma v\u00e4littyy roomalaisen vaiheen l\u00e4pi.<\/p>\n

Antiikki ei koskaan ole Budden teksteiss\u00e4 pointti sin\u00e4ns\u00e4, mutta antiikin perinn\u00f6st\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 ammennettavaa. Kirjoittajien yleisi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 olivat ns. florilegiumit, joiden nimi kertoo paljon mekanismista. Antiikki tarjoaa kokoelman kukkia, joista voi poimia mieleisens\u00e4 kulloistakin kohtaa koristamaan. Kaikkea t\u00e4llaista voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi haluamallaan tavalla, eik\u00e4 alkuper\u00e4isell\u00e4 kontekstilla ole merkityst\u00e4. En kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 antiikin rooli silti j\u00e4isi pinnalliseksi. P\u00e4invastoin antiikki on mukana kulttuurimme peruspilarina. Esimerkiksi lent\u00e4viin lauseisiin perustuvia viittauksia antiikkiin saattaa nyky\u00e4\u00e4nkin viljell\u00e4 kuka tahansa jopa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n. Osaksi on samanlaisesta ollut kyse jo keskiajalla.<\/p>\n

Budden oma kontribuutio on vaikea erottaa alkutekstin kirjoittajan osuudesta, mutta sopii kuitenkin kysy\u00e4, mist\u00e4 Budde latinansa ja tiet\u00e4myksens\u00e4 ammensi. Mahdollisesti ulkomaisesta yliopistosta, mutta varmoja tietoja l\u00e4hteemme eiv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 suo. Budden oppineisuutta ja roolia voi sek\u00e4 liioitella ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Tiedot Buddesta henkil\u00f6n\u00e4 ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, mutta h\u00e4nen tekstins\u00e4 ovat er\u00e4s avain henkil\u00f6\u00f6nkin.<\/p>\n

Kirjoittaja v\u00e4itteli viime lokakuussa Turun yliopistosta J\u00f6ns Buddesta ja t\u00e4m\u00e4n teksteist\u00e4. Lue Glossaen raportti v\u00e4it\u00f6stilaisuudesta. <\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mikko Kauko Teksti perustuu kirjoittajan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Glossan kuukausiesitelm\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 26.1.2016. Naantalin luostarissa vaikutti 1400-luvun j\u00e4lkipuoliskolla veli J\u00f6ns Budde eli R\u00e4ck, joka k\u00e4\u00e4nsi huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n teksti\u00e4 latinasta ruotsiksi. S\u00e4ilynytt\u00e4 teksti\u00e4 on painetuissa editioissa pitk\u00e4lti toista tuhatta sivua, mink\u00e4 lis\u00e4ksi tiedet\u00e4\u00e4n tekstej\u00e4 kadonneenkin. N\u00e4ist\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajan uskonnollisista teksteist\u00e4 paistaa voimakkaasti l\u00e4pi klassisen antiikin perint\u00f6 varsin kirjavin tavoin. Latinan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=299"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":300,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions\/300"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}